Matkakohteesta historian kaupungiksi – Historian ja matkakirjoittamisen suhde historioitsija John Andrewsin grand tour -oppaan Letters to a Young Gentleman, on His Setting out for France (1784) Pariisi-osuuksissa

Työni kohteena on ollut historiankirjoittaja John Andrewsin (n.1736–1809) grand tour -opas Letters to a Young Gentleman, on His Setting out for France (1784). Tutkielmassa olen tarkastellut sitä, millaiseen suhteeseen historia ja matkakirjoittaminen ovat teoksen Pariisi-osuuksissa asettuneet. Ilmiötä olen lähestynyt hyödyntämällä niin kutsuttua reframingin käsitettä, jolla historiantutkimuksessa on jäsennetty ajatusten kehystymistä eri konteksteissa – siis niille annettujen merkitysten muuttumista. Tämä käsite on mahdollistanut sellaisen tarkastelun, jossa huomio on kohdistunut historian oppaassa saamiin käyttöihin sekä sen merkitysten muotoutumiseen. Andrewsin oppaasta voi erottaa kaksi pistettä, joissa historia ja matkakirjoittaminen ovat kietoutuneet toisiinsa. Pisteistä ensimmäinen on kytkeytynyt nähtävyyksien kohtaamiseen, kun taas niistä jälkimmäinen on liittynyt Pariisin kulttuurisen aseman määrittelemiseen. Andrewsille historia onkin näyttäytynyt eräänlaisena välineenä, joka on paitsi ohjannut myös perustellut nähtävyyksien tarkastelemista. Samalla historia on jäsentänyt kaupungin suhdetta Ranskaan, Eurooppaan ja kristikuntaan – sekä muihin kansoihin ja eri kirkkokuntiin. Nämä pisteet eivät kuitenkaan ole jääneet irrallisiksi, sillä molemmissa yhteyksissä uskonnolliset erot ovat saaneet merkittävän sijan. Yhtäältä historia on tukenut näihin eroihin perustuneita vertailuasetelmia; toisaalta erot ovat muokanneet Andrewsin suhdetta nähtävyyksiin sekä niiden historiallisuuteen. Reframingin käsitteeseen perustuva erittely on osoittanut sen, että Andrewsin oppaassa historia ei ole ollut vain matkakirjoittamisen aihepiiri. Tekstissä historia onkin saanut myös toisenlaisia käyttöjä, minkä voi liittää matkakirjallisuuden konventioihin sekä aikakauden grand tour -keskusteluihin. Kyse on siitä, että Andrewsin matkakirjoittamista ovat ohjanneet lajityypin genrepiirteet sekä teoksen oletettu yleisö – siis grand tourille aikovat nuorukaiset. Nämä keskustelut ja konventiot ovat tarjonneet Andrewsille eräänlaisen kehyksen, joka on säädellyt hänen tekemiään valintoja. Samalla se on jäsentänyt historian oppaassa saamia merkityksiä.

Remembering sport history: Narrative, social memory and the origins of the rugby league in Australia

This study examines the historiography of the origins of rugby league in Australia. By accepting the inclusive nature of representation of the past as found in social memory theory, a wide range of sources ranging from histories written by academics to annuals, yearbooks and newspaper books are consulted. These sources reveal that there are several competing and conflicting accounts of the emergence of rugby league in Australia. These divergent accounts are used to facilitate a discussion of the role of narrative in sport history This article argues that narrative is an integral, not optional, feature of the production of history and that the historography of the origins of rugby league highlight the problematic nature of objectivity in history and the unavoidable, impositionalist role of the historian.

