La disoccupazione giovanile in tempo di crisi: un monito all’Europa (continentale) per rifondare il diritto del lavoro? = Youth Unemployment in Recessionary Times: a Caveat to (Continental) Europe to Reconstruct its Labour Law. WP C.S.D.L.E. "Massimo D'Antona" .INT - 91/2012

The current debate taking place in continental Europe on the need to reform labour law to reduce the duality between labour market insiders and outsiders, thus giving new employment opportunities to young people seems to be, at its best, a consequence of the crisis, or at its worst, an excuse. The considerable emphasis placed on the power of legislation to reduce youth unemployment prevents real labour market problems from being clearly identified, thus reducing the scope to adopt more effective measures. Action is certainly required to help young people during the current crisis, yet interventions should not be exclusively directed towards increased flexibility and deregulation. This paper questions the “thaumaturgic power” wrongly attributed to legislative interventions and put forward a more holistic approach to solve the problem of youth employment, by focusing on the education systems, school-to-work transition and industrial relations. As a comparative analysis demonstrates, in order to effectively tackle the issue of youth employment, it is not enough to reform labour law. High quality education systems, apprenticeship schemes, efficient placement and employment services, cooperative industrial relations and flexible wage determination mechanisms are the key to success when it comes to youth employment, not only in times of recession.

Labour Mobility in the EU: Addressing challenges and ensuring ‘fair mobility’. CEPS Special Report No. 139, July 2016

Labour mobility creates economic benefits for the EU at large and the mobile workforce. The same can be said for the special case of posted workers – a form of labour mobility that is crucial to the functioning of the internal market for services. Moreover, the number of posted workers is set to grow if the single market is further deepened. However, regulating the cross-border posting of workers – and ensuring a notion of ‘fair mobility’ – also epitomises the inherent difficulties in squaring the differences of 28 different sets of labour market regimes and regulations with the freedom to provide services in situ. In addition, the regulation has to work effectively in countries with large differences in income levels and social policies. This paper reviews the state of play with regard to posted workers and spell out the trade-offs involved to be kept in mind when considering the targeted revision of the posted workers Directive.

¿Y después del trabajo, qué? Más allá de la integración laboral de las personas con discapacidad = What happens after work? Going further than labour integration for disabled people

La actividad profesional es fundamental en la vida de cualquier persona y en el caso de las que padecen una discapacidad tiene una gran importancia para contribuir a configurar su identidad adulta. En este sentido, la finalidad del artículo es valorar la importancia del trabajo en los procesos de participación social y de calidad de vida de las personas con discapacidad. Por ello, en el artículo se pone de manifiesto la relación que se establece entre la dimensión laboral y la integración social de los individuos con discapacidad mediante el análisis de investigaciones desarrolladas en nuestro contexto, entre las que figuran diversos estudios realizados por nuestro grupo de investigación durante los últimos años. Con la voluntad de conocer con más detalle esta cuestión, se presenta una investigación reciente realizada por nuestro equipo. En ella desarrollamos un estudio de casos centrado en personas con discapacidad psíquica que han participado en experiencias de integración laboral en el mercado ordinario, con el objetivo de obtener información sobre la incidencia de la inserción laboral en diferentes dimensiones de la vida de los trabajadores con discapacidad. Los resultados nos permiten valorar que la experiencia genera cambios positivos, sobre todo a nivel personal (expectativas personales, potenciación del proyecto de vida, mejora de competencias…). Sin embargo, a pesar de que se aprecian mejoras en la dimensión social, el estudio plantea la necesidad de emprender acciones alternativas para potenciar la participación comunitaria de las personas implicadas en la investigación. El artículo concluye con algunas propuestas orientadas a mejorar los procesos de inserción social del colectivo

