Primary mechanism of apoptosis induction in a leukemia cell line by fraction FA-2-b-ß prepared from the mushroom Agaricus blazei Murill

Agaricus blazei Murill is a native Brazilian mushroom which functions primarily as an anticancer substance in transplanted mouse tumors. However, the mechanism underlying this function of A. blazei Murill remains obscure. The present study was carried out to investigate the effect of fraction FA-2-b-ß, an RNA-protein complex isolated from A. blazei Murill, on human leukemia HL-60 cells in vitro. Typical apoptotic characteristics were determined by morphological methods using DNA agarose gel electrophoresis and flow cytometry. The growth suppressive effect of fraction FA-2-b-ß on HL-60 cells in vitro occurred in a dose- (5-80 µg/mL) and time-dependent (24-96 h) manner. The proliferation of HL-60 cells (1 x 10(5) cells/mL) treated with 40 µg/mL of fraction FA-2-b-ß for 24-96 h and with 5-80 µg/mL for 96 h resulted in inhibitory rates ranging from 8 to 54.5%, and from 4.9 to 86.3%, respectively. Both telomerase activity determined by TRAP-ELISA and mRNA expression of the caspase-3 gene detected by RT-PCR were increased in HL-60 cells during fraction FA-2-b-ß treatment. The rate of apoptosis correlated negatively with the decrease of telomerase activity (r = 0.926, P < 0.05), but correlated positively with caspase-3 mRNA expression (r = 0.926, P < 0.05). These data show that fraction FA-2-b-ß can induce HL-60 cell apoptosis and that the combined effect of down-regulation of telomerase activity and up-regulation of mRNA expression of the caspase-3 gene could be the primary mechanism of induction of apoptosis. These findings provide strong evidence that fraction FA-2-b-ß could be of interest for the clinical treatment of acute leukemia.

Neuvostoliittolaisia puna-armeijan ruotsin-, saksan- ja vironkielisiä julisteita sekä suurikokoisia lentolehtisiä 001

Sotilas kantaa selässään toista sotilasta, jolla saksalaismallinen kypärä ja hihanauhassa hakaristi; ja joka uhkaa kantajaansa pistoolilla. Kuvateksti: "Soldater och officerar finska arme! Sluta utcjuta blod för Hitlers intresse! Kasta bort fascister i fran sitt land!"

Efeitos da farinha de folhas de mandioca sobre a atividade das enzimas AST, ALT, FA e lipídios hepáticos de ratos Wistar

Folhas de mandioca possuem substâncias como ligninas e saponinas que podem apresentar efeito hipolipidêmico. Todavia, um estudo recente relatou aumento no peso do fígado de ratos alimentados com dietas contendo farinha de folhas de mandioca (FFM - Manihot esculenta Crantz cv. Cacao), tornando-se necessário um estudo mais aprofundado dos efeitos desta farinha sobre os parâmetros hepáticos. Para este estudo, um ensaio biológico com 32 ratos machos Wistar foi conduzido por um período de 7 semanas, sendo os tratamentos: dieta controle e dietas contendo 5, 10 e 15% de FFM. As dietas contendo FFM não apresentaram efeitos sobre as atividades das enzimas Aspartato Aminotransferase (AST) e Fosfatase Alcalina (FA), mas aumentaram significativamente a atividade da enzima alanina aminotransferase (ALT). O estudo histopatológico revelou vacuolização do citoplasma dos hepatócitos para todos os grupos. No entanto, a freqüência de animais com vacuolização acentuada foi superior nos grupos que receberam dietas com FFM, apresentando também maiores teores de lipídios e colesterol total hepáticos e maior relação peso fígado/peso corporal. Estes resultados indicam que os antinutrientes presentes nas folhas de mandioca, como taninos, cianeto e saponinas, podem ser responsáveis pela redução da função hepática nos animais alimentados com FFM.

Cool Cats Don’t Dig the Squares” - The New York Times ja beat-sukupolvi, opiskelijamellakat ja hipit vuosina 1952-1969

Beat-sukupolvi, opiskelijoiden poliittinen aktiivisuus ja hipit olivat tunnettuja ilmiöitä Yhdysvalloissa 1950- ja 1960-luvuilla. Ilmiöillä oli paljon yhteistä ja ne vaikuttivat toisiinsa merkittävästi. Tätä yhteyttä ei aina tuoda esiin. Tämä tutkielma tuo esiin sen, miten The New York Times kirjoitti ilmiöistä. Tutkimus kertoo myös, miten The New York Times yhdistää ilmiöt keskenään. Sen lisäksi tulee esiin The New York Timesin näkemys ilmiöiden taustoista suhteessa nuorisokulttuuriin. Tutkimuksen kohteena on The New York Timesin lehtiartikkeleita vuosilta 1952-1969. Tutkimuksen pääkysymykset ovat: Miten The New York Times suhtautui beat-sukupolveen ja nuorisokulttuurin muutokseen? Miten The New York Times suhtautui yliopisto-opiskelijoihin ja heidän suhteeseensa nuorisokulttuurin muutokseen sekä miten The New York Times näkee hippien muuttavan yhteiskuntaa? Ensimmäistä pääkysymystä tarkastelen kahden alakysymyksen kautta: Miten beat-sukupolven synty esitetään The New York Timesissa, ja toisaalta millaisen kuvan The New York Times antaa beat-sukupolven vaikutuksesta nuorisoon? Toista pääkysymystä käsittelen kysymällä: Miten The New York Times näki nuorten poliittisen vaikuttavuuden nousun ja miten lehti suhtautui ajanjakson yliopistomellakoihin?. Kolmannessa luvussa tarkastelen pääkysymystä kysymällä: Keitä hipit olivat, ja olivatko hipit poliittisesti aktiivisia vai ei? Tutkimuksesta selviää, että The New York Times pyrkii kuvaamaan ilmiöitä mahdollisimman objektiivisesti. Lehti antaa ilmiöitä kuvatessa asioihin hyvin perehtyneiden henkilöiden esittää ilmiö. Sen jälkeen lehti antaa lukijoiden ja muiden asiantuntijoiden kommentoida. The New York Times näkee näiden ilmiöiden yhteyden ja se tulee voimakkaasti esille laajoissa artikkeleissa. Lyhyemmissä uutisissa yhteyttä ei aina näe, ja terminologia on yleistävämpi, tekstin eri tarkoitusperän takia. Kaiken kaikkiaan The New York Times tuo esiin mahdollisimman vähän moralisoivaa kuvaa ilmiöistä ja tuo esiin niiden keskinäisiä suhteita. Tuloksista näkee, että The New York Times on arvoiltaan vapaamielinen lehti, joka uutisoi, näiden aiheiden perusteella, kattavasti koko Yhdysvaltoja koskevista tapahtumista.