Keskustelua laadullisista menetelmistä

Kirjallisuusarvostelu

Mä teinkö oikein?

Kirjallisuusarvostelu

Sibelius-kuva ja sen metamorfoosi meillä ja muualla : vastaus Rabbe Forsmanille, Bo Marschnerille ja Veijo Murtomäelle

Causa Tawaststjerna ja Mäkelän kielitaito ; Joitain kommentteja pesutuvasta ; Lopuksi.

Sibelius Tomi Mäkelän pesuvedessä : sekasotkua ja outoja väitteitä perustellun säveltäjäkuvan sijaan

Kirjallisuusarvostelu

Voiko Jean Sibeliuksesta vielä kirjoittaa?

"Tämä essee perustuu esitelmään Suomen Sibelius-seuran perustamisen 50-vuotisjuhlassa Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä 4.12.2007".

Osakkeiden hintojen muutokset makrotalouden muuttujia ennakoivina tekijöinä 2001-2011: BRIC-maat , euroalue, Japani ja USA.

The aim of this thesis is to examine stock returns as predictive indicators to macroeconomic variables in BRIC-countries, Japan, USA and euro area. We picked to represent macroeconomic variables interest rate, inflation, currency, gross domestic product and industrial production. For the beginning we examined previous studies and theory about the subject. Hypothesis of this thesis were derived from the previous studies. To conduct the results we used tests such augmented Dickey-Fuller, Engle-Granger co-integration, Granger causality and lagged distribution model. According to results stock returns do predictive macroeconomic variables and specifically changes of GDP and industrial production. There were few evidences of stock returns predictive power of inflation.

Cloud service purchase behavior

This study aims to open up some typical models of organizational buying behavior. As the cloud computing and cloud services seem to be the today´s hype, the study seeks to further facilitate the understanding of organizational buying behavior regarding cloud services by interviewing a decision maker of this field in the purchaser´s side and also for comparison a cloud service provider´s representative from the vendor´s side.

Joensuun seudun ja Keski-Karjalan palvelukohteiden opastussuunnitelma

Palvelukohteilla tarkoitetaan tienkäyttäjille palveluja tarjoavia palveluyrityksiä ja -toimintoja. Palvelukohteiden opastukseen käytetään erilaisia opastusmerkkejä ja kohdetunnuksia. Opastusmerkkien asettaminen ja ylläpito ovat yleensä opastettavan kohteen ylläpitäjän vastuulla. Opastusmerkit edellyttävät tienpitäjän lupaa. Vuonna 2007 palvelukohteiden viitoitusuudistuksessa laajennettiin opastusmerkeissä ruskean värin käyttöä, lisättiin kohdetunnusten määrää ja otettiin käyttöön uusia opastusmerkkejä. Myös palvelukohteiden viitoitusohjeita ja yleisiä viitoitusperiaatteita tarkistettiin. Suunnitelman tavoitteena on saada Joensuun seudulle ja Keski-Karjalaan yhtenäinen, selkeä ja ajallisesti kestävä palvelukohteiden viitoitusjärjestelmä, joka helpottaa tienkäyttäjiä löytämään tarvitsemansa palvelut. Suunnittelualue käsittää Ilomantsin, Joensuun, Kesälahden, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Outokummun, Polvijärven, Rääkkylän ja Tohmajärven kuntien alueen. Kesälahden kunta on 1.1.2013 alkaen yhdistynyt Kiteen kaupunkiin, mutta tässä suunnitelmassa sitä on käsitelty omana kuntanaan. Suunnitelmaa laadittaessa on käytetty Tiehallinnon ohjeita ”Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelma laatiminen” ja ”Palvelukohteiden viitoitus”. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet Raimo Kaikkonen ja Hanna Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Juhana Ketola Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisesta Liikenteen asiakaspalvelukeskuksesta. Suunnitelman laatimiseen ovat kuntayhdyshenkilöinä osallistuneet Veijo Kurki Ilomantsin kunnasta, Jarmo Tihmala ja Tuija Tiira Joensuun kaupungista, Jorma Turunen Kesälahden kunnasta, Suvi Spoof Kiteen kaupungin ja Keski-Karjalan kehitysyhtiö KETIn edustajana, Sauli Hyttinen Kontiolahden kunnasta, Reino Kuivalainen Liperin kunnasta, Ulla-Riitta Moilanen Outokummun kaupungista, Pauli Vaittinen ja Helena Kaasinen Polvijärven kunnasta, Raita Joutsensaari Rääkkylän kunnasta ja Liisa Laasonen Tohmajärven kunnasta. Kuntayhdyshenkilöt ovat auttaneet palvelukohteiden ja niiden sisältämien palvelujen kartoittamisessa, osallistuneet suunnitelman esittelytilaisuuksiin sekä kommentoineet suunnitelmaluonnoksia. Marraskuussa 2012 on pidetty palvelukohdeyrittäjille ja sidosryhmille tarkoitetut suunnittelu- ja esittelytilaisuudet Kiteellä, Joensuussa ja Polvijärvellä. Suunnitelmaluonnokset ovat marraskuussa 2012 olleet internetissä nähtävillä ja kommentoitavissa, jolloin niistä on saatu runsaasti palautetta. Palaute on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä. Suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä, Pilvi Lesch ja Susanna Kukkonen.