Labour flexibility and worker security: an Argentine perspective

Includes bibliography

Mexico: the dimensions of labour flexicurity

Includes bibliography

Heterogeneity across immigrants in the Spanish labour

The purpose of this paper is to analyze the diferences that immigrants have in the Spanish labour market. Immigrants in Spain come from a diversity of continents (Africa, South America, Eastern Europe, Asia, etc.), and there are substantial diferences in characteristics not only among continents but also among countries in each continent. Using a quantile regression method of decomposition we estimate these diferences that are reflected in the labour market and in particular are mirrored in the wage, so some immigrants are more discriminated or segregated that others because they have less advantage. For example Argentineans and Peruvians have the same origin and culture but we can find diferences in the wage that they receive in the Spanish labor market, or for example Moroccans have a advantage with respect to the Rest of Africans, due to the geographical proximity to Spain. So when we study the pay gap and the gender pay gap we need to take into consideration the origin of immigrants. We also want to study how the integration of immigrants evolved across years, whether the wage gap that we find in the first episode of work between immigrants and natives disappears or continues to be present in the Spain labour market.

Finding a suitable job: the effect of the institutional context on self-perceived over-education

The current research compares the perception of over-education in four different European countries, resorting to European Household Panel Data. The results confirm that the type of educational system accounts for some of the cross-national differences in self-perceived over-education. In qualificational spaces, like Denmark, where vocational training receives more importance, self-perceived over-education is not associated as much with educational attainment as in the so-called’ organisational spaces’, like Spain, France and Italy. Yet, the results confirm that, controlling for the system of education, the traits and regulation of the labour market also have an effect on over-education. Thus, in Spain, where temporary employment has soared in recent decades, this type of contract is clearly associated with the perception of over-education, to a much higher extent than in Italy or France. Temporary contracts in Spain may not work as a steppig stone for attaining a job suitable to the training received by the individual, as they may in the case of France or Italy. In sum, not only institutions offering skills and human capital, but labour market regulation as well, have a clear impact on the incidence of over-education.

Vuokratyöntekijän työsuhdeturva: Sääntelyn haasteita ja tulkintoja

Tutkimus pyrkii selvittämään, vastaako vuokratyöntekijän työsuhdeturva työlainsäädännön tavoitteita ja niiden taustalla vaikuttavaa työntekijän suojelun periaatetta. Lainsäädännössä vuokratyöntekijän työsuhdeturvan kohdalla olevat keskeisimmät aukkokohdat ja tulkinnat esitetään juridisen argumentaation avulla. Tilanteen tekee ongelmalliseksi erityisesti se, että nykylainsäädäntö ei varsinaisesti estä käyttämästä vuokratyössä toistuvia, kunkin toimeksiannon mittaisia määräaikaisuuksia. Tulokset osoittavat, että sekä kollektiivinen että individuaaliperusteinen irtisanomissuoja on käytännössä heikko. Lisäksi työsuhdeturvan ja joustavuuden tasapaino työmarkkinoilla näyttää olevan melko vaikea yhtälö ratkaistavaksi. Eräänä mahdollisena ratkaisuna tutkimuksen lopussa esitetään Ruotsissa käytössä oleva malli, jossa työntekijät ovat toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa, ja saavat palkkaa myös toimeksiantojen väliseltä ajalta. Järjestelmään liittyy vahvasti myös alan järjestäytyminen ja eettisten pelisääntöjen määritteleminen liittojen välisin sopimuksin. Tällä tavalla vuokratyöntekijän työsuhdeturvaan liittyvät ongelmakohdat ratkaistaan, mutta toisaalta vuokratyön työllisyyttä ja kilpailukykyä tukeva vaikutus menetetään. Vaihtoehtoisina keinoina on esitetty lukuisia kevyempiä keinoja yksittäisten ongelmakohtien ratkaisuksi.

