Lähiammuntojen vaikutus psyykkiseen toimintakykyyn : etnografinen tapaustutkimus Kaartin Jääkärirykmentissä

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää valmentavatko Kaartin Jääkärirykmentissä varusmiehille toteutettavat lähiammunnat koulutettavia tappamaan oikeita ja eläviä vihollisia asutuskeskustaisteluympäristössä. Vastausta tutkimuskysymykseen haettiin vertaamalla ampumakoulutustapahtumista kerättyä aineistoa tutkimuksen teoreettisena pohjana toimivaan Dave Grossmanin esittämään kolmijakoiseen malliin siitä kuinka ihminen voidaan valmentaa psykologisesti tappamaan. Tutkimusaineisto kerättiin osallistuvalla havainnoinnilla, varusmiesten ja kouluttajien haastatteluilla, sekä kirjalliseen materiaaliin kuten harjoitussuunnitelmiin perehtymällä. Tutkija osallistui Syksyn 2005 aikana yhteensä kuuteen päivän mittaiseen lähiampumakoulutustapahtumaan joiden yhteydessä toteutti yhteensä 24 strukturoitua haastattelua koulutukseen osallistuneille varusmiehille Kaartin Jääkärirykmentin 1. JK:sta ja SpolK:sta. Tämän lisäksi haastateltiin kuutta kouluttajaa kyseisistä perusyksiköistä. Haastatteluaineisto litteroitiin ja laadullisin menetelmin teemoittelemalla ja tyypittelemällä. Tutkimusaineiston perusteella kyettiin myös suorittamaan edellä mainittujen perusyksiköiden vertailu suhteessa teoreettisena pohjana olevaan malliin. Tutkimuksen yleisinä havaintoina on että lähiampumakoulutuksessa käytettävät maalitaulut eivät ole riittävästi ihmistä muistuttavia, eivätkä siksi riittävästi valmenna asutuskeskuksissa yleisiin lähitaistelutilanteisiin. Myöskään koulutuksessa käytettävässä retoriikassa ei tuoda merkittävästi esiin sitä että ampumakoulutuksessa on kysymys tappamisen harjoittelusta. Tutkimuksen kohteena olleista perusyksiköistä Sotilaspoliisikomppaniassa oli tiedostettu taistelukentällä vaikuttavat psykologiset ilmiöt paremmin kouluttajien keskuudessa. Tämä seikka ilmeni muun muassa realistisempien maalilaitteiden suosimisena ampumakoulutuksessa sekä kouluttajien käyttämässä koulutusretoriikassa. Tämän voidaan katsoa johtuvan yhden, aiheeseen perehtyneen kouluttajan yksikössä levittämästä asiantuntijuudesta.

Psykologisella sodankäynnillä vaikuttaminen taistelualusympäristössä johtamiseen

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia psykologisen sodankäynnin keinoilla vaikuttamista taistelualusympäristössä tapahtuvaan johtamiseen. Psykologisella sodankäynnillä vaikuttamista on verrattu psykologian mukaiseen teoriaan asenteiden, arvojen ja motiiveiden muutosprosessista. Tämän lisäksi on myös tutkittu miten ihminen havainnoi ja käsittelee informaatiota päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Taistelualusympäristö asettaa vastaavasti haasteita psykologiselle sodankäynnille. Koska psykologinen sodankäynti vaatii levitysmedian, on tutkimuksessa tutkittu myös taistelualuksen informaatioympäristöä. Tutkimuksen menetelmänä on käytetty hermeneutiikan mukaista tutkimusmenetelmää, jota on täydennetty tarvittavilta osin varsin subjektiivisella SWOT-analyysilla.

