Liikeriskit ja riskinhallinta Ukrainan kriisissä vuonna 2014 – Tapaustutkimus eräästä suomalaisesta yrityksestä

Tutkimuksen tarkoitus on analysoida suomalaisen yrityksen vuonna 2014 kohtaamia riskejä Ukrainassa sekä tutkia sitä, miten niitä hallitaan ja miten ne vaikuttivat yrityksen liiketoimintaan. Ukraina ei ole merkittävä kauppakumppani Suomelle, mutta silti monet suomalaiset yritykset toimivat maassa ja vuoden 2014 kriisin jälkeen maahan on tullut uusia suomalaisia yrityksiä. Ukraina on kooltaan merkittävä markkina-alue, ja sen merkitys saattaa kasvaa kun se on aloittanut siirtymisen kohti EU:ta. Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia millaisia riskejä Ukrainan liiketoimintaympäristössä esiintyi vuonna 2014 ja kuinka tutkittu yritys on hallinnut niitä. Tutkimusta varten on suoritettu laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto kerättiin teemahaastatteluiden sekä sähköpostivaihdon avulla. Tämän lisäksi on perehdytty aihetta käsitteleviin journaaleihin, aikakausilehtiin sekä Internet-sivustoihin relevantin ja monipuolisen tiedon hankkimista varten. Teoriapohjana on tutkimuksessa käytetty riskin määritelmää sekä COSO:n kokonaisvaltaista riskinhallintamallia. Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella voidaan todeta, että tutkitun yrityksen riskinhallintatoimenpiteet eivät eronneet merkittävästi COSO:n mallissa esitetyistä, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Tutkittaessa suomalaisen yrityksen kohtaamia riskejä Ukrainassa vuonna 2014 huomattiin, että riskit jakautuvat viiteen eri kategoriaan: sosiaalisiin riskeihin, teknisiin riskeihin, henkilöstö riskeihin, poliittisiin riskeihin ja taloudellisiin riskeihin. Tutkimustuloksista huomattiin että yritys vastasi kolmeen eri riskikategoriaan poikkeavalla tavalla verrattuna malliin. Sosiaalisten-, teknisten- ja henkilöstö riskien osalta toimenpiteet erosivat mallissa esitetyistä. Yritys vastasi sosiaalisista riskeistä johtuviin boikotteihin vähentämällä niitä uudelleen brändäämällä tuotteitaan. Teknisiä riskejä hallittiin muuttamalla tuotteita ja tuotantoa uuteen toimintaympäristöön sopiviksi. Henkilöstöriskejä vältettiin olemalla käyttämättä tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvia henkilöitä. Tutkimuksessa ilmenneitä riskinhallintakeinoja, jotka poikkesivat COSO:n mallista, ei tullut esille aikaisemmissa akateemisissa tutkimuksissa

Dynamics AX -toiminnanohjausjärjestelmän jatkuvuudenhallinta ja toipumissuunnitelma - Simulaatiotestausmalli: case CGI Suomi Oy

Nyky-yhteiskunta nojautuu vahvasti tietojärjestelmiin luoden laajemman arkkitehtuurisen kokonaisuuden, kybertoimintaympäristön. Liiketoimintaa tukevat tietojärjestelmät tukevat myös organisaatioiden prosesseja kokonaisvaltaisesti. Jotta näitä tärkeitä kyberympäristön tietojärjestelmä- sekä liiketoimintaympäristöresursseja pystytään käyttämään, tulee järjestelmien olla luotettavia ja sovellusten saatavilla vuorokauden ympäri tai aina tarvittaessa. Tilanteet, joissa järjestelmän käytettävyys vaarantuu, voivat eskaloitua yllättäen suuremmiksi, jos poikkeustilanteisiin ei ole varauduttu. Poikkeustilanteisiin varautumiseen tarvitaan jatkuvuudenhallintaa, joka on kiinteästi osa kattavampaa IT-strategiaa ja koko yhteiskunta-/yrityskulttuuria. Työ on toteutettu yhdistäen empiriaa ja teoriaa eli tavoitteena on teoreettisen tietämyksen ja käytännön kokemuksellisen oppimisen ja tietämyksen kautta luoda konstruktiivisella otteella toipumissuunnitelman testauksessa käytettävä simulaatiotestausmalli. Dynamics AX -toiminnanohjausjärjestelmän toipumissuunnitelman simulaatiotestausmallista rakentui selkeä ja kevyt työkalu asiakasyritysten toipumissuunnitelman simulaatiotestauksiin. Diplomityössä kuvatuilla keinotekoisilla järjestelmän häiriötilanteilla pystytään simuloimaan Dynamics AX:n toipumissuunnitelman testauksissa oikeita häiriötilanteita suhteellisen kattavalla tasolla.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston jauhatuslaboratorion työturvallisuusanalyysi