Keskusteluja vuokratyöstä. Vuokratyön diskursiivinen rakentuminen Suomessa

1990-luvun alussa lainsäädäntö ja työmarkkinajärjestöt määrittelivät Suomessa, että vuokratyötä tuli käyttää vain tilapäiseen työvoimatarpeeseen, esimerkiksi sijaisuuksiin ja ruuhkahuippuihin. Joillakin aloilla vuokratyö oli työnantajien ja työntekijöiden yhteissopimuksella kielletty. Vaikka vuokratyösuhteet saivat jo 1980-luvulla niin Suomessa kuin kansainvälisestikin maineen työsuhdekeinotteluna, alkoi vuokratyön määrä Suomessa kasvaa 1990-luvun puolivälissä ja erityisesti tultaessa 2000-luvulle. Suomalaiset akateemiset tutkijat eivät ole juuri vuokratyöstä kiinnostuneet. Aiemmat, harvalukuiset tutkimukset ovat keskittyneet lähinnä työyhteisöjen ja työntekijöiden kokemuksiin sekä vuokratyön työehtoihin. Vuokratyö ymmärretäänkin edelleen lähinnä työntekijän subjektiivisena kokemuksena. Vuokratyössä on kuitenkin kysymys paitsi kokemuksista, myös yhteiskunnallisesta valtakamppailusta, jossa diskursiivisin keinoin pyritään vaikuttamaan ilmiöön nimeltä vuokratyö, laajemmin ilmiöön nimeltä työmarkkinat, sekä toisaalta kansalaisten käsityksiin työelämän ”normaalista”. Käsillä oleva tutkimus laajentaa ymmärrystä vuokratyöstä tarkastelemalla ilmiötä lainsäädännön, uutisoinnin ja markkinoinnin rakentamien julkisten käsitysten ja merkityksenantojen kautta. Teoreettisena viitekehyksenä käytän hallinnan ja työprosessin säätelyn teoriaperinteitä. Se, miten työmarkkinoiden muutosta ja uusia työsuhdemuotoja politiikassa, mediassa, lainsäädännössä, tai työpaikan kahvipöytäkeskusteluissa perustellaan ja tehdään ymmärrettäväksi, on samalla työelämään kiinnitettävien arvojen, merkitysten ja toimijuuksien luomista, rajaamista ja kuvailua. Työelämäpuheessa ei siis ole kyse vain talouden lainalaisuuksista, kansantalouden toimivuudesta, tai yritysten kilpailukyvystä, vaan myös ja erityisesti niiden toimijoiden luomisesta, määrittelemisestä ja legitimoimisesta, jotka työelämän kentällä saavat toimia ja tulevat palkituiksi. Säätelyn ja hallinnan näkökulmasta on relevanttia tarkastella millaisilla käsitteillä ja merkityksillä vuokratyötä ilmiönä rakennetaan . Tutkimuskysymyksinä esitän: 1) Miten ja millä perusteilla vuokratyöstä rakennettiin Suomessa legitiimi tapa työllistää ja työllistyä? 2) Millaisia työntekijäideaaleja vuokratyöhön liittyvissä keskusteluissa rakennetaan? Tutkimusaineistona tarkastelen lainsäädäntöön liittyviä dokumentteja, Helsingin Sanomien uutisointia, vuokratyöyritysten markkinointimateriaaleja, sekä vuokratyöyritysten edustajien haastatteluita. Analyysimenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysia. Tämä menetelmä mahdollistaa puheen ja dokumenttien tarkastelun sosiaalisena toimintana, jolla eri toimijat pyrkivät osallistumaan yhteiskunnassa hyväksyttyjen ja tunnustettujen käsitysten ja toimintavaihtoehtojen rakentamis-, tulkinta- ja määrittelyprosesseihin. Tutkimukseni päätuloksena esitän, että vuokratyöstä muodostui legitiimi tapa työllistää Suomessa 1990-luvulla, koska vuokratyö käsitteellistettiin sekä lainsäädännön että median diskursseissa ennen kaikkea ratkaisuksi työttömyyteen. Toisaalta vuokratyö käsitteellistettiin vain marginaalisten työntekijäryhmien (naiset ja opiskelijat) rooliksi, jolloin se ei liittynyt miesvaltaisten työpaikkojen arkeen. Ratkaisuna työttömyyteen vuokratyö myös samalla luonnollistettiin osaksi yleisempää työmarkkinakehitystä, jolle ”kukaan ei voi mitään”. 2000-luvulla vuokratyö jatkoi voittokulkuaan ja rakentui pysyväksi ilmiöksi, koska työlainsäädännön uudistus institutionalisoi vuokratyön työehtosopimusmenettelyyn, jolloin sen ”salonkikelpoisuus” ja normaalius vahvistettiin. Vaikka työehtosopimusasia oli ratkaisuna merkittävä, nousi vuokratyön osalta itse työehtosopimus tärkeämmäksi kuin sen sisältö. Työehtosopimuksilla ei kuitenkaan pystytty vaikuttamaan esimerkiksi vuokratyöntekijän olemattomaan työsuhdeturvaan. Lisäksi työnantajapuhe käsitteellistää vuokratyön 2000-luvulla ennen kaikkea työmarkkinavaihtoehdoksi, vapautta ja monipuolisia työkokemuksia tarjoavaksi työmarkkinoiden katalysaattoriksi. Vuokratyö on tässä merkitysavaruudessa työntekijöille ”vain” yksi tapa työllistyä ja löytää oma tiensä työmarkkinoille, ei suinkaan työnantajien sanelema pakko. Työntekijöihin kohdistuva hallintapuhe niin mediassa kuin työnantajien haastatteluissakin pyrkii puolestaan rakentamaan ideaalityöntekijäkuvaksi yrittäjämäisen oman elämänsä toimitusjohtajan. Työnantajien diskursseissa kaikuvatkin työntekijään kohdistuva vaatimus itse itsensä ohjaamisesta sekä työntekijäidentiteetin muotoilemisesta joustavuutta, sopeutuvuutta, vaihtelua ja jatkuvaa muutosta vähintäänkin sietäväksi, mutta mieluiten näitä ominaisuuksia jopa aktiivisesti hakevaksi ja arvostavaksi. Työmarkkinoiden toimijana on nimenomaisesti yksilö, jonka mahdollisuudet menestyä ovat vain ja ainoastaan hänen omissa käsissään. Työntekijän roolin korostaminen aktiivisena toimijana ja vuokratyöstä ”oikeita”, norminmukaisia sisältöjä löytävänä pärjääjänä on diskursiivisesti hallittua yritystä ohjata työntekijöitä näkemään sekä itsensä tietynlaisina toimijoina että työmarkkinat tietyllä tavalla toimivina. Vuokratyössä ei ole kyse vain työntekijöiden yksilöllisistä tai yksittäisistä kokemuksista. Vuokratyö on yhteiskunnallisen merkityskamppailun tulos, jossa käyttövoimana ovat toimineet hallinnalliset ja säätelyyn pyrkivät käsitteellistykset työllisyydestä, yksilön valinnasta ja koko yhteiskunnan edusta. Hallinnan ja säätelyn näkökulmasta katsottuna vuokratyö on myös merkinnyt säätelyn liukumista tasa-arvoa, yhdenmukaista kohtelua ja työntekijän suojelua korostavasta viranomaisten ja poliittisten toimijoiden suorittamasta työmarkkinoiden kollektiivisesta säätelystä työnantajien ylläpitämään työntekijän persoonan ja käyttäytymisen hegemoniseen, yksilölliseen säätelyyn.