Geenitekniikan etiikka opastaa ajattelemaan

Kirjallisuusarvostelu

Yhteisen tulevaisuutemme intressit : Intressiryhmien kohtaamisia Yhdistyneiden kansakuntien kestävässä kehityksessä

Kestävä kehitys on oleellinen ja näkyvä osa tämän päivän globaalia ympäristöhallintaa. Kestävän kehityksen ideologian mukaan tulisi poliittisessa päätöksenteossa ottaa ympäristö, ihminen ja talous tasavertaisina huomioon. Maailmantalouden yleisen epävarmuuden myötä ympäristöhallinnan 1980-luvun positiivinen ilmapiiri on kuitenkin vaihtunut toteamuksiin kestävän kehityksen toteuttamisen esteistä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on saavuttaa parempi ymmärrys taloudellisten intressien ja ympäristöintressien yhteensovittamisesta Yhdistyneiden kansakuntien harjoittamassa kestävässä kehityksessä. Kestävää kehitystä lähestytään tutkielmassa YK:n toiminnassa vaikuttavien intressiryhmien kautta. Teoriaosuudessa avataan intressin käsitettä sosiologisesta näkökulmasta syventyen Arthur Bentleyn intressiryhmien tutkimukseen. Tutkielma on toteutettu kvalitatiivisena tutkimuksena ja empiriaosuudessa aihetta on tutkittu YK:n kestävän kehityksen raporttien pohjalta vuosina 1987–2012. Raporteista on tyypittelemällä nostettu esiin toiminnassa vaikuttavia intressiryhmiä Bentleyn tutkimukseen pohjaavien käsitteiden avulla. Tämän lisäksi on analysoitu intressiryhmien kehitystä sekä ryhmien välisiä ristiriitoja taloudellisen ja ympäristöulottuvuuden välillä. Aineistosta erottui tyypeiksi sekä vastakkaisia että rinnakkaisia intressiryhmiä. Keskeisimmiksi vastakkaisiksi intressiryhmiksi kestävässä kehityksessä taloudellisen ja ympäristöulottuvuuden välillä korostuivat kehittyneiden maiden sekä vähiten kehittyneiden maiden ryhmät. Taloudelliset sekä ympäristöulottuvuuden ristiriidat tulivat ilmi myös maiden erilaisessa suhtautumisessa multilateralismiin. Oleellisimpana kehityksenä intressiryhmien välillä erottui yksityisen sektorin nousu julkisen sektorin rinnalle YK:n kestävän kehityksen toiminnassa. Aineiston raporteissa peräänkuulutettiin rajat ylittävää yhteistyötä eri ryhmien välisten ristiriitojen yhteensovittamiseksi. Kestävän kehityksen etenemisen ja onnistumisen voikin katsoa käytännössä riippuvan juuri eri ryhmien intressien yhteensovittamista.

Hylätyn tilan vaihtoehtoiset käytöt – joutomaista ja niiden merkityksestä kaupunkilaisille

Tämä tutkimus käsittelee kaupungin joutomaita ja niiden merkityksiä käyttäjien näkökulmasta sekä selvittää joutomaan olemusta osana kaupungin tilallisuutta. Haastattelujen ja kyselyn pohjalta joutomaalle määritellään 12 erilaista käyttötarkoitusta ja hahmotetaan käyttäjäryhmiä. Toisaalta keskitytään siihen, mitä merkityksiä joutomailla on käyttäjilleen, ja miten he joutomaat kokevat. Tutkimuksessa todetaan, että joutomaita käytetään muun muassa seikkailuun ja leikkiin, rauhoittumiseen ja luontoelämysten kokemiseen, oleiluun, ulkoiluun ja läpikulkuun, tapahtumien järjestämiseen, asumiseen, sissiviljelyyn, taiteen tekemiseen, juopotteluun, lemmenleikkeihin ja toimintaan, jota ei ole tarkoitettu muiden katseille. Joutomaat ovat tilaa, johon voi heijastella omia ajatuksiaan, jossa voi rauhoittua, inspiroitua ja kokea jännitystä tai jopa pelkoa. Analyysissä keskeisellä sijalla ovat tilan ja paikan käsitteet. Joutomaat nähdään multifunktionaalisena erilaisia käyttöjä sallivana tilana ja kaupungin ”aukkoina”, jotka voivat parhaimmillaan saada julkisen tilan ominaisuuksia. Tilan valvonta on joutomailla löyhempää, ja vähäisempi kontrolli mahdollistaa tilan muokkaamisen. Joutomaata muokkaamalla ihminen voi tuntea juureutuvansa ja nähdä oman toimintansa vaikutukset sekä kokea omistajuutta tilasta. Omaehtoinen yhdessä toimiminen luo myös yhteisöllisyyttä. Lisäksi tutkimuksessa pohditaan, luoko erilaisten ryhmien samanaikainen läsnäolo joutomaalle jännitteitä, ja sulkeutuuko vai avautuuko paikka erilaisille käyttäjille. Käytöt limittyvät usein ajallisesti, mutta voimakas käyttäjäryhmä voi myös vallata tilaa itselleen ja karkottaa muita käyttäjiä. Joutomaa on mahdollistavaa tilaa, jonka vaihtoehtoja ei ole välttämättä ennalta määritetty tai käyttötarkoitusta lyöty lukkoon. Tämän johdosta joutomaasta voi versota jotakin omaperäistä ja merkittävää, jos tilan suunnittelulle ja käytön muodostumiselle ruohonjuuritasolta käsin annetaan mahdollisuus.