Historic Bridge Photographs: The Lahey Collection

Romeo Watkins Lahey (1887-1968) was a distinguished Queensland engineer. He graduated in engineering from the University of Sydney in 1914 and served in World War I from 1915 to 1918 with The Royal Australian Engineers. Following the war, he accepted an offer to remain for a period in England and studied town planning at the University of London. He visited Europe and collected a remarkable set of historic bridge photographs. In the course of this visit, he met Paul Sejourne, a distinguished French bridge engineer, the designer of at Ieast one of the bridges (at Fontpedrouse, pages 25-27) included in this set. When Lahey died, his wife Sybil and daughter Ann took steps to give this remarkable set of 58 historic bridge photographs to The University of Queensland. More recently, Lahey's daughters Ann Neale and Alison Drake have given a set of lantern plates collected by their father, many of which also have photographs of bridges. This volume is divided into three parts: (a) a biography of Romeo Watkins Lahey, written by his daughter, Ann Neale; (b) copies of the original set of 58 bridge photographs, and (c) copies taken from 32 lantern plates. To these have been added captions. Many of the original photographs carried titles; where these are available they have been printed in italics. Further work has been done to identify bridges and where possible the captions include the completion date, major dimensions, locations, and references to published works. Plates 8.1-10 are copies of drawings used as Figures in a book. These drawings have not been copied and the source has not been identified. Two lists of photographs and plates are included - the first in the order of the original collections and a second with bridges listed in the order of material, structural form and date. The collection is of remarkable value to any bridge historian, and is recommended for study by students.

Letters that construct limits: intellectual and political projects in the letters of Capistrano de Abreu to Barao do Rio Branco (1886-1903)

The intention of this paper is to analyze the letters from Capistrano de Abreu to Barao do Rio Branco in the years between 1886 and 1903. The focus will be given to the divergences around the notion of territorial formation, a basic concept for these authors who were thinking about the construction of a historical narrative at the end of the 19(th) and beginning of the 20(th) century. Later, the question is the construction of the craft of the historian in the letters of Capistrano de Abreu and his distinction and proximity to the ideas of the Barao do Rio Branco.

'Why does cultural studies want history?'

Cultural studies has often been accused of maintaining too strong a focus on the contemporary and the immediate as a result of its primary interest in popular culture and the media. The role of history, such criticisms suggest, has been displaced by this contemporary emphasis. Nonetheless, much cultural studies work takes a principled stand on the necessity of historicising the products of its research. Consequently, it is worth asking, with British historian Carolyn Steedman--'why does cultural studies want history?' This article begins to answer that question through the discussion of some aspects of a specific research project within Australian cultural studies.

Edward Said Um Intelectual Crítico e Cosmopolita

Edward Said, palestiniano cidadão do mundo, historiador crítico da literatura e da cultura preocupa-se em analisar e desmistificar as representações ideológicas que afirmam a superioridade de uma cultura sobre as outras. Em Orientalismo , publicado originalmente em 1978, demonstra como o colonialismo europeu constrói uma representação do mundo oriental, especialmente do mundo árabe e muçulmano, em que os representados surgem como seres incapazes de autonomia, racionalidade e autogoverno. Como contraponto a esta concepção, desenvolve-se, no período da emancipação e das independências coloniais, uma nova visão em que os povos colonizados de mero objecto de representação se transformam em sujeitos da sua própria história. Em Cultura e Imperialismo , publicado em 1993, Said analisa como os intelectuais e os criadores dos povos dominados elaboram uma nova representação de si próprios e do Outro no âmbito do processo de luta e emancipação colonial. Mas apenas a livre interacção e interdependência das culturas poderá constituir uma síntese superadora do imperialismo e do nacionalismo anticolonial. Dimensão libertadora que se tornará a verdadeira missão e vocação do intelectual sem fronteiras de que Said foi um dos maiores expoentes contemporâneos.

