What is behind the OpenDOAR? New Development and Community Benefits

Presentation at Open Repositories 2014, Helsinki, Finland, June 9-13, 2014

Kirjoituksia iäkkäiden ihmisten asumisesta

Kirjallisuusarvostelu

Kuluttajakansalainen syntyy yhteisössä

Teema: Kansalainen kulutusmarkkinoilla - puheenvuoroja kuluttajakansalaisuudesta.

Iloinen talo? - lähikuvassa Väestörekisterikeskuksen logo

Tutkimuksessa lähiluetaan Väestörekisterikeskuksen logoa. Tutkimussuuntia on kolme: verrattuna Väestörekisterikeskuksen edelliseen logoon, Roland Barthesin myytti- sekä studium ja punctum -teorioiden pohjalta tarkasteltuna sekä VRK:n viestintä- ja markkinointitiimin haastattelun kautta pohdittuna. Tutkimuksen tärkeimmät lähdeteokset ovat Roland Barthesin Mytologioita ja Valoisa huone. Tutkimustulosten perusteella logoon on onnistuneesti koodattu Väestörekisterikeskuksen perustehtävä eli Väestötietojärjestelmä. Logon kolme avintekijää ovat sininen väri, talo ja kasvot. Sen monitulkintainen luonne kuitenkin mahdollistaa logoa luettavan toisin kuin on tarkoitettu. Tutkimuksen perusteella ehdotan Väestörekisterikeskuksen väelle sisäistä koulutusta logon sisältöä koskien. Logon vaihtamiseen en näe tutkimuksen perusteella syytä, sillä logo on toimiva ja kestää aikaa

MARKETING COMMUNICATIONS IN B2B COMPANIES – The Roles of Marketing Communication Tools in the Digital Age

Marketing communications has gone through significant changes during the last decades and new online tools have been leading this change for the last decade. Now, in the digital age, if wanting to be successful companies need to experiment new things and seize the opportunities online provides and adapt to the new environment. However, during this time the marketing communication mix and the meanings given to the various components of it have not changed dramatically, and personal selling, direct marketing, sales promotion, advertising and public relations activities are still regarded as important tools in the marketing communications mix. The purpose of this study was to examine business-to-business marketing communications and the tools used by companies in their marketing communications efforts in the digital age and in a global environment. The research questions dealt with the marketing communication tools and their roles as well as the role of online marketing communication and the way it has shaped the field of b2b marketing communications. In order to answer these questions, qualitative approach was chosen and the data was collected by theme interviews with six representatives of Finnish global companies from the b2b sector being interviewed. The theoretical framework covers the general field of b2b marketing communications and its main elements. The online environment as well as the concept of a global marketplace and integrated approach to marketing communication activities is also discussed. The theory was supported by the interviews regarding the activities and roles of the marketing communication tools and both theory as well as the interviews found personal selling to be a vital tool. However, the importance of online has grown and online marketing activities have risen right next to personal selling. The use of analytics and marketing automation was found to be of great interest in the interviews and they were seen as a growing domain in b2b marketing communications. The importance of targeted and personalised messages from relevant medias was a repeating theme as was the customer-centric approach in marketing communication activities. Also, offline and online tools and channels were seen as something that should be treated together as an entity rather than as separate activities. Relevant content created according to the needs of the customer with the gathered data from analytics were seen as the future of b2b marketing communications. Online has added its input to the more traditionally perceived tools and they are executed within the framework of the digital age. Nevertheless, even though online has increased its presence in the b2b marketing communications mix, the more traditionally perceived marketing communication tools, especially personal selling, have not lost their meaning or place in the b2b marketing communication mix.

Características físico-químicas e utilização em alimentos de amidos modificados por tratamento oxidativo

A utilização de amidos modificados em alimentos tem sido uma alternativa para melhorar as características que os amidos nativos não podem conferir. Os objetivos deste trabalho foram: avaliar características físico-químicas de amidos modificados com peróxido de hidrogênio, utilizar os amidos obtidos para a elaboração de doce de leite e bala de goma americana e verificar a aceitação sensorial destes produtos. Para obtenção das amostras modificadas, os amidos foram suspensos em solução de Fe2SO4.7H2O 0,01% e, em seguida, adicionou-se peróxido de hidrogênio 1,25%, ajustou-se o pH para 3,0, deixou-se reagir a 45 °C/15 minutos, lavou-se e secou-se a amostra em estufa de ventilação forçada a 45 °C/24 horas. Os amidos modificados apresentaram maior expansão, conteúdo de carboxilas, poder redutor e susceptibilidade à sinérese. Em relação à viscosidade aparente, verificou-se que com a modificação química houve diminuição no pico de viscosidade, especialmente quando as amostras foram analisadas em pH 7,0. A análise sensorial do doce de leite revelou que houve preferência pelas amostras elaboradas com amido de mandioquinha-salsa modificado e com o amido de milho regular ácido-modificado. A bala de goma produzida com amido de mandioquinha-salsa modificado ocupou o segundo lugar entre a preferência dos julgadores.