Kysely merellisistä olosuhdetietotarpeista

Vuosisatojen kuluessa ihminen on kehittänyt uusia teknologisia apuvälineitä kulkeakseen mahdollisimman turvallisesti vesillä. Älyviitat ja niiden välittämä reaaliaikainen tieto edustavat yhtä uutta lenkkiä tässä ketjussa, jonka avulla navigointi ja tavaran kuljetus on mahdollista suorittaa tarkempien merellisten olosuhdetietojen avulla entistä turvallisimmin. Älyviittaverkkokokeilu on useamman toimijan yhteinen tutkimus- ja kehitysprojekti, jonka avulla pyritään arvioimaan ja kehittämään älyviittaverkon toimivuutta. Tähän projektiin liittyen Liikennevirasto antoi Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskukselle toimeksiannon suorittaa kysely, jonka avulla kartoitettiin merellisten olosuhdetietojen saannin kattavuutta ja tarpeita eri kauppamerenkulun väylillä Suomenlahden ja Saaristomeren alueella. Kysely suoritettiin sähköisenä, kohderyhmän ollessa luotsit, VTS -henkilöstö, varustamot ja laivahenkilökunta sekä alueen merkittävimmät satamat. Kyselyssä haettiin käyttäjien näkemyksiä ja tietotarpeita pääasiassa kolmen veteen liittyvän olosuhdetiedon osalta, jotka olivat aallonkorkeus, vedenkorkeus ja virtaus. Tärkeimmäksi veteen liittyväksi olosuhdetiedoksi koettiin tieto vedenkorkeudesta. Tiedon pitäisi olla mahdollisimman ajantasaista sekä tarkkaa. Aallonkorkeustiedot sekä virtaustiedot koettiin myös tärkeiksi, mutta Suomenlahden ja Saaristomeren alueilla nämä tiedot eivät saa yhtä suurta painoarvoa, kuin vedenkorkeuteen liittyvä tieto. Poikkeuksellisista olosuhteista toivottiin kaikkien olosuhdetietojen osalta erillisiä tiedotteita. Kyselyn yhtenä tärkeänä tavoitteena oli myös saada näkemyksiä käyttäjiltä siitä, mihin älyviittapoijuja tulisi sijoittaa, jotta niistä saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä. Vastaajien mukaan alueellinen hajonta mittauspisteiden sijoituksessa tulisi olla hyvinkin laaja. Tarkkoja koordinaatteja mittauspisteille oli vain muutamassa vastauksessa. Ensisijaisesti tiedon välitys toivottiin tapahtuvan internetin kautta ja mielellään niin, että kaiken veden olosuhteisiin liittyvän tiedon löytäisi yhdestä paikasta. Osassa vastauksista toivottiin, että näitä tietoja saisi myös VTS:n sekä AIS:n kautta. Veteen liittyvien olosuhdetietojen lisäksi vastauksista ilmeni tarve saada myös tietoa muista olosuhteista. Eniten kaivattiin lisää tietoa jäätilanteista, tuuliolosuhteista ja näkyvyydestä. Huomattavaa oli toisaalta myös se, että osa vastaajista katsoi nykyisen tiedon olevan riittävää, eikä lisää informaatiota kaivattu.

