Arviointi verkostoyhteiskunnassa

Lehden supplementin Arvioinnin teemanumero 2013 ovat toimittaneet: Liisa Horelli, Marketta Rajavaara ja Riitta Seppänen-Järvelä.

Tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden arviointi alueellisesti integroiduissa sosiaali- ja terveyspalveluissa – palvelujen käyttöön perustuva malli ja esimerkkejä

Yli puolet kuntien vuosibudjeteista kuluu sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jatkossa väestö ikääntyy ja huoltosuhteen muutos tulee niukentamaan kuntien resursseja ja lisäämään palvelujen tarvetta. Näin ollen vaikuttavien ja kustannustehokkaiden ratkaisumallien luominen on ensiarvoisen tärkeää. Tutkimuksen tavoitteena on rakentaa malli, jota voidaan hyödyntää tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden jatkuvassa seurannassa alueellisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa ja testata mallia esimerkkitapauksilla. Pääpaino on vaikuttavuudessa ja kustannusvaikuttavuudessa. Aiemman tutkimuksen perusteella tuottavuuden, vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden mittaamiseen on useita lähestymistapoja. Tässä tutkimuksessa tuottavuutta arvioidaan panosten ja tuotosten suhteella, vaikuttavuutta palvelujen käytöllä ja kustannusvaikuttavuutta palvelujen käytön kustannuksilla. Kirjallisuudesta nousee esille selkeä tarve yli perinteisten organisaatiorajojen menevälle jatkuvalle vaikuttavuuden seurannalle. Aikaisempi tutkimus kattaa kertaluontoisia selvityksiä, joissa usein mittarit ovat operatiivisella tasolla, toimialasidonnaisia tai vaikeasti mitattavissa. Tutkimus on suunnittelutiedettä. Tutkimuksen lopputuloksena syntyy sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttömalli (sote-palvelujen käyttömalli), jota varten toteutetaan tietokanta ja raportointikerros. Sote-palvelujen käyttömallia testataan tässä tutkimuksessa kolmella eri organisaatioyksiköllä ja asiakasryhmällä, jotka ovat strategisesti merkittäviä tutkittavalle organisaatiolle ja asiakasryhmiin on kohdennettu selkeä kehittämistoimenpide (kuntoutukseen panostaminen ja vammaisten sekä vanhusten laitoshoidon purku). Sote-palvelujen käyttömalli tuottaa tietoa kehittämistoimenpiteiden tuottavuudesta, vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta. Sote-palvelujen käyttömallin todetaan soveltuvan tutkittavaan organisaatioon ja sote-palvelujen käyttömalli on sielläjatkuvassa käytössä. Sote-palvelujen käyttömalli on siirrettävissä myös muihin soteorganisaatioihin ja laajennettavissa myös muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja niitä lähellä oleviin palveluihin.

Verkostoskenaarioiden arviointi sähkön jakeluverkkotoiminnan valvontamenetelmien kannalta

Tämän työn tavoitteena oli selvittää sähkön jakeluverkkotoiminnan valvontamenetelmien muutoksien vaikutuksia Loiste Sähköverkko Oy:n talouteen neljännellä ja viidennellä valvontajaksolla. Tarkastelua varten tehtiin talousmalli, joka mallintaa verkkoyhtiön taloutta vuoteen 2040 asti. Talousmallissa mallinnettiin kaikkien kannustimien vaikutus paitsi innovaatio- ja toimitusvarmuuskannustimien vaikutus. Talousmallinnuksen perusperiaate oli, että mitä ei pystytä kattamaan siirtotuloilla, rahoitetaan vieraalla pääomalla, kun kassavirran minimitaso ja investointitaso ovat valittu. Talousmallilla tarkasteltiin neljää erilaista verkostoskenaariota. Tarkasteltavat verkostoskenaariot olivat kehittämissuunnitelman mukainen skenaario, nopeutettu kehittämissuunnitelman mukainen skenaario, kaapelointipainotteinen skenaario ja kunnossapitopainotteinen skenaario. Verkon arvon kehittyminen verkostoskenaarioissa mallinnettiin Loiste Sähköverkko Oy:n investointimallilla ja kuvattiin talousmallinnusta varten jälleenhankinta-arvon, nykykäyttöarvon, investointien ja tasapoistojen kehittymisellä vuoteen 2029 asti. Työn tulosten perusteella kehittämissuunnitelman mukaisessa skenaariossa vieraan pääoman määrä pysyy kohtuullisena ja mahdollistaa kohtuullisen kassavirran tarkastelujakson lopussa. Nopeutetussa kehittämissuunnitelman mukaisessa skenaariossa ja kaapelointipainotteisissa skenaariossa vieraan pääoman määrä kasvaa merkittävästi, mikä voi lisätä liiketaloudellisia riskejä, mutta toisaalta mahdollistavat korkeamman kassavirran tarkastelujakson lopussa. Kunnossapitopainotteisessa skenaariossa vieraan pääoman määrä on matala, mutta kassavirta myös pysyy matalana tarkastelujakson loppuun asti.

Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston projektit 1995–2000. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi.

Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioin Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston vuosina 1995–2000 toteuttamien projektien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Projektit ovat: muovijätteen kierrättämiseen keskittynyt KAPULA, ilmanlaadun seurannan kehittämiseen luotu City Simulator, eri sektorien väliseen ympäristöyhteistyöhön kannustanut Green Know-How Turku, Hirvensalon kaavoituksen tulevaisuutta valottanut ICTULA sekä kansainvälinen sähköautoprojekti EVD-POST. Kaikki viisi projektia on toteutettu yhteistyönä, ja osallistujina niissä on ollut ympäristönsuojelutoimiston lisäksi niin Turun alueen kuntia, yrityksiä kuin eurooppalaisia kaupunkejakin. Tutkielmassa arvioin projektien yhteiskunnallista vaikuttavuutta julkishallinnollisesta näkökulmasta. Tässä tapauksessa yhteiskunnallinen vaikuttavuus merkitsee muun muassa sitä, miten ympäristönsuojelutoimisto on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin ja miten toiminta on vastannut siihen kohdistuvia yhteiskunnallisia tarpeita. Tutkimukseni perusteella tarpeet ovat muodostuneet 1990-luvun Suomen talouslaman, 1980- ja 1990-lukujen globaalin ja EU:n ympäristöpolitiikan sekä 1990-luvun kaupunkistrategioiden ja ympäristönsuojeluohjelman kautta. Projektien arviointiin hyödynnän tavoitelähtöistä metodia Evert Vedungin Public Policy and Program Evaluation sekä Huey-Tsyh Chenin Theory-Driven Evaluations -teoksia. Metodilla tarkennan tavoitteiden, toimenpiteiden ja lopputulemien suhdetta. Sen lisäksi käytän Ray Pawsonin ja Nick Tilleyn Realistic Evaluation -kirjan realistista arviointitapaa, jolla tutkin kontekstin ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta projekteissa. Projektien arvioinnin jälkeen kokoan yhteen päätelmiä projektien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja pohdin syitä siihen, miksi projektit eroavat vaikuttavuudeltaan. Tutkielman johtopäätöksinä on, että projektit eroavat yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan lähtökohtien ja hyväksyttävyyden johdosta esimerkiksi lainsäädännön ja ympäristöpolitiikan vuoksi. Kyse on osaksi myös siitä, että joissain projekteissa tavoitteet on asetettu epärealistisiksi suhteessa niiden toteutumiseen. Projekteihin kohdistuvat ulkoiset tarpeet, toimintaympäristö ja realistiset tavoitteet eivät kuitenkaan ehdottomasti takaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Myös yhteistyöprojektien toteuttajien ominaisuudet eli sisäiset tekijät vaikuttavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ilmenemiseen.

Eläinsuojien hajuhaitat - ohjeistusmallit, arviointi ja vähentäminen sekä käytäntö eri maissa

Suomen kotieläintuotannon yksikkökoot ovat merkittävästi kasvamassa. Suuria tuotantorakennuksia ja asuintaloja rakennetaan yhä lähemmäksi toisiaan ja sen seurauksena hajuhaitan merkitys korostuu. Eläinyksiköiden hajuhaittojen hallinnasta ei toisaalta vielä ole yhtenäistä käytäntöä. Raportti on katsaus kotieläintuotannon hajupäästöjen vallitsevaan teknologiseen kehitystasoon. Selvitys tehtiin noin kymmenestä Euroopan ja Pohjois-Amerikan maasta kerätyn materiaalin pohjalta. Selvitys sisältää yhteenvedon hajun muodostumismekanismeista, eläinsuojien hajun määritysmenetelmistä ja mittaustuloksista, sekä hajun ympäristövaikutuksista. Lisäksi selvitykseen on koottu tietoa eläintuotannon hajua vähentävistä tekniikoista. Tutkimusten kohteina ovat useimmiten olleet sikalat, jotka aiheuttavatkin suurimmat hajuongelmat. Selvityksessä on myös esitetty eri maissa käytössä olevat viranomaisohjeet tai normit ja niiden perusteet hajuhaitan vähentämiseksi. Tarkempia ohjeita eläinsuojien ympäristön suojavyöhykkeiden leveyden laskemiseksi hajuhaitan ehkäisemiseksi on laadittu mm. Saksassa, Tanskassa ja Hollannissa Yleisesti empiirisiin kaavoihin perustuvia hajuohjeita ollaan paraikaa kehittämässä uuden tutkimustiedon pohjalta. Raportissa esitetyt kirjallisuustiedot tulisi täydentää suomalaisissa olosuhteissa tehdyillä mittauksilla, jolloin saadaan objektiivista ja oikeaa tietoa eläintuotannon hajukuormasta ja sen vähentämisestä. Kootut tulokset antaisivat viranomaisille tutkittuun tietoon perustuvia työkaluja ympäristölupaprosessiin ja riitatapauksien selvittämiseen. Samalla tieto tukisi myös maataloustuottajia hajukuorman vähentämisessä ja ympäristölupien haussa.