Características físico-químicas de amidos modificados com permanganato de potássio/ácido lático e hipoclorito de sódio/ácido lático

Amidos oxidados em elevadas concentrações produzem pastas fluidas, são estáveis à retrogradação e aplicados em indústrias de papel, têxtil e de alimentos. Esta propriedade é atribuída à presença de carboxilas, com cargas negativas e mais volumosas que as hidroxilas. Neste trabalho, amidos de batata, batata doce, mandioca, mandioquinha salsa, milho e milho ceroso foram modificados com KMnO4/ácido lático e NaOCl/ácido lático e caracterizados quanto ao teor de carboxilas, poder redutor, coloração diferencial, propriedade de expansão e propriedades viscoamilográficas, em água e tampões acetato (pH 4,0) e fosfato (pH 7,0). Amidos de milho ceroso e de mandioca modificados com KMnO4/ácido lático apresentaram elevadas expansões (25,8 e 24,1 mL.g-1, respectivamente). As pastas de amido de milho ceroso resistiram a ciclos de congelamento/descongelamento. A coloração diferencial e o teor de carboxilas não permitiram diferenciar as amostras; apenas o amido de batata reagiu com azul de metileno devido aos grupos fosfato. Quanto ao pH e acidez, as amostras apresentaram valores próximos da neutralidade, exceto o amido de milho e milho ceroso modificados com NaOCl. Amidos oxidados com KMnO4/ácido lático apresentaram picos de viscosidade inferiores aos tratados com NaOCl. Os picos de viscosidade em tampão fosfato foram inferiores aos em água e em tampão acetato.

Nykytanssia vanhalla köysitehtaalla Manillan tehdastilojen muutos 1990–2010-luvuilla

Tutkimuksessa käsitellään köysitehdas Oy Manilla Ab:n tehdasrakennusten tilallista muutosta keskittyen erityisesti tehtaan uudelleenkäyttöönoton vaiheeseen 1990–2010-luvuilla. Turun Itäisellä Rantakadulla sijaitseva kiinteistö on osa vanhaa Aurajokisuun telakka- ja teollisuusaluetta, jonka Museovirasto on määritellyt myös valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Tontin kolmea rakennusta on laajennettu vaiheittain, vuosina 1866–1950, erilaisten teollisuusyritysten tarpeita vastaaviksi. Tehdasrakennukset ovat toimineet viinanpolttimona (Aura Ångbränneri), remmitehtaana (Dana) ja köysitehtaana (Manilla). Teollisuustoiminnassa rakennukset ovat olleet viimeksi 1980-luvulla, jonka jälkeen ne jäivät lähes tyhjilleen. Kiinteistön ostanut rakennustoimisto aikoi ensin saneerata tiloihin loft-asuntoja kunnes päätti purkaa rakennukset. Manillan tehdassalia vuodesta 1991 vuokrannut nykytanssiyhdistys Aurinkobaletti ry näki rakennuksissa potentiaalia turkulaisten kulttuuritoimijoiden silloiseen tilatarpeeseen ja perusti tehtaan suojelua sekä uuskäyttöä ajaneen Pro Manillasäätiön vuonna 1997. Säätiö käynnisti neuvottelut rakennustoimiston, Turun kaupungin ja museoviranomaisten kanssa, minkä myötä vanhan köysitehtaan rakennukset säilytettiin ja kunnostettiin luovan alan käyttöön 2000-luvulla. Vanha köysitehdas määriteltiin muutosprosessissa osaksi teollista kulttuuriperintöä ja rakennuskokonaisuus nimitettiin ’Manillan kulttuuritehtaaksi’. Uudet taide- ja kulttuuritoiminnot haastoivat kaupunkisuunnittelun käsitykset rappeutuvasta ja ongelmallisesta tehdaskiinteistöstä kohti vetovoimaista ja elävää kulttuurikeskusta. Rosoinen tehdastila sai uusia sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä uuden käyttäjäryhmänsä myötä, kokoamalla turkulaisia luovan alan toimijoita saman katon alle. Muun muassa tehdasrakennuksissa joka vuosi pidettävän poikkitaiteellisen tapahtuman Tehdasfestivaali Manifestin tavoitteena on yhä vahvistaa ’Manillan kulttuuritehtaan’ omaehtoisuutta osana urbaania, kokemuksellista kaupunkitilaa. Tekeminen on vanhoissa tehdasrakennuksissa vaihtunut köydenpunomisesta nykytanssin koreografioiksi, teollisuussalit teatterinäyttämöiksi. Manillan tehtaan muutosprosessia on tarkasteltu tutkimuksessa rakennetun tilan analyysin keinoin havaittuna, käsitteellistettynä ja elettynä tilana. Teollisuustoiminnalta vapautuneiden rakennusten analyysi heijastaa myös laajemmin sosiaalisen ja materiaalisen ympäristön vuorovaikutussuhdetta – tilan arkisen käytön ja kokemusten suhdetta yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin sekä kaupunkikehitykseen. Manillan tehdastilojen muutos on esimerkki paikallistason toimijoiden luomista vaihtoehtoisista visioista hylättyjen rakennusten käytölle.