Fiktiivisen aineiston sisällönkuvailu

Esitys Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston järjestämässä sisällönkuvailuseminaarissa 20.11.2014.

Fiktiivisen aineiston sisällönkuvailuohje MARC 21 -formaattia varten 2014

Raija Löytösen esityksen materiaalia Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston järjestämässä sisällönkuvailuseminaarissa 20.11.2014.

Laadukas sisällönkuvailu

Esitys Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston järjestämässä sisällönkuvailuseminaarissa 20.11.2014. Sisällönkuvailun laatu-työryhmä: Mirja Anttila, Minna Kantanen, Samuli Kerola, Raija Löytölä, Kirsi Siika-Aho, Esko Siirala, Eila Vainikka, Kiti Vilkki-Eriksson

Varallisuushinnat rahapolitiikan haasteina

Työssä tarkastellaan rahapolitiikan kehitystä alkuun historiallisesti ja sen jälkeen ensisijaisesti rahapolitiikassa käytettävien mallien osalta. Lähtökohtana on rahapolitiikassa korostuva käsitys säännönmukaisuudesta. Kuten Michael Woodford (2003) kirjoittaa, rahapolitiikassa pyritään nykyään yhä voimakkaammin seuraamaan sääntöjä, ei sokeasti vaan ottamalla huomioon seuraukset ja kantamalla niistä vastuu. Keskeinen kysymys työssä onkin, millaisia sääntöjä ja malleja rahapolitiikan hoidossa nykyään olisi hyvä seurata ja kehittää. Rahapolitiikan säännöt olivat vielä 1980-luvulle rahamääräsääntöjä, mutta John B. Taylorin myötä korkosäännöistä tuli vallitseva suuntaus 1990-luvulla. On myös kehitelty teoreettisia optimaalisia malleja, joissa pyritään löytämään paras mahdollinen reaktio talouden tilaan, joka maksimoisi yhteisöllisen hyvinvoinnin. Näiden osalta työssä on tarkasteltu Michael Wickensin ja Woodfordin malleja suljetun talouden osalta ja Alfred Guenderin malleja avoimen talouden kohdalla. Näihin jälkimmäisiin malleihin koron lisäksi sijoitetaan myös valuuttakurssit, ja tällaista mittaria on tavattu kutsua MCI-indeksiksi, Monetary Condition Index. Viime vuosien kriisien myötä huomio on kiinnittynyt myös varallisuushintojen asemaan rahapolitiikassa. On alettu luoda entistä kattavampia mittareita, joihin sisällytetään myös osakkeiden ja asuntojen hintojen kehitys. Näitä kutsutaan FCI-indekseiksi, Financial Condition Indices, ja aivan viime aikoina niitä on kehitetty hyvinkin laaja-alaisiksi sisällyttäen niihin useita erilaisia muuttujia, kuten esimerkiksi Angelopouloun ym. tutkimus (2013) osoittaa. Tässä työssä on tarkasteltu reaalikoron, reaalisen valuuttakurssin, osakkeiden ja asuntojen hintojen kehitystä viiden euromaan – Suomen, Saksan, Ranskan, Espanjan ja Italian – osalta vuosina 1991–2012. Painot on estimoitu kaikille muuttujille mutta myös ilman varallisuushintoja. Estimointi antaa ymmärtää, että varallisuushinnat ovat merkittävä tekijä aineistossa, eikä suppea estimointi nostanut perinteellisten muuttujien – koron ja valuuttakurssin – merkitsevyyttä. Muuttujien aikasarjojen vertaileminen toi esiin huomattavan eron erityisesti asuntojen hintojen osalta Saksan ja muiden maiden välillä: Saksassa asuntojen hintakehitys oli melko tasainen eikä romahtanut vuoden 2008 kriisin myötä vaan lähti itse asiassa nousuun. Työssä on myös muodostettu niin FCI- kuin MCI-indeksi Saksalle, ja näiden vertaileminen osoittaa, että FCI-indeksi antaa luotettavamman kuvan muutoksista kuin MCI-indeksi, ja sen avulla pystytään myös paremmin ennakoimaan tulevaa. Täyttä yksimielisyyttä tutkijoiden kesken ei vielä ole, mutta tämän työn perusteella näyttää siltä, että indeksi, johon on lisätty varallisuushinnat, olisi edullista rahapolitiikan hoidossa, niin talouden muutosten kuvaamisessa kuin ennustamisessakin.

Seasonal patterns of viral and bacterial infections among children hospitalized with community-acquired pneumonia in a tropical region

Community-acquired pneumonia (CAP) is a common cause of morbidity among children. Evidence on seasonality, especially on the frequency of viral and bacterial causative agents is scarce; such information may be useful in an era of changing climate conditions worldwide. To analyze the frequency of distinct infections, meteorological indicators and seasons in children hospitalized for CAP in Salvador, Brazil, nasopharyngeal aspirate and blood were collected from 184 patients aged < 5 y over a 21-month period. Fourteen microbes were investigated and 144 (78%) cases had the aetiology established. Significant differences were found in air temperature between spring and summer (p = 0.02) or winter (p < 0.001), summer and fall (p = 0.007) or winter (p < 0.001), fall and winter (p = 0.002), and on precipitation between spring and fall (p = 0.01). Correlations were found between: overall viral infections and relative humidity (p = 0.006; r = 0.6) or precipitation (p = 0.03; r = 0.5), parainfluenza and precipitation (p = 0.02; r = -0.5), respiratory syncytial virus (RSV) and air temperature (p = 0.048; r = -0.4) or precipitation (p = 0.045; r = 0.4), adenovirus and precipitation (p = 0.02; r = 0.5), pneumococcus and air temperature (p = 0.04; r = -0.4), and Chlamydia trachomatis and relative humidity (p = 0.02; r = -0.5). The frequency of parainfluenza infection was highest during spring (32.1%; p = 0.005) and that of RSV infection was highest in the fall (36.4%; p < 0.001). Correlations at regular strength were found between several microbes and meteorological indicators. Parainfluenza and RSV presented marked seasonal patterns.