Työhyvinvointi resurssina : aineeton pääoma ja sen ilmeneminen finanssialan organisaatiossa

Tutkimuksen tausta, aihe ja ongelma Työhyvinvoinnista on tähän mennessä tehty paljon akateemista tutkimustyötä. Aiheeseen liittyvien tutkimusten valossa on havaittu, että hyvinvoivat ja motivoituneet ihmiset jaksavat työssään paremmin. Olemassa olevasta tiedosta huolimatta työhyvinvointiin panostetaan monessa yrityksessä yhä puutteellisesti jos lainkaan. Syitä tähän voi olla monia. Työhyvinvointi saatetaan nähdä epävarmana investointina siltä osin, että investoinnin tuotto on perinteiseen aineelliseen pääomaan verrattuna haastavammin mitattavissa. Myös aineettoman pääoman johtaminen ja kehittäminen poikkeavat aineelliseen pääomaan rinnastettuna. Voi olla, ettei aineettoman pääoman hyötyjä osata vielä hyödyntää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Tämän pro gradu tutkimuksen tarkoitus on selvittää työhyvinvoinnin ominaisuuksia yrityksen resurssina. Tutkimus pyrkii selventämään minkälaista kilpailuetua työhyvinvointi luo yritykselle ja mitä kautta nämä hyödyt ilmenevät. Menetelmät ja tulokset Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee työhyvinvointia resurssipohjaisen teorian mukaisesti, aineettomana menestystekijänä ja aineetonta pääomaa tukevana resurssina. Teoreettisen viitekehyksen ohella työssä on syvennytty empiirisen puolistrukturoidun haastattelututkimuksen kautta selvittämään minkälaista työhyvinvointia tukevaa aineetonta pääomaa finanssialan kohdeyrityksessä ilmenee. Tämän lisäksi työssä tutkitaan haastattelumenetelmää käyttäen minkälaisia työhyvinvoinnin kannalta kehitettäviä asioita kohdeyrityksestä käy ilmi. Johtopäätökset Johtopäätöksenä työhyvinvointi voi olla yritykselle resurssi siten, että sen kehittäminen ja siihen investoimisen nähdään tukevan yrityksen aineetonta pääomaa ja tuottavan kilpailuedullista lisäarvoa. Työhyvinvointiin vaikuttavia osa-alueita ovat ihminen itse, esimies, organisaatio, ryhmähenki ja työ. Kohdeorganisaatiosta löydettiin työhyvinvointia tukevaa aineetonta pääomaa inhimillisen-, rakenteellisen- ja suhdepääoman muodossa. Rakenteellinen pääoma nousi näistä osa-alueista vahvimmin esille. Työhyvinvoinnin kannalta kehitettäviä osa-alueita havaittiin jokaisessa työhyvinvointiin vaikuttavassa osa-alueessa, ryhmähengen ollessa poikkeuksellisen hyvä.

Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma

Kempeleen liikenneympäristöä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu, jotta liikenneturvallisuusongelmat ja niihin ideoidut parantamistoimenpiteet ovat selvillä kunnan ja ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnittelussa. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä kehitettiin samalla liikenneturvallisuustyön toimintaa. Nykytilanteen arviointi on laadittu sidosryhmätyöskentelyn, asukas-, oppilas- ja hallintokuntakyselyn, taustarekisterien analysoinnin ja maastokäyntien avulla. Kempeleen liikenneturvallisuustavoitteet on luotu jalkauttamalla valtakunnalliset tavoitteet Kempeleen ominaispiirteisiin. Tavoitteena on, ettei yksikään ihminen kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Liikenneturvallisuuden lisäksi toimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon esteettömyys. Liikenneympäristön parannustoimenpiteiksi on haettu halpoja ja helposti toteutettavia, mutta tehokkaita toimenpiteitä. Suurimmat toimenpide-esitykset uusiin kevyen liikenteen väyliin sekä kevyen liikenteen tieverkon ylitystarpeisiin. Toimenpiteet on asetettu ohjeelliseen kiireellisyysjärjestykseen ja niille on arvioitu alustavat toteutuskustannukset. Esitetyillä toimenpiteillä liikenneturvallisuus ja liikkumisen helppous paranevat. Erityisesti koulumatkojen turvallisuus paranee. Rakentamisen kustannukset ovat yhteensä noin 8 miljoonaa euroa. Osa hankkeista on pitemmän ajan varauksia. Kunnan osuus kustannuksista on noin 5,5 miljoonaa euroa.

