Three-year follow-up study of respiratory and systemic manifestations of chronic obstructive pulmonary disease

Few studies show patient outcomes over time in chronic obstructive pulmonary disease (COPD). In the present study, we monitored forced expiratory volume in the first second (FEV1) and other manifestations of the disease over 3 years in 133 COPD patients (69% males, age = 65 ± 9 years, FEV1 = 59 ± 25%) evaluated at baseline. During follow-up, 15 patients (11%) died and 23 (17%) dropped out. Measurements for 95 (72%) COPD patients alive after 3 years were analyzed. FEV1, body mass index (BMI), 6-min walking distance (6MWD), Medical Research Council scale (MRC), Saint George’s Respiratory Questionnaire (SGRQ), Charlson Comorbidity index, and BODE index were obtained at baseline and after 3 years. At baseline, 17 patients (18%) presented mild, 39% moderate, 19% severe, and 24% very severe COPD. Predicted FEV1 % and BMI did not change over the period (P > 0.05). FEV1 in liters [1.25 (0.96-1.72) vs 1.26 (0.88-1.60) L; P < 0.001], 6MWD (438 ± 86 vs 412 ± 100 m; P < 0.001), MRC [1 (1-2) vs 2 (1-3); P = 0.002], Charlson index [3 (3-4) vs4 (3-5); P = 0.009], BODE index (2.2 ± 1.8 vs 2.6 ± 2.3; P = 0.008), and total SGRQ (42 ± 19 vs 44 ± 19%; P = 0.041) worsened after 3 years compared to baseline measurements. These data show that COPD patients deteriorated during the 3-year follow-up despite the fact that they had only minor modifications in airway obstruction and body composition. They support the need for comprehensive patient assessment to better identify disease progression.

Risk factors for pulmonary hypertension in patients receiving maintenance peritoneal dialysis

We investigated the risk factors for pulmonary hypertension (PH) in patients receiving maintenance peritoneal dialysis (MPD). A group of 180 end-stage renal disease patients (124 men and 56 women; mean age: 56.43±8.36) were enrolled in our study, which was conducted between January 2009 and June 2014. All of the patients received MPD treatment in the Dialysis Center of the Second Affiliated Hospital of Soochow University. Clinical data, laboratory indices, and echocardiographic data from these patients were collected, and follow-ups were scheduled bi-monthly. The incidence and relevant risk factors of PH were analyzed. The differences in measurement data were compared by t-test and enumeration data were compared with the χ2 test. Among the 180 patients receiving MPD, 60 were diagnosed with PH. The remaining 120 were regarded as the non-PH group. Significant differences were observed in the clinical data, laboratory indices, and echocardiographic data between the PH and non-PH patients (all P<0.05). Furthermore, hypertensive nephropathy patients on MPD showed a significantly higher incidence of PH compared with non-hypertensive nephropathy patients (P<0.05). Logistic regression analysis showed that the proportion of internal arteriovenous fistula, C-reactive protein levels, and ejection fraction were the highest risk factors for PH in patients receiving MPD. Our study shows that there is a high incidence of PH in patients receiving MPD and hypertensive nephropathy patients have an increased susceptibility to PH.

