Ekenäs

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Vaski-Kantele Suomalaisten : M. v. Wright piirittänyt

Tukhulmissa : Painettu M. G. Lundbergin Kirja-pajassa 1831

Lappalaisia Oviikin voarasta Heden Kirkkokunnasta Herjedälissa : M. v. Wright piirittänyt

Tukhulmissa : Painettu B. M. Bredbergin Kirja-pajassa 1832

Juvankoski pappersbruk

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Kuopiolainen Talvi-voatteissaan : M. v. Wright piirittänyt

Tukhulmissa : Painettu M. G. Lundbergin Kirja-pajassa 1831

Fagervik

Helsingfors : A.W. Gröndahl & A.C. Öhman 1845 : Dresden, Adler u. Dietze

Keis. Suomen Jääkeri-Rykmentti, Keis. Suomen Jalkaväin-Rykmentti vuonna 1826 : M. v. Wright piirittänyt

Tukhulmissa : Painettu M. G. Lundbergin Kirja-pajassa 1831

Vyer af Helsingfors och dess omgifningar : lithografierade och utgifne af F. Liewendal

Julkaisussa oleva kartta: Plan af Helsingfors 1859

Yksi Roineen lahtema (Kangasala)

Helsingfors : K. E. Holm 1885

De la Cosmographie la description de Gotthie ou de Gottlande

Basel : Henry Pierre 1552

[Carta Marina] - [Yleiskuva - Overview]

Roma : A. Lafreri 1572

Endodormência de gemas de pessegueiro e ameixeira em região de baixa ocorrência de frio

O objetivo desta pesquisa foi determinar a endodormência de gemas de pessegueiro cv. Chimarrita e ameixeira cv. Poli Rosa em uma região de baixa ocorrência de frio. Os ramos foram coletados em um pomar situado no município de Fazenda Rio Grande, Paraná, no período de abril a agosto dos anos de 2007 e 2008. Na última coleta, um grupo adicional de ramos foi coletado e mantido em refrigerador à temperatura de 4 a 7°C, por 672 horas. A avaliação da endodormência foi realizada por meio do teste biológico de estacas de nós isolados, que foram mantidas em condições controladas de temperatura (25°C) e fotoperíodo (16 h). Foi realizada a quantificação das horas de frio (HF) e das unidades de frio (UF) ocorridas na região. As duas espécies foram avaliadas separadamente, como dois experimentos distintos. O delineamento experimental adotado foi o completamente casualizado, com nove tratamentos para o pessegueiro e 11 tratamentos para a ameixeira, ambos com quatro repetições. Os dois anos foram analisados individualmente. A endodormência mais intensa das gemas de pessegueiro cv. Chimarrita ocorreu no mês de maio, nos dois anos avaliados. A endodormência mais intensa de gemas de ameixeira cv. Poli Rosa ocorreu no mês de maio em 2007 e se estendeu até o mês de junho em 2008.

Rheology of high solids surface size starches

Tämän diplomityön tarkoituksena oli tutkia pintaliimatärkkelysten reologista käyttäytymistä korkeissa kuiva-ainepitoisuuksissa. Tarve työn suorittamiselle syntyi kun tutkittiin pintaliimausta filminsiirtopuristimella tavallista korkeammissa kuiva-ainepitoisuuksissa, sileän sauvan ollessa applikointilaitteena. Koska applikointi sileällä sauvalla tapahtuu hydrodynaamisten periaatteiden mukaisesti, sen käyttö edellyttää pintaliimojen reologisten ominaisuuksien tarkkaa tuntemusta ja hallintaa.Kiinnostuksen kohteena olevat ominaisuudet olivat tärkkelysten kuiva-ainepitoisuuden (8 – 30 %) vaikutus viskositeettiin eri lämpötiloissa (20, 30, 40 ja 50 ºC), leikkausnopeus alueella 1 s-1 - 700 000 s-1. Myös tärkkelysten myötörajat määritettiin tutkimuksessa. Viskositeetti eri leikkausnopeusalueilla mitattiin seuraavilla laitteilla: Bohlin VOR (matalat leikkausnopeudet ja myötöraja) ja Hercules HiShear (keskitason leikkausnopeudet) reometrit sekä Eklund kapillaariviskometri (korkeat leikkausno-peudet). Analysoidut tärkkelykset olivat kaksi anionista matalaviskoottista peruna (tärkkelys A) ja ohra (tärkkelys C) tärkkelystä, sekä yksi kationinen korkeaviskoottinen peruna tärkkelys (tärkkelys B). Tutkittujen tärkkelysten Brookfield viskositeetit (100 rpm) olivat (10 % liuos, 60 °C:ssa) tärkkelys A ja C: 25 ± 5 mPas ja tärkkelys B: 100 ± 20 mPas.Tärkkelysliuosten kuiva-ainepitoisuuden noustessa muuttui virtauskäyttäytyminen Newtoniaalisesta leikkausohenevaksi. Leikkausoheneva käyttäytyminen oli voimakkainta tärkkelys B:n kohdalla. Viskositeetti – lämpötila riippuvuus korkeissa leikkausnopeuksissa (esim. 500 000 s-1) oli vähäisempää, mitä oli oletettavissa Brookfield viskositeettiarvojen perusteella. Kaikki tarkkelykset osoittautuivat tiksotrooppisiksi, myös tiksotrooppisuus lisääntyi kuiva-ainepitoisuuden kasvaessa. Tärkkelysten myötörajat osoittautuivat odottamattoman alhaisiksi, kuitenkin varsinkin tärkkelys B:n myötörajat olivat selvästi riippuvaisia lämpötilasta ja kuiva-ainepitoisuudesta. Tutkittujen tärkkelysten virtauskäyttäytyminen oli kirjallisuudessa esitetyn kaltaista. Tärkkelysmolekyylien ketjun pituus oli tärkein tärkkelyksen reologisia ominaisuuksia määrittävä tekijä; mitä matalampi on tärkkelyksen molekyylimassa, sitä matalammat ovat viskositeetti ja myötöraja. Pintaliimauksessa tärkkelysmolekyylien ketjunpituudella on suuri vaikutus ajettavuuteen ja lopputuotteen ominaisuuksiin. Haasteellista pintaliimatärkkelyksen valinnassa on sellaisen yhdistelmän löytäminen, jossa sopivan reologisen käyttäytymisen omaava tärkkelys ja pintaliimatulle paperille tai kartongille asetetut vaatimukset kohtaavat.