"Welcome to my life" : the experiences of single mothers who are the recipients of multiple state provided benefits

Abstract This research takes the lens of social reproduction as a starting point for an examination of the effects of recent social welfare reforms on the lives o.fsingle mothers. As the cumulative effects o.f diminishing state provided benefits take hold, tensions are heightened as single mothers internalize the insecurity of earning an income in 11 capitalist labour market, while trying to carry out all that is involved in social reproduction with inadequate means of survival. Through interviewing single mothers who are the recipients of mUltiple state provided benefits (social assistance, student loans, subsidized housing and subsidized childcare), this thesis illuminates the cOl1linued regulation of women in an effort to assure that social reproduction is occurring at the lowest cost possible. State provided benefits are set lip in such a way that it is near impossible for single mothers to make ends meet without entering the labour force or entering into co-residential relationships. This push towards the labour force and/or marriage via punitive welfare policies illuminates the devaluation of the labour that is done at home. Through interviewing 5 single mothers, I will demonstrate the extensive labour that goes into maintaining their households. In addition .J case managers are interviewed. The employees of social assistance, subsidized hOllsing, subsidized childcare and student loans, have much agency in deeming who is worthy of receiving benefits. The employees of these agencies have the ability to make these women's lives easier or more complicated by how the workers interpret the policy regulations. Social policies are of paramount importance in the quest for women's equality and thus have consequences for how women's daily lives are organized. The rules and regulations that govern the individual policies are complex and bureaucratic and have implications for the ways in which women must organize their lives in order to survive. The shifts in social policy have been guided by neo-liberal assumptions with a focus on individual responsibility and a market-modeled welfare state. The caring work that is involved in raising children to be productive in a capitalist society is ignored or devalued in current policies. The emphasis in each polic.:v is on getting women who receive benefits into the paid work force, with little facilitation or investment into the caring work these women do on a daily basis that in turn supports capitalism. Policies, such as social assistance, subsidized housing, subsidized childcare and student loans, are set up in such a way that ignores the reality of women's day-to-day lives and devalues the necessary work done at home. It takes an abundance of labour and strategizing for women to seek out necessary means of survival, labour that is amplified when a woman is dealing with mUltiple slate provided benefits.