Suomen työturvallisuuslaki vaatii työnantajia selvittämään työpaikan turvallisuuden ja poistamaan tai pienentämään siellä olevia vaaran riskejä. Tämä laki rinnastaa opiskelijan työntekijäksi ja yliopiston työnantajaksi. Turvallisuuden kartoitukseen on olemassa erilaisia riskianalyysimenetelmiä. Kaikissa menetelmissä analysoitavan kohteen vaaratekijät käydään läpi ja niiden aiheuttamien seurausten vakavuutta ja vaaran todennäköisyyttä arvioidaan. Näiden perusteella voidaan valita tarvittavat toimenpiteet. Yritys voi valita tarkoitukseensa sopivimman analyysimenetelmän tai yhdistellä eri menetelmiä. Tässä kandidaatin työssä Lappeenrannan teknillisen yliopiston jauhatuslaboratoriolle tehtiin riskikartoitus BS 8800-standardin mukaisesti. Riskikartoituksessa tuli ilmi vakaviakin puutteita jauhatuslaboratorion turvallisuudessa. Turvallisuuden parantamiseksi ilmi tulleille puutteille annettiin toimenpide-ehdotuksia. Toteutettujen toimenpiteiden jälkeen on laboratorion turvallisuutta seurattava ja aika ajoin riskianalyysi on tehtävä uudelleen, jotta laboratorion puutteet löydetään ja niihin voidaan puuttua. Näin laboratorio pysyy turvallisena esimerkiksi laitemuutosten jälkeen.

Sähkön kysyntäjouston kannattavuus teollisuuskiinteistössä

Tässä kandidaatintyössä tutkittiin sähkön kysyntäjouston kannattavuutta teollisuuskiinteis-tössä. Tutkimus suoritettiin tutkimalla vuosien 2014 ja 2015 sähkön käyttöraportteja sekä toteutuneita Elspot hintoja. Lisäksi suoritettiin mittauksia ilmalämpöpumpuista, joiden pe-rusteella selvitettiin ilmalämpöpumppujen soveltuvuutta kysyntäjoustoon. Työssä käydään läpi kysyntäjouston vaikutuksia sekä eri kuormanohjaus mahdollisuuksia asiakkaan näkökulmasta. Lisäksi tuodaan esille Elspot hinnan muodostuminen sekä Elspot hintaan vaikuttavat tekijät. Työssä vertaillaan esimerkkikiinteistön sähkönkulutuksen suh-detta toteutuneisiin Elspot hintoihin. Lisäksi tutkitaan lämmityskuormien ohjauspotentiaalia kysyntäjouston näkökulmasta. Potentiaalin kartoittamiseksi suoritettiin mittauksia sekä teh-tiin esimerkkilaskelmia kysyntäjouston kannattavuudesta. Tutkimusten perusteella voidaan huomata, että vuositasolla saavutetut säästöt jäävät pienik-si. Huomioiden riskit Elspot hinnan vaihteluissa voidaan todetta, ettei siirtyminen tuntihin-noiteltuun sähköenergiaan ole kannattavaa esimerkkikiinteistössä. Lämmityskuormien oh-jauksesta tuntitiedon mukaan saatavien lisäsäästöjen jäädessä vähäisiksi kiinteistöön ei ole järkevää investoida erillisiä järjestelmiä kuormien ohjaukseen.