Lumijoen liikenneturvallisuussuunnitelma

Lumijoen liikenneympäristöä koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma on laadittu, jotta liikenneturvallisuusongelmat ja niihin ideoidut parantamistoimenpiteet ovat selvillä kunnan ja ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnittelussa. Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisen yhteydessä kehitettiin samalla liikenneturvallisuustyön toimintaa. Nykytilanteen arviointi on laadittu sidosryhmätyöskentelyn, asukas-, oppilas- ja hallintokuntakyselyn, taustarekisterien analysoinnin ja maastokäyntien avulla. Lumijoen liikenneturvallisuustavoitteet on luotu jalkauttamalla valtakunnalliset tavoitteet Lumijoen ominaispiirteisiin. Tavoitteena on, ettei yksikään ihminen kuole tai loukkaannu vakavasti liikenteessä. Liikenneympäristön parannustoimenpiteiksi on haettu halpoja ja helposti toteutettavia, mutta tehokkaita toimenpiteitä. Suurimmat toimenpide-esitykset ovat Lumijoentien kunnostus kunta keskuksessa sekä koulun kohdalla, Lumijoentien ja Pietinkujan liittymän kehittäminen sekä kevyen liikenteen väylät mm. Ukuranperäntien varteen. Toimenpiteet on asetettu ohjeelliseen kiireellisyysjärjestykseen ja niille on arvioitu alustavat toteutuskustannukset. Liikenneturvallisuuden lisäksi toimenpiteiden suunnittelussa on otettu huomioon esteettömyys, jonka rooli korostuu ydintaajamassa. Esitetyillä toimenpiteillä liikenneturvallisuus ja liikkumisen helppous paranevat. Erityisesti koulumatkojen turvallisuus paranee. Arvioidut rakentamisen kustannukset ovat yhteensä noin 1,6 miljoonaa euroa. Osa hankkeista on pitemmän ajan varauksia. Kunnan osuus kustannuksista on noin 0,7 miljoonaa euroa.

Porin Kuudennen osan tarinoista rakennettu kulttuuriperintö

Tutkimus käsittelee viranomaisten ja asukkaiden välistä vuorovaikutusta kaavaprosessin aikana. Tutkimusalueena on valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi luokiteltu Porin Kuudes osa, joka on yksi laajimmista yhtenäisenä säilyneistä 1800-luvun lopun puukaupunkialueista Suomessa. Hermeneuttis-fenomenologista otetta soveltava tutkimus perustuu muistitietoaineistoon, joka avaa näkökulman paikallisen kulttuuriperinnön syntymiseen, periytymiseen ja muutokseen. Kuudennen osan vuonna 2012 voimaan tulleessa asemakaavamuutoksessa suojeltiin 405 rakennusta. Sekä viranomaiset että asukkaat haluavat säilyttää arvokkaan ympäristön jälkipolville. Asukkaiden ja viranomaisten lähtökohdat arvottamiselle ovat kuitenkin erilaiset. Asiantuntijoiden näkemys kulttuuriympäristön arvoista perustuu eksplisiittiseen viralliseen tietoon, joka heijastaa positivistista käsitystä maailmasta mitattavista objekteista koostuvana kokonaisuutena. Asukkaiden arvostus asuinaluetta ja sen rakennuksia kohtaan puolestaan nousee sukupolvelta toiselle siirretyn aineettoman perinnön yhteisöllisestä merkityksestä. Heidän kokemuksensa kiteytyy kodin ja kotiseudun käsitteissä ja se tuodaan esiin rakennuksiin liittyvissä tarinoissa. Tulkinta on virallista tietoa haastavaa ja täydentävää. Kestäviä suojelupäätöksiä voidaan tehdä vain viranomaisten ja asukkaiden väliseen tasa-arvoiseen vuoropuheluun perustuen. Tutkimus nostaa asukkaiden kokemuksellisen, paikkaan sitoutuneen hiljaisen tiedon virallisen tiedon rinnalle, kulttuurisesti kestävän maankäytön suunnittelun perustaksi. Koska ihminen toimii sellaisten asioiden puolesta, jotka hän kokee arvokkaaksi, asukaslähtöinen rakennussuojelu on lähtökohtaisesti yhteisön omakseen kokeman aineettoman kulttuuriperinnön suojelua.