Valtatie 21 Kolari - Kilpisjärvi : Toimenpideselvitys

Tehtävänä oli laatia toimenpideselvitys valtatielle 21 välille Kolari - Kilpisjärvi. Noin 280 kilometrin mittainen tarkastelujakso sijoittuu Suomi-neidon käsivarteen Kolarin, Muonion ja Enontekiön kuntien alueelle. Valtatie 21 osana kansainvälistä E8 -tietä on Pohjois-Kalotin ja Länsi-Lapin merkittävin pohjois-etelä -suuntainen pääväylä, jolla on suuri merkitys alueen väestölle, elinkeinoelämälle ja matkailulle. Tie palvelee nykyään erityisesti kalottialueen kuljetuksia Tromssan ja Finnmarkin talousalueille sekä Norjan kalateollisuuden kuljetuksia, jotka ovat voimakkaasti kasvavassa roolissa tien käyttäjinä. Tarkasteluvälille on ominaista valtatien kapeus ja laatutason voimakas vaihtelu. Nykyinen tie ei vastaa leveydeltään, geometrialtaan tai kunnoltaan valtatielle asetettuja minimivaatimuksia. Ajo-olosuhteet ovat erityistä tarkkaavaisuutta vaativat, talviaikaan jopa erittäin vaativat. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä vaihtelee tarkasteluvälillä 350 - 1500 ajon./vrk, josta raskaan liikenteen osuus on 13 - 20 %. Liikenteen kausivaihtelu on erittäin suurta. Viikkokausivaihtelukäyrissä erottuvat selvästi hiihto-, pääsiäis- ja kesälomat sekä ruska-aika. Vuosina 2005- 2014 tarkastelujaksolla tapahtui yhteensä 121 poliisin tietoon tullutta onnettomuutta, joista 60 % johti henkilövahinkoihin. Tarkastelujakson henkilövahinko-onnettomuusaste on varsin korkea ja ylittää valtakunnallisen ja Lapin valtateiden keskiarvon selvästi. Rekkojen tieltä suistumisia tapahtuu talvikaudella paljon. Porokolarit ovat yleisiä. Tarkasteluosuudella valtatie 21 sijoittuu kolmelle metsäkasvillisuusvyöhykkeelle, joten luonnonympäristön ominaisuudet muuttuvat voimakkaasti etelä-pohjois-suunnassa. Käsivarren alueen ilmasto ja kallioperä poikkeaa muusta Pohjois-Lapista. Valtatien ympäristössä on pohjoiselle Lapille tyypillisesti aapasoita ja niiden paikallisia muunnoksia palsasoita, joiden jääsydän säilyy sulamatta yli kesän. Suunnittelualueella on runsaasti luontoarvoja ja laajaalaisia luonnonsuojelualueita. Laajimmat suojelualueet koostuvat erämaa-alueista ja luonnonpuistoista. Alueella on myös paljon soidensuojelualueita. Selvitysalueen koko vesistöalue on Natura 2000 -aluetta lukuun ottamatta kolmen laskujoen vesistöaluetta. Tunturi-Lapin alueella on runsaasti pohjavesialueita, joita valtatie 21 risteää useassa kohtaa. Valtatien tuntumassa on useita sekä valtakunnallisesti arvokkaita että maakunnallisesti arvokkaita maiseman ja kulttuuriperinnön kohteita. Suuri osa näistä kohteista on pieniä pistemäisiä kohteita. Valtatien 21 kehittämiselle asetettiin tavoitetila vuodelle 2045. Tällöin valtatie on kotimaisen ja kansainvälisen liikenteen pääkulkuväylä seudulla ja osa korkealuokkaista Eurooppatie-verkostoa. Liikenne on sujuvaa ja liikkuminen on turvallista kaikilla liikkumismuodoilla ja kaikkina vuodenaikoina. Tien leveys, geometria ja rakenne on kunnostettu ja kohtaamistilanteet ovat turvallisia. Matka-ajat ovat kohtuulliset ja hyvin ennakoitavissa. Olosuhteista ja häiriötilanteista tiedotetaan reaaliajassa. Taajamissa liikkuminen on turvallista kaikilla kulkumuodoilla. Valtatie 21 tunnetaan nykyistä paremmin Revontultentienä, joka tarjoaa laadukkaan matkailutie-elämyksen palveluineen matkailijoille. Valtatie 21 esitetään Kolarin ja Kilpisjärven välillä parannettavaksi suurelta osin nykyisellä paikallaan. Tie ja sillat levennetään ja tien rakennetta vahvistetaan tai rakenne uusitaan käytännössä lähes koko matkalla aiemmin rakennettuja taajamakohtia lukuun ottamatta. Kokonaan uutta tietä tehdään Muotkatakka-Kilpisjärvi -välillä nykyisen tien viereen rakentaen. Kinostumista ehkäistään loiventamalla luiskia, jolloin ei muodostu kinostavaa taitetta. Ongelmaiset palsasuokohteet rakennetaan niin, etteivät routavauriot uusiudu. Taajamissa toimenpiteinä ovat turvallisten tien ylityspaikkojen rakentaminen huolella valittuihin kohteisiin ja systemaattinen ajonopeuksien hillintä. Taukopaikkoja rakennetaan lisää ja nykyisiä kunnostetaan. Tieympäristö kohennetaan raivaamalla umpeen kasvaneita kohtia tien varressa ja avaamalla tiellä kulkijalle jokinäkymiä. Taukopaikkojen ympäristöt raivataan ja siistitään. Poronhoidon ja liikenteen ristiriitoja vähennetään mm. ottamalla käyttöön digitaalinen porovaroitusjärjestelmä.

Le Petit journal. Supplément du dimanche

1899/04/09 (Numéro 438).

L'Écho de Paris

1885/05/23 (Numéro 438).

Guiron le Courtois, translaté de latin en françois par Luce du Châtel du Gat.

Commencement : « O Dieu qui m'a donné povoir et engin... » — Fin : « ...et retourne au roy Melyadus pour compter partie de ses aventures. — Cy fine le premier livre Guyron le Courtoys. »