Pilvipalvelut – PaaS-palvelumalli Microsoft Azuressa

Pilvipalvelut ja niiden käyttö on kasvanut alkukantaisesta konseptista trendikkääksi resurssien ulkoistamiseksi ja siitä edelleen jokapäiväiseksi palveluiden hyötykäytöksi. Pilvipalveluiden kehitys ja palveluntarjoajien kilpailu on saattanut palvelut hyvin tasokkaiksi ja edullisiksi ja saanut pilvipalvelumarkkinat kukoistamaan. Tänä päivänä palveluntarjoajien suuri määrä ja palveluiden erilaisuus antavat palveluita tarvitsevalle hyvän mahdollisuuden löytää ratkaisut hyvin erikoistuneisiinkin tarpeisiin. Pilvipalvelumallit ovat olennainen osa pilvipalveluiden luonnetta, vaikka monia palveluntarjoajista ei voidakaan enää rajoittaa vain yhteen malliin. IaaS-, PaaS-, ja SaaS-palvelumallit edustavat erilaisia pilvipalvelun tasoja täyttäen hyvin erilaisia tarpeita. Tässä tutkielmassa käsitellään erityisesti PaaS-pavelumallia Microsoft Azurea esimerkkinä käyttäen. Azure on erityisen tunnettu PaaS-palveluistaan ja toimii siten hyvänä lähtökohtana tutustuttaessa tähän palvelumalliin. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pilvipalveluiden piirteitä ja ominaisuuksia ja sitä miten ne ovat vaikuttaneet ja kenties tulevat vaikuttamaan ihmisten suhtautumiseen tietotekniikan saralla. Pilvipalveluiden asiakkaiden on olennaista ymmärtää palveluiden tarjoamat mahdollisuudet, mutta myös niiden rajoitteet ja riskit, jotta he voivat tehdä informoituja päätöksiä omien palvelutarpeidensa suhteen.

”En mä aluks kuvitellukaan et siit tulee mitään, niin se on mun mielest niinko paras työ mitä oon tehny tähän asti” Yrittäjämäinen pedagogiikka käsityön opetuksessa: 7. luokkalaisten riskin ottaminen käsityöprosessin aikana.

Käsityöoppiaine sekä sille ominainen toiminnallinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö tarjoavat erinomaiset puitteet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Käsityöoppiaineen sekä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat ovat yhteneviä. Yrittäjyydessä sekä elämässä ylipäätään yksi olennainen ominaisuus on kyky ottaa riskejä. Käsitöiden tekeminen on luovaa toimintaa, johon riskin ottaminen liittyy olennaisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden kokonaiseen käsityöprosessiin liittyviä riskinottotilanteita Ristimäen (2004) yrittäjyyteen liittyvien taloudellisen, psykologisen ja sosiaalisen riskin luokittelun näkökulmasta. Tutkielmassa luodaan omat määritelmät edellä mainituille riskeille käsityöprosessissa, koska aiempia määritelmiä ei ole saatavilla. Tutkielmassa selvitetään, millaisia riskinottotilanteita oppilaat kohtaavat käsityöprosessinsa eri vaiheissa, ja voidaanko riskinottotilanteista erottaa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset riskit. Lisäksi tutkitaan eroaako oppilaiden riskin ottaminen ryhmässä, jossa käsityön opetus on järjestetty yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen verrattuna ryhmään, jonka opetuksessa yrittäjämäistä pedagogiikkaa ei ole huomioitu, ja mikäli eroja on, niin millaisia ne ovat. Tutkimusaineistona on kaksi eri aineistoa: ensimmäinen on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tutkimushankkeessa vuonna 2013 kerätty haastatteluaineisto 7. luokkalaisten oppilaiden tekstiilityön ja teknisen työn opetusjaksoilta. Toinen aineisto on kerätty keväällä 2016 7. luokkalaisten oppilaiden oppimispäiväkirjateksteinä tekstiilityön opetusjaksolta, jossa opetus toteutettiin yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen. Tutkimusaineistot analysoidaan käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Edellä mainitut Ristimäen (2004) riskin luokittelut ohjaavat analyysia. Tulokset osoittavat, että oppilaat kohtaavat kaikissa käsityöprosessin vaiheissa riskinottotilanteita, joissa he joko ottavat riskejä tai välttävät niiden ottamista. Suunnitteluvaiheessa riskinottotilanteet liittyivät päätöksentekoon valmistettavasta tuotteesta sekä valmistustekniikasta. Valmistusvaiheessa riskinottotilanteina korostuivat työn aloittaminen sekä työvaiheissa eteneminen. Arviointivaiheessa riskinottotilanteet liittyivät sosiaalisen ympäristön reaktioihin omaa valmista tuotetta kohtaan. Osoittautui, että näistä riskinottotilanteista on mahdollista erottaa taloudellisia, psykologisia ja sosiaalisia riskejä. Tämän tutkielman tulosten perusteella yrittäjämäisellä pedagogiikalla ei ole merkittävästi yhteyttä siihen, miten oppilaat riskin ottamiseen suhtautuvat. Erot, joita oppilaiden riskin ottamisessa ilmeni, liittyivät opetuksen toteuttamisen menetelmää enemmän oppilaiden valmistamaan tuotteeseen ja sen valmistustekniikkaan.