What we talk about when we talk about love

KORT REFERAT AV AVHANDLINGEN: Finns det skäl för att älska? Kan vi lova att älska någon hela livet? Är ovillkorlig kärlek endast ett ouppnåeligt ideal? Utgångspunkten för denna begreppsliga undersökning av kärlek är att många frågor som uppstår då vi börjar filosofera om begreppet är uttryck för förvirringar om vad vi talar om då vi talar om kärlek. Inspirerad av Ludwig Wittgensteins senare filosofi föreslår Kronqvist att många av dessa förvirringar kan upplösas genom att man reflekterar kring de olika samtal vi för om kärlek. Genom en sådan reflektion kan även vår förståelse för begreppet fördjupas. I avhandlingen behandlas olika frågor om kärlekens roll i vårt liv i ljuset av filosofiska diskussioner om (1) känslor (2) personlig identitet och (3) mening och moral. Diskussionen ger vid handen att många av de frågor vi ställs inför i reflektionen kring kärlek utmärks av att de inte kan ges ett för varje enskild människa giltigt, vetenskapligt svar. Istället ställer de oss inför en moralisk fråga: vilken plats är vi beredda att ge kärleken och andra människor i vårt eget liv? KORT FINSKT REFERAT AV AVHANDLINGEN: Voiko ihminen rakastaa, koska hänellä on siihen hyviä syitä? Voimmeko edes luvata elinikäistä rakkautta? Onko rakkaus ilman ennakkoehtoja vain saavuttamaton ihanne? Tämän rakkauden käsitteellisen tutkimuksen perusajatuksena on, että kysymykset, joita syntyy alkaessamme filosofoida rakkaudesta usein perustuvat väärinkäsityksiin siitä, mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme rakkaudesta. Ludwig Wittgensteinin myöhäisfilosofian inspiroimana Kronqvist ehdottaa, että rakkautta koskevien erilaisten keskustelujemme reflektointi voi ratkaista monia näistä sekaannuksista. Tällainen tarkastelu voi myös syventää rakkauden ymmärrystämme. Väitöskirja tarkastelee eri puolilta rakkauden merkitystä elämässämme, vetäen yhteyksiä (1) tunteita (2) identiteettiä ja (3) merkitystä ja moraalia koskeviin filosofisiin keskusteluihin. Voidaan todeta, että monet rakkautta koskevissa tarkasteluissamme esiin nousevat kysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, ettei niihin voi antaa jokaista ihmisyksilöä sitovaa, tieteellistä vastausta. Sensijaan ne asettavat meidät moraalisen kysymyksen eteen: minkä aseman olemme valmiita antamaan rakkaudelle ja toisille ihmisille omassa elämässämme?

