Metsä- ja turvekuljetukset Itä-Suomessa

Selvitys koskee raakapuu-, metsäenergia- ja energiaturvekuljetuksia Itä-Suomessa. Metsävaratietojen avulla on laadittu hakkuuennusteet pienaluejaolla. Metsästä puunjalostus- ja energialaitoksiin suuntautuvat kuljetusvirrat on sijoiteltu maantiet, rautatiet ja vesitiet käsittävälle kuljetusverkolle, jolloin on saatu väyläkohtaiset kuljetusmäärät. Energiaturvekuljetukset tuotantosoilta energialaitoksiin on selvitetty Vapo Oy:ltä ja muilta turvetuottajilta sekä energialaitoksilta. Itä-Suomessa metsätaloudella on suuri merkitys aluetalouden sekä kuljetusten ja liikenneväylien kannalta. Metsätalouden ja puunjalostuksen osuus bruttokansantuotteesta on Itä-Suomessa 10 %, mikä on kaksinkertainen koko maan keskiarvoon 5 % verrattuna. Alueen raakapuukuljetusten kuljetussuorite on 1 870 milj. tonnikm/v (kuljetuskustannus 103 milj. €/v). Vastaavat luvut metsäenergiakuljetuksille ovat 59 milj. tonnikm/v (17 milj. €/v) ja turvekuljetuksille 61 milj. tonnikm/v (6 milj. €/v). Metsäenergia- ja turvekuljetukset ovat nykyään pelkästään autokuljetuksia. Raakapuukuljetusten suoritteesta on autokuljetuksia 54 %, junakuljetuksia 30 % ja vesitiekuljetuksia 17 %. Nykyisellään yhteydenpito tienpitäjän ja metsäkuljetussektorin välillä on satunnaista. Selvityksen yhteydessä tehdyn teemahaastattelun perusteella selvää tarvetta ja halukkuutta yhteistyön tiivistämiseen näyttää eri tahoilla olevan. Yhteistyön kannalta Itä-Suomi kokonaisuudessaan vaikuttaa alueellisesti liian laajalta. Yhteistyöryhmät kannattaa muodostaa maakuntajaolla. Tällöin käsiteltävät asiat pysyvät paremmin käytännönläheisinä ja kokousmatkat kohtuullisina. Eroistaan huolimatta turvekuljetukset voidaan ottaa mukaan yhteistyöryhmiin.

Tuotannon- ja materiaalinsuunnittelu ja sen ennustaminen Metsä Wood:n Suolahden koivuvaneritehtaalla

Tässä diplomityössä tutkitaan Metsä Woodin Suolahden koivuvaneritehtaan toimitustarkkuuteen negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on löytää ne ongelmakohdat, mitkä heijastuvat toimitusten myöhästymisenä sekä muutostekijät, mitkä vaikuttavat toimitusviikon myöntämiseen. Lisäksi työssä kartoitetaan kuinka hyvin tietoa ja informaatiota on tarjolla sitä tarvitseville henkilöstötahoille. Teoriaosuudessa tarkastellaan tuotannonsuunnitteluun liittyviä teorioita sekä tiedon liikkumista organisaation sisällä. Työssä kuvataan Suolahden koivuvaneritehtaan nykyinen vanerin valmistusprosessi ja tuotannonsuunnittelu. Varsinainen tutkimustyö suoritetaan laadullisia tutkimusmenetelmiä hyväksikäyttäen. Tulosten tarkastelussa käsitellään työn aikana tapahtuneita muutoksia ja ongelmakohtia sekä analysoidaan kyselytutkimuksen tuloksia ja tulosten luotettavuutta. Yhteenvedossa esitetään pääongelmakohdat ja niiden ratkaisut ja esitetään uusia mielenkiintoisia jatkotutkimusaiheita.