”En mä aluks kuvitellukaan et siit tulee mitään, niin se on mun mielest niinko paras työ mitä oon tehny tähän asti” Yrittäjämäinen pedagogiikka käsityön opetuksessa: 7. luokkalaisten riskin ottaminen käsityöprosessin aikana.

Käsityöoppiaine sekä sille ominainen toiminnallinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö tarjoavat erinomaiset puitteet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Käsityöoppiaineen sekä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat ovat yhteneviä. Yrittäjyydessä sekä elämässä ylipäätään yksi olennainen ominaisuus on kyky ottaa riskejä. Käsitöiden tekeminen on luovaa toimintaa, johon riskin ottaminen liittyy olennaisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden kokonaiseen käsityöprosessiin liittyviä riskinottotilanteita Ristimäen (2004) yrittäjyyteen liittyvien taloudellisen, psykologisen ja sosiaalisen riskin luokittelun näkökulmasta. Tutkielmassa luodaan omat määritelmät edellä mainituille riskeille käsityöprosessissa, koska aiempia määritelmiä ei ole saatavilla. Tutkielmassa selvitetään, millaisia riskinottotilanteita oppilaat kohtaavat käsityöprosessinsa eri vaiheissa, ja voidaanko riskinottotilanteista erottaa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset riskit. Lisäksi tutkitaan eroaako oppilaiden riskin ottaminen ryhmässä, jossa käsityön opetus on järjestetty yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen verrattuna ryhmään, jonka opetuksessa yrittäjämäistä pedagogiikkaa ei ole huomioitu, ja mikäli eroja on, niin millaisia ne ovat. Tutkimusaineistona on kaksi eri aineistoa: ensimmäinen on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tutkimushankkeessa vuonna 2013 kerätty haastatteluaineisto 7. luokkalaisten oppilaiden tekstiilityön ja teknisen työn opetusjaksoilta. Toinen aineisto on kerätty keväällä 2016 7. luokkalaisten oppilaiden oppimispäiväkirjateksteinä tekstiilityön opetusjaksolta, jossa opetus toteutettiin yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen. Tutkimusaineistot analysoidaan käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Edellä mainitut Ristimäen (2004) riskin luokittelut ohjaavat analyysia. Tulokset osoittavat, että oppilaat kohtaavat kaikissa käsityöprosessin vaiheissa riskinottotilanteita, joissa he joko ottavat riskejä tai välttävät niiden ottamista. Suunnitteluvaiheessa riskinottotilanteet liittyivät päätöksentekoon valmistettavasta tuotteesta sekä valmistustekniikasta. Valmistusvaiheessa riskinottotilanteina korostuivat työn aloittaminen sekä työvaiheissa eteneminen. Arviointivaiheessa riskinottotilanteet liittyivät sosiaalisen ympäristön reaktioihin omaa valmista tuotetta kohtaan. Osoittautui, että näistä riskinottotilanteista on mahdollista erottaa taloudellisia, psykologisia ja sosiaalisia riskejä. Tämän tutkielman tulosten perusteella yrittäjämäisellä pedagogiikalla ei ole merkittävästi yhteyttä siihen, miten oppilaat riskin ottamiseen suhtautuvat. Erot, joita oppilaiden riskin ottamisessa ilmeni, liittyivät opetuksen toteuttamisen menetelmää enemmän oppilaiden valmistamaan tuotteeseen ja sen valmistustekniikkaan.