Identity and belonging in the novels of Dorn Rabinovici

This essay analyses how the different types of memory may influence the process of identity formation. It shall be argued that not only memories formed upon the subject’s experiences play a key role in this process; intermediated, received narratives from the past, memories transmitted either symbolically or by elder members of the group, or, what has been meanwhile termed as “postmemory”, also play an important part in the development of an individual’s identitary map. This theoretical framework will be illustrated with the novelistic work of Austrian Israeli-born historian, writer and political activist Doron Rabinovici (*1961). As a representative of the so-called “second generation” of Holocaust writers, a generation of individuals who did not experience the nazi genocide violence, but who had to form their identities under the shadow of such a brutal past, Rabinovici addresses essential topics such as the intergenerational transmission of memory and guilt within survivor families, identity formation of second generation individuals (Jews and non-Jews) and the question of simultaneously belonging to different social, historical and linguistic contexts.

The contribution of Rómulo de Carvalho to Portuguese science education (1934-1974): a humanistic project?

Submitted in accordance with the requirements for the degree of Doctor of Philosophy (Doutoramento em co-tutela)The University of Leeds School of Education

La Història del projecte olímpic: [Barcelona'92]

Classe impartida per l'historiador Alfred Bosch sobre l'evolució de la candidatura de Barcelona'92 i del Comitè Organitzador en el curs universitari sobre Olimpisme organitzat pel CEO-UAB al febrer de 1992.

La Historia del proyecto olímpico: [Barcelona 92']

Clase impartida por el historiador Alfred Bosch sobre la evolución de la candidatura de Barcelona'92 y del Comité Organizador de los Juegos en el curso universitario sobre Olimpismo organizado por el CEO-UAB en febrero de 1992.

Bioconjugated lanthanide luminescent helicates as multilabels for lab-on-a-chip detection of cancer biomarkers.

The lanthanide binuclear helicate [Eu(2)(L(C2(CO(2)H)))(3)] is coupled to avidin to yield a luminescent bioconjugate EuB1 (Q = 9.3%, tau((5)D(0)) = 2.17 ms). MALDI/TOF mass spectrometry confirms the covalent binding of the Eu chelate and UV-visible spectroscopy allows one to determine a luminophore/protein ratio equal to 3.2. Bio-affinity assays involving the recognition of a mucin-like protein expressed on human breast cancer MCF-7 cells by a biotinylated monoclonal antibody 5D10 to which EuB1 is attached via avidin-biotin coupling demonstrate that (i) avidin activity is little affected by the coupling reaction and (ii) detection limits obtained by time-resolved (TR) luminescence with EuB1 and a commercial Eu-avidin conjugate are one order of magnitude lower than those of an organic conjugate (FITC-streptavidin). In the second part of the paper, conditions for growing MCF-7 cells in 100-200 microm wide microchannels engraved in PDMS are established; we demonstrate that EuB1 can be applied as effectively on this lab-on-a-chip device for the detection of tumour-associated antigens as on MCF-7 cells grown in normal culture vials. In order to exploit the versatility of the ligand used for self-assembling [Ln(2)(L(C2(CO(2)H)))(3)] helicates, which sensitizes the luminescence of both Eu(III) and Tb(III) ions, a dual on-chip assay is proposed in which estrogen receptors (ERs) and human epidermal growth factor receptors (Her2/neu) can be simultaneously detected on human breast cancer tissue sections. The Ln helicates are coupled to two secondary antibodies: ERs are visualized by red-emitting EuB4 using goat anti-mouse IgG and Her2/neu receptors by green-emitting TbB5 using goat anti-rabbit IgG. The fact that the assay is more than 6 times faster and requires 5 times less reactants than conventional immunohistochemical assays provides essential advantages over conventional immunohistochemistry for future clinical biomarker detection.