Trends and gaps in the academic literature on EU labour migration policies. CEPS Paper in Liberty and Security No. 50/December 2012

This paper provides an overview of the ‘state of the art’ in the academic literature on EU labour migration policies. It forms part of the research agenda of Work Package 18 of the NEUJOBS project, which aims at reviewing legislation and practices regarding the labour market inclusion and protection of rights of different categories of foreign workers in European labour markets. Accordingly, particular attention is paid to the works of scholars who evaluate the status of rights of third-country national workers in relation to labour market access, employment security, social integration, etc., in European legislation on labour immigration. More specifically, the review has selected those scholarly works that focus specifically on analysing the manner in which policy-makers have addressed the granting of rights to non-EU migrant workers, and the manner in which policy agendas – through the relevant political and institutional dynamics – have found their translation in the legislation adopted. This paper consists of two core parts. In the first section, it reviews the works of scholars who have touched on these research questions with respect to the internal dimensions of EU labour migration policies. The second section does the same for the external dimensions of these policies. Both sections start off by analysing the main trends in the literature that reviews these questions for the internal and external dimensions of European migration policies as a whole, and then move on to how these ‘trends’ can (or cannot) be found translated in scholarly writings on labour migration policies more specifically. In the final section, the paper concludes by summarising the main trends and gaps in the literature reviewed, and indicates avenues for further research.

En studie om rehabilitering - en skamgörande process

The purpose of this essay is using theories about labeling and social bonds to study whether a measure of rehabilitation for the psychically disabled contributes to a return to a normal status as not-labeled. Partly we examine whether the activities organized by the regulation-ruled authorities during the work of rehabilitation lead to shame or pride, and partly how these activities are organized regarding the processes that lead to the emotions pride or shame among the participants. Method: qualitative semi-structured face-to-face interviews with professional rehabilitation-actors at the Public Employment Office (PEO), the Social Insurance Office (SIO), the Social Service (SOS), the Psychiatry and the Division of Labour Market (AME).Conclusions: the Psychiatry clients are treated with respect, may participate, and communication is characterized by attunement, therefore strong social bonds can be built. On the contrary, among the other examined activities, we found many elements that arouse shame. Since these are more ruled by regulations, the result is engulfment and demands on conformity, because the compromise-possibilities are almost non-existent. Psychically disabled persons are met by prejudice, ignorance, disrespect and a non-solidarity-language. To get help, the individual has to accept a label in form of a diagnosis, and this labeling leads to a negative self-image. Furthermore the psychically disabled persons are falling between two chairs because of a weak cooperation between the rehabilitation-actors. Bimodal alienation and triangulation contributes to the difficulties in cooperation.Result: the social bonds are not strong enough to achieve a rehabilitation-effect. Even if the treatment from each administrator is important, we find the explanation-level primarily in laws, rules and government, because the structure rules the rehabilitation-measures, with shame as a consequence. Since we found elements of shame institutionalized in the way of working at PEO, SIO, SOS and AME, it means that social bonds can never reach a level good enough for achieving pride and normalization from a deviance or labeled identity.

Economic reforms, growth and employment: labour markets in Latin America and the Caribbean

Includes bibliography

Los mercados de trabajo, la protección de los trabajadores y el aprendizaje de por vida en una economía global: experiencias y perspectivas de América Latina y el Caribe

Incluye Bibliografía

Os mercados de trabalho, a proteção dos trabalhadores e a aprendizagem continuada em uma economia global: Experiências e perspectivas da América Latina e o Caribe

Incluye Bibliografía