Digitaalisen markkinoinnin ulkoistaminen: Kvantitatiivinen tutkimus Varsinais-Suomen alueen yritysten näkemyksestä

Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamisesta ei ole merkittävissä määrin tehty tutkimusta, vaikka sekä ulkoistamista että digitaalista markkinointia on kumpaakin tahoillaan tutkittu paljonkin. Digitaalinen markkinointi lienee kuitenkin yksi niistä toiminnoista, joiden ulkoistamista yrityksen kannattaa harkita, jotta se pystyy paremmin keskittymään omiin ydintoimintoihinsa. Tässä tutkielmassa haluttiinkin tarkastella yritysten digitaalisen markkinoinnin ulkoistamista erityisesti ulkoistamiselta odotettavien hyötyjen ja siihen liittyvien huolien osalta sekä sitä, millaiselle toimistolle yritykset ulkoistavat digitaalista markkinointiaan. Lisäksi tarkasteltiin yritysten digitaalisen markkinoinnin hyödyntämistä: millaisia tavoitteita ja haasteita yrityksillä on digitaalisen markkinoinnin suhteen ja eroavatko nämä tavoitteet ja haasteet digitaalista markkinointia ulkoistavien ja ei-ulkoistavien yritysten kesken. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Aiemman kirjallisuuden pohjalta muodostettiin hypoteeseja, joiden paikkansapitävyyttä tämän aineiston osalta tarkasteltiin. Aineisto kerättiin Internet-kyselyn avulla. Kyselyssä käytetyt mittarit pohjautuvat aiempaan kirjallisuuteen. Kyselylinkki lähetettiin Varsinais-Suomen alueella toimiviin yrityksiin eri rekistereiden kautta. Vastauksia saatiin 57 kappaletta, ja lopullinen aineisto muodostui 52 vastauksesta. Aineisto koostui enimmäkseen pienistä yrityksistä, ja vastaajien joukossa oli sekä B2C- että B2B-yrityksiä. Aineiston analysoinnissa käytettiin lähinnä kuvailevia tilastollisia menetelmiä, tässä tapauksessa frekvenssejä ja keskiarvoa. Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiseen liittyvien huolien osalta selvisi, että riippuvaisuus palveluntarjoajasta oli suurimpien huolten joukossa sekä ulkoistavilla että ei-ulkoistavilla yrityksillä. Palveluntarjoajan epäluotettavuus taas oli pienimpien huolten joukossa kummassakin ryhmässä. Sen sijaan ulkoistettujen taitojen menettäminen omassa yrityksessä oli ulkoistavien yritysten pienimpiä ja ei-ulkoistavien suurimpia huolia: digitaalisen markkinoinnin ulkoistamisella oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus siihen, pitääkö yritys ulkoistettujen taitojen menettämistä omassa yrityksessä digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiseen liittyvänä huolena. Digitaalisen markkinoinnin ulkoistamiselta odotettavien hyötyjen osalta laatu, tehokkuus sekä palveluntarjoajan hyvä reagointikyky olivat ulkoistaville yrityksille tärkeimmät odotetut hyödyt, kun taas pienemmät kiinteät kustannukset, kustannussäästöt sekä pienemmät riskit olivat vähiten tärkeitä odotettuja hyötyjä. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin osa digitaalista markkinointia ulkoistavista vastaajista ulkoistaa siihen erikoistuneelle toimistolle eli digitaalisen markkinoinnin toimistolle tai yksittäiseen osa-alueeseen erikoistuneelle toimistolle.