Ylä-Savon palvelukohteiden opastussuunnitelma

Palvelukohteilla tarkoitetaan tienkäyttäjille palveluja tarjoavia palveluyrityksiä ja -toimintoja. Palvelukohteiden opastukseen käytetään erilaisia opastusmerkkejä ja kohdetunnuksia. Opastusmerkkien asettaminen ja ylläpito ovat yleensä opastettavan kohteen ylläpitäjän vastuulla. Opastusmerkit edellyttävät tienpitäjän lupaa. Vuonna 2007 palvelukohteiden viitoitusuudistuksessa laajennettiin opastusmerkeissä ruskean värin käyttöä, lisättiin kohdetunnusten määrää ja otettiin käyttöön uusia opastusmerkkejä. Myös palvelukohteiden viitoitusohjeita ja yleisiä viitoitusperiaatteita tarkistettiin. Suunnitelman tavoitteena on saada Ylä-Savoon yhtenäinen, selkeä ja ajallisesti kestävä palvelukohteiden viitoitusjärjestelmä, joka helpottaa tienkäyttäjiä löytämään tarvitsemansa palvelut. Suunnittelualue käsittää Iisalmen, Keiteleen, Kiuruveden, Lapinlahden, Pielaveden, Sonkajärven ja Vieremän kuntien alueen. Suunnitelmaa laadittaessa on käytetty Tiehallinnon ohjeita ”Palvelukohteiden alueellisen opastussuunnitelma laatiminen” ja ”Palvelukohteiden viitoitus”. Suunnittelutyötä ovat ohjanneet Raimo Kaikkonen ja Hanna Turunen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta sekä Juhana Ketola Pirkanmaan ELY-keskuksen valtakunnallisesta Liikenteen asiakaspalvelukeskuksesta. Suunnitelman laatimiseen ovat kuntayhdyshenkilöinä osallistuneet Jarmo Miettinen ja Jyrki Könttä Iisalmen kaupungista, Eero Ryhänen Keiteleen kunnasta, Jukka Jaakkola Kiuruveden kaupungista, Kirsti Tiirikainen Lapinlahden kunnast, Tuija Valta, Anu Lehto ja Vilma Kröger Pielaveden kunnasta, Jari Sihvonen ja Eero Pitkänen Sonkajärven kunnasta sekä Maija-Leena Kemppainen Vieremän kunnasta. Virpi Murtola on osallistunut työhön Ylä-Savon Kehitys Oy:n edustajana ja Riikka-Leena Lappalainen on toiminut alueen yrittäjien edustajana. Kuntayhdyshenkilöt ovat auttaneet palvelukohteiden ja niiden sisältämien palvelujen kartoittamisessa, osallistuneet suunnitelman esittelytilaisuuksiin sekä kommentoineet suunnitelmaluonnoksia. Marraskuussa 2012 on pidetty palvelukohdeyrittäjille ja sidosryhmille tarkoitetut suunnittelu- ja esittelytilaisuudet Iisalmessa ja Pielavedellä. Suunnitelmaluonnokset ovat marraskuussa 2012 olleet internetissä nähtävillä ja kommentoitavissa, jolloin niistä on saatu runsaasti palautetta. Palaute on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon suunnitelmaa viimeisteltäessä. Suunnitelman laatijana on toiminut Ramboll Finland Oy, jossa työstä ovat vastanneet Olli Mäkelä, Pilvi Lesch, Esa Laurikainen ja Susanna Kukkonen.

Mapping the translation needs and practices in development co-operation projects of NGOs

Tämän pro gradu -tutkielman aiheena on kääntäminen ja viestintä vieraalla kielellä Suomen ulkoasiainministeriön rahoittamissa kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeissa. Tutkielman on tarkoitus kartoittaa kyseisten kehitysyhteistyöhankkeiden kääntämiseen ja vieraskieliseen viestintään liittyviä tarpeita ja -käytäntöjä. Aihetta ei ole tutkittu laajasti muutoin, joten empiirinen osuus on erityisen merkittävässä roolissa. Tutkielman alussa esitellään ulkoasiainministeriön laatimia suomalaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeiden ehtoja ja ohjeita, jotka ovat kyseiselle tutkimukselle olennaisia. Tutkielman teoreettinen osuus koostuu lähinnä metodologisesta pohdinnasta, koska aiempaa tutkimustietoa on vähän. Tutkimusmetodien analysointia on painotettu myös siksi, että empiirisellä osuudella on niin suuri merkitys. Tutkielman empiirinen aineisto on yhtäältä peräisin tutkijan havainnoista, jotka saatiin omia varhaisempia hankehallinnointikokemuksia hyödyntäen sekä osallistuvan havainnoinnin menetelmää käyttäen kahden opiskelijajärjestön kehitysyhteistyöhankkeista vuosien 2009 ja 2012 välisenä aikana. Toisaalta aineisto on kerätty kyselytutkimuksen vastauksista. Kysely lähetettiin 35 suomalaiselle kansalaisjärjestölle, joiden kehitysyhteistyöhankkeita Suomen ulkoasiainministeriö rahoittaa. Järjestöt valittiin satunnaisotannalla. Empiirisen aineiston analyysistä ilmeni muun muassa, että tutkijan alkuperäinen hypoteesi kehitysyhteistyöhön liittyvien tekstien kääntämisen yleisyydestä pitää osittain paikkansa, vaikka tekstejä käännettiinkin kansalaisjärjestöissä vähemmän kuin tutkija odotti. Tutkimusaineisto ei ole kuitenkaan tarpeeksi laaja, jotta tuloksia voitaisiin yleistää, sillä kansalaisjärjestöt, niiden hankkeet, käännöstarpeet ja asiantuntemus osoittautuivat odotetusti hyvin erilaisiksi. Tulokset sisältävät asiaa myös esimerkiksi järjestöissä kääntävien ja vieraalla kielellä viestivien taustoista. Jatkotutkimukset ovat kuitenkin tarpeen, ja mahdollisia tutkimusaiheita on runsaasti.