Arvot osana Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastuksia

Arvoja on hyvin vaikea määrittää yksiselitteisesti, koska jokaisella ihmisellä on oma käsityksensä arvoista ja niiden merkityksestä. Jokainen ihminen toimii arvojensa pohjalta. Myös erilaiset organisaatiot ovat huomioineet arvojen merkityksen työnteki-jöidensä toiminnassa. Tämän takia organisaatiot ovat alkaneet määritellä omia arvo-jaan strategiansa tueksi, jotta työntekijät voivat sitoutua niihin ja organisaation tavoit-teet saavutetaan tehokkaammin Tutkimus on luonteeltaan empiirinen. Tutkimuksen teoreettiseksi viitekehykseksi va-littiin Kilpailevien arvojen teoria, jonka pohjalta muodostettiin empiirisen tutkimuksen tiedonhankintamenetelmä. Rajavartiolaitos julkaisi vuonna 2005 strategiansa vuodelle 2015. Strategiassa mää-riteltiin kolme pääarvoa: ammattitaito, luotettavuus ja yhteistyökyky. Tutkimusken-täksi valittiin Helsinki-Vantaan lentokentän Rajatarkastusyksikkö. Tutkimusongel-maksi muodostui: Miten Rajavartiolaitoksen strategiassa määritetyt kolme arvoa on saatu näkymään rajavartijoiden käytännön työssä Helsinki-Vantaan lentokentän rajatarkastusyksikössä? Tutkimusongelman selvittämiseksi tutkitaan, millaisia arvoja Rajavartiolaitoksen arvot ovat ja millainen kulttuurityyppi vallitsee lentokentän Raja-tarkastusyksikössä. Tutkimusotteeltaan tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimusmetodiksi valittiin sisällön-analyysi. Tiedonkeruu suoritettiin kontrolloituna kyselynä. Sisällönanalyysin tukena käytettiin kilpailevien arvojen teoriaa. Tutkimuksen kysely toteutettiin Rajatarkas-tusyksikössä 41 rajavartijalle, joka oli noin kolmannes yksikön todellisesta vahvuu-desta. Rajavartiolaitoksen kolme pääarvoa vaikuttavat yhdessä vahvasti Rajatarkastusyk-sikössä. Ammattitaito luokitellaan itseisarvoksi, kun luotettavuus ja yhteistyökyky ovat välineellisiä arvoja. Tutkimuksen mukaan Helsinki-Vantaan lentokentän Rajatarkastusyksikössä vaikut-taa voimakkaimmin hierarkinen kulttuurityyppi, mutta klaani ja adhokraattinen kult-tuuri vaikuttavat vahvasti taustalla. Tutkimuksessa selvisi, että Helsinki-Vantaan Rajatarkastusyksikkö on saanut liitet-tyä Rajavartiolaitoksen strategiset arvot osaksi rajatarkastuksia. Arvot näkyvät raja-vartijoiden työntekomenetelmissä ja ajattelutavassa suorittaa virkaa.

Monimuotoinen tietoteos ympäristöstä ja luontosuhteesta

Kirjallisuusarvostelu

Tulipa taas jytky!

Kirjallisuusarvostelu

Inhimillisten tekijöiden vaikutus virhetilanteisiin lentokonehuollossa

Inhimilliset tekijät vaikuttavat kaikkeen ihmisen toimintaan. Pahimmillaan ne johtavat ihmisen tekemään virheen, jossa saattaa olla kyseessä jopa ihmishenkiä. Inhimillisten tekijöiden ymmärtäminen ja niiden vaikutusten ymmärtäminen ovat olennainen osa inhimillisten tekijöiden hallintaa, jota kaikkien lentokonehuolto-organisaatioiden on tehtävä välttyäkseen inhimillisiltä virheiltä mahdollisimman hyvin. Tutkimuksessa selvitetään, miten inhimilliset tekijät vaikuttavat lentokonehuollossa tapahtuviin virhetilanteisiin. Tämän pääkysymyksen lisäksi tutkimus selvittää, mitä ovat inhimilliset tekijät, mitä huoltotoiminnassa tapahtuviin virheisiin vaikuttavia inhimillisiä tekijöitä on olemassa ja minkä tyyppisiä virheitä ihminen voi toimiessaan tehdä. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen kirjallisuusanalyysi. Aineiston perusteella päädytään siihen tulokseen, että inhimilliset tekijät ovat laaja kokonaisuus ja niiden keskinäinen linkittyminen on merkittävää. Tekijät linkittyvät toisiinsa vaikuttaen, joko positiivisesti tai negatiivisesti. Linkittyminen aiheuttaa uusien inhimillisten tekijöiden muodostumisen, jolloin puhutaan niiden kasautumisesta. Kasautuessaan tekijät lisäävät virheen tapahtumisen todennäköisyyttä. Inhimillisten tekijät ovat jakautuneet eri tahoihin, jotka vaikuttavat työtä tekevään yksilöön. Mikäli näiden tahojen ja työtä tekevän yksilön ominaisuuksien välillä ilmenee ristiriitoja, virheen tapahtumisen todennäköisyys kasvaa. Inhimillisten tekijöiden hallinta on kuitenkin mahdollista, mutta se vaatii sitoutumista organisaatiolta ja kaikilta siinä työtä tekeviltä yksilöiltä. Inhimillisten tekijöiden laajuus ja monialaisuus luovat haasteen aiheen tutkimiseen. Tutkimuksessa käytetty SHELL-malli ja Jens Rasmussenin kehittämä ihmisen toiminnan tasojen jako osoittautuivat hyviksi analyyttisiksi työkaluiksi.