Viikon albumi -haastattelu osana YleX-kanavan ohjelmatarjontaa

Nuorille suunnatut lähetysvirtaradioasemat käyvät Suomessa koko ajan tiukempaa taistelua kuuntelijoidensa huomiosta. Kuuntelijalukuja tarkastellaan miltei viikoittain ja kuuntelijoille tarjottavaa tuotetta pyritään kilpailun koventuessa koko ajan kehittämään. Yleisradiossa tapahtui viimeksi kanavauudistus vuonna 2003, jonka seurauksena Radiomafia -kanava sai uuden nimen YleX. Uudistuksessa radiokanavan kohdeyleisö tarkennettiin uudelleen ja kanavalla siirryttiin soittolistapohjaiseen radion tekemiseen, jossa kanavan musiikkia soitetaan etukäteen laaditulta soittolistalta. Kanavauudistusta kritisoitiin mediassa ja arkipuheessa, vaikka YleX -kanavan viikkokuulijamäärät lähtivät nousuun. Vieläkin YleX:n musiikkitarjontaa arvostellaan yksipuoliseksi ja samalla myös kanavan ohjelmat ovat joutuneet kritiikin kohteeksi. Opinnäytetyöni käsittelee viihdeartistihaastattelun tekemistä YleX-radiokanavalla. Työssäni YleX-kanavalla olen tehnyt viikoittaista viihdeartistihaastattelua, joka tunnetaan nimellä Viikon Albumi -haastattelu. Tämä haastattelu on osa arkipäiväistä YleX Tänään-ohjelmaa, missä sitä lähetetään maanantaisin kello 11.10. Omia haastatteluja reflektoimalla selvitin haastattelijan näkökulmasta, minkälaisin menetelmin nykyaikaisessa nopeatempoisessa lähetysvirtaradiossa syntyy mielenkiintoinen ja syvällinen viihdeartisti-haastattelu. Kuinka lähelle laadukkaan viihdehaastattelun tavoitteita on mahdollista päästä 15 minuutin Viikon Albumi -haastattelun aikana? Työssäni keskityn etenkin YleX:n haastatteluiden viihteelliseen luonteeseen ja nimenomaan viihdeartistin haastattelemiseen, jota on alan kirjallisuudessa käsitelty melko vähän. Viihdyttävän ja hauskan viihdeartistihaastattelun tekeminen on vaikea haastattelumuoto, jonka tekemistä pyrin valottamaan omien töideni avulla. Toivon, että työstäni on jatkossa hyötyä myös muille samankaltaisissa haastattelutilanteissa.

Putkistosuunnittelun tunnusluvut

Tässä insinöörityössä tutkittiin Neste Jacobsin toimeksiantamia laitossuunnitteluprojekteja ja tarkemmin niiden yleis- ja putkistosuunnittelua ja siinä yleisimmin käytettäviä tunnuslu-kuja. Tunnuslukujen selvittämistä varten valittiin neljä projektia, jotka olivat tyypillisiä teollisia investointiprojekteja, ja joista saadut tekniset tiedot olivat tuoreita. Valittujen projektien suunnittelutyö oli joko valmis tai valmistumassa tietojenkeruuhetkellä. Työssä tutkittiin projektien tunnuslukujen eroja ja niiden syitä. Projektien tekniset tiedot kerättiin niiden suunnittelutyössä mukana olleilta yrityksiltä. Alkutietojen hyväksymisen jälkeen niiden pohjalta laskettiin projektikohtaiset tunnusluvut Tunnuslukutietojen keräämisen tuli olla huolellista ja pitkäjänteistä, koska niistä saatuja tietoja käytetään tulevien projektien laajuuksien ja kustannuksien arviointiin. Työn tärkeimpiä tuloksia olivat yleisimmin käytettyjen tunnuslukujen saanti jokaisesta pro-jektista ja tietojen kokoaminen helposti luettavaan taulukkoon. Saatuja tuloksia voidaan pitää luotettavina ja niitä voidaan käyttää jatkossa arvioitaessa projektien laajuuksia.

Maston ympärille asennetun antenniryhmän säteilykuvion laskeminen

Tämän insinöörityön tavoitteena oli tehdä MATLAB-sovellus, jolla voidaan laskea ja tulostaa yleisradiotoiminnassa käytettävien dipolipaneeliantennien säteilykuvioita. Toinen tavoite oli saattaa tämän työn valvojan Antti Koivumäen vuoden 1980 diplomityön laskenta ja grafiikka modernimmalle tasolle. Aluksi työssä tarkasteltiin yleisiä asioita VHF- ja UHF-taajuuksien lähetystavoista ja lähetinantennityypeistä. Alussa käytiin läpi myös antennijoukon ja -ryhmän käsite. Seuraavaksi tutustuttiin tarkemmin lähetinantennien rakenteeseen ja ominaisuuksiin. Antennien ominaisuuksista tarkasteltiin säteilykuviota, suuntaavuutta, vahvistusta, hyötysuhdetta ja polarisaatiota. Näistä säteilykuvio oli tarkimman tutkinnan kohteena. Säteilykuvion laskeminen esitettiin kaavojen ja havainnoillistavien kuvien avulla. Lopuksi perehdyttiin antennin säteilykuvion laskemiseen tietokoneella, etenkin MATLABilla. Osuudessa tarkasteltiin graafisen käyttöliittymän tekemistä, laskennan suorittamista ja horisontaalisen säteilykuvion esittämistä graafisesti. Työn tuloksena saatiin tehdyksi MATLAB-sovellus, joka laskee elementtiantennin horisontaalisen säteilykuvion annettujen parametrien avulla ja tulostaa sen.

Liettuan sellomusiikki

Työni on lyhyt katsaus Liettuan sellomusiikkiin, musiikin historiaan ja säveltäjiin. Olen yrittänyt poimia työhöni sävellyksiä, joista itse kiinnostuin. Säveltäjät olen valinnut työssä esiintyvien sellosävellysten perusteella sekä Liettuan musiikin historian perusteella. Liettuan musiikin historia ei ole kovin laaja, joten keskityn lähinnä selloteoksiin, säveltäjiin sekä sellonsoiton alkeismateriaalin analysointiin. Kiinnostuin aiheesta vuoden 2005 aikana, jolloin olin opiskelijavaihdossa Liettuan musiikki- ja teatteriakatemiassa Vilnassa. Halusin tehdä opinnäytetyöni tästä aiheesta, koska halusin välittää opiskelijakollegoilleni Suomessa tietoa tästä aiheesta, joka mielestäni on hyvin mielenkiintoinen. Halusin perehtyä aiheeseen syvemmin myös siitä syystä, koska itse en tiennyt aiheesta mitään, ennen kuin lähdin Liettuaan opiskelemaan. Suurimman osan materiaalista olen saanut Liettuan musiikin julkaisukeskuksesta. Keskuksessa juttelin henkilökunnan kanssa aiheestani, kuuntelin liettualaisia selloteoksia, sekä luin artikkeleita aiheesta. Sain lainaksi paljon levyjä ja nuotteja, joista itse valitsin teokset, jotka miellyttivät minua eniten. Suurena apuna oli myös musiikin julkaisukeskuksen internetsivut, mistä löysin paljon tietoa säveltäjistä. Syksyn 2005 aikana osallistuin Liettuan musiikkiakatemiassa järjestettävään luentosarjaan, jossa käsiteltiin Liettuan musiikin suhteita moderniin amerikkalaiseen ja eurooppalaiseen musiikkiin. Luennoitsijana oli tärkeä liettualainen nykysäveltäjä, Mindaugas Urbaitis, jolta sain paljon hyödyllistä ja mielenkiintoista tietoa työhöni. Sellosävellyksistä sain paljon tietoa myös omalta sellonsoiton professoriltani, Rimantas Armonasilta. Hän esitteli minulle muutamia teoksia, joista soitin Anatolijus Senderovasin teoksen, Neljä Miniatyyriä. Tämän teoksen olen valinnut työni liitteeksi, josta olen tehnyt äänitteen.