Laatu on myös luottamuksen rakentamista

Artikkeli perustuu kirjoittajan väitöskirjaan Laatu luottamuksen rakentamisena : laatukäsitys kansanopistossa (Helsingin yliopisto 2005)

Omaishoitajien kokemuksia vanhusten lyhytaikaisesta laitoshoidosta

Summary: Respite care of older persons as perceived by informal caregivers

Kirjallisuutta

Virallisen vastaväittäjän lausunto

Suomi tiellä sivistyskieleksi. Suomenkielisen maantieteen sanaston kehittyminen ja kehittäminen 1800-luvulla

Tutkimukseni käsittelee suomen kielen sanaston kehitystä 1800-luvulla eli aikana, jolloin suomen kielestä kehittyi monialainen sivistyskieli. Esimerkkiaineistona on yhden erikoisalan, maantieteen sanasto. Suomen kirjakieli syntyi 1500-luvulla, mutta aluksi kirjoitettua kieltä tarvittiin pääasiassa uskonnollisissa yhteyksissä. 1800-luvun aikana kielen käyttöalat monipuolistuivat ja uutta sanastoa tarvittiin monien erikoisalojen tarpeisiin. Ryhdyttiin tietoisesti kääntämään tietokirjallisuutta ja kirjoittamaan eri aiheista. Tutkimukseni selvittää maantieteen sanaston kehittymistä sadassa vuodessa erityisesti maantieteen oppikirjoissa. Tutkimus kuvaa sanaston kehitystä teoreettisesti uudenlaisista lähtökohdista tarkastelemalla leksikaalista variaatiota. Variaatiota on kuvattu tarkasti sekä yksittäisten käsitteiden nimitysten kehityksenä että ilmiönä yleisesti. Tutkimus hyödyntää myös kognitiivista lähestymistapaa, etenkin sosiokognitiivisen terminologian teoriaa. Aineiston analyysin pohjalta syntyy kuva sanaston kehityksestä ja vakiintumisesta. Tutkimus kuvaa myös tapoja, joilla uusia käsitteitä nimettiin. Se pohtii eri nimeämistapojen suhdetta sekä kirjoittajien ja aikalaisten roolia sanaston vakiintumisessa. 1800-luvun maantieteen sanastossa on runsaasti variaatiota; vain harvojen käsitteiden nimitykset ovat vakiintuneita tai vakiintuvat nopeasti. Tämän variaation kuvaaminen leksikaalisena variaationa osoittautui tutkimuksessa hyväksi metodiksi. Koska kirjakieli oli vakiintumatonta, nimityksissä esiintyy paljon kontekstuaalista variaatiota esimerkiksi sanojen kirjoitusasuissa. Kirjoittajat myös pohtivat havainnollista tapaa nimetä käsitteitä, ja tästä aiheutuu onomasiologista variaatiota. Semasiologinen variaatio taas kertoo käsitejärjestelmän vakiintumattomuudesta. Aineiston sanaston lähtökohdat ovat vanhan kirjasuomessa, mutta tältä pohjalta luodaan valtava määrä uutta sanastoa tai otetaan aiemmin kirjakielessä käytettyjä nimityksiä uuteen merkitykseen. Tärkeä rooli on sekä nimitysten muodostamisella kotoisista aineksista että kääntämisellä, jossa malli saadaan toisesta kielestä mutta nimitysten ainekset ovat omaperäisiä.

Perheen voimavaroja vahvistava ohjaus : tyypin 1 diabetekseen sairastuneen lapsen ja nuoren verensokerin mittaus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota tietoa perheen voimavaroja vahvistavasta verensokerin mittauksen ohjaamisesta. Opinnäytetyö keskittyy tyypin 1 diabetekseen sairastuneen lapsen, nuoren sekä hänen perheensä ohjaukseen. Työssä käsitellään verensokerin oikeaoppista mittaustekniikkaa, välineitä, tulosten tulkintaa sekä omaseurannan tärkeyttä. Lisäksi työssä käsitellään ohjauksen toteuttamista sekä siihen liittyviä erityispiirteitä lapsen, nuoren ja perheen hoitotyössä. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Jorvin sairaalan lastenosaston kanssa osana ohjauksen kehittämishanketta. Tavoitteena oli koota tietoa ohjauksen kehittämiseksi ja uusien työntekijöiden perehdyttämisen apuvälineeksi käytännön hoitotyöhön. Opinnäytetyö perustuu kirjallisuuteen ja aineisto koostuu aihetta käsittelevistä kirjoista, tutkimusartikkeleista ja tutkimuksista. Kirjallisuuden mukaan verensokerin mittaaminen on hyvän hoitotasapainon elinehto. Omaseurannasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jos tuloksia ei osata tulkita ja toimia niiden mukaan. Diabeteksen hoidon tavoitteena on oireettomuus, vakavan hypoglykemian ja ketoasidoosin välttäminen, normaalin kasvun ja kehityksen turvaaminen sekä lisäsairauksien ennaltaehkäisy. Hoidon tavoitteet tulee asettaa yhteistyössä lapsen, nuoren ja perheen kanssa. Lapsen, nuoren ja perheen voimavaroista lähtevä yksilöllinen ohjaus antaa parhaat mahdollisuudet sairauteen sopeutumiseen, hoitoon ja hoitoon sitoutumiseen. Voimavaraisuus muodostuu voimia antavien ja kuormittavien tekijöiden välisestä suhteesta. Perheen voimavarojen selvittäminen auttaa hoitajaa tukemaan ja huomioimaan perheen yksilölliset tarpeet ohjauksessa. Kirjallisuudesta nousi esiin vanhempien ohjauksen merkityksellisyys. Lapsi toteuttaa vanhemmilta opittua hoitoa nuorena ja aikuisena. Myös murrosiässä tapahtuvat fyysiset ja psyykkiset muutokset tuovat omat haasteensa hoidon ohjaukseen. Lapsilla ongelmia voi aiheuttaa pistospelko ja vaikeus ilmaista tunteita verbaalisesti.

Zyoptix-LASIK : sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamat komplikaatiot myopian korjaamisessa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia sarveiskalvon taittovirhekirurgian aiheuttamia komplikaatioita ja niiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä myopian korjaamisessa. Tarkastelun kohteena olivat myös leikkaustuloksen pysyvyys, regressio ja ylikorjaukset kuukauden, kuuden kuukauden ja vuoden kuluttua Zyoptix®LASIK-leikkauksesta. Tutkimus oli laadultaan kvantitatiivinen ja se toteutettiin yhteistyössä Eiran sairaalan kanssa. Sain käyttööni Eiran sairaalan potilaskortiston, josta siirsin tarvittavat tiedot Datagraph-ohjelmaan. Tutkimusjoukko muodostui 322 myooppisesta silmästä, jotka silmäkirurgi Harri Koskela leikkasi Eiran sairaalassa tammi-kesäkuussa vuonna 2005 Zyoptix®LASIK-leikkausmenetelmällä. Tutkimustulosten mukaan komplikaatioita esiintyi vain 1,2 %:lla koko tutkimusjoukosta. Myopian määrällä ei tutkimuksen mukaan ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta komplikaatioiden ilmenemiseen eikä leikkaustuloksen pysyvyyteen. Esiintyneitä komplikaatioita olivat debris, läpän dislokaatio, haze ja epiteelin kasvu. Eniten komplikaatioita esiintyi erittäin suuriasteisessa myopiassa, jolloin myös sarveiskalvon paksuus ja sarveiskalvolle tehtävän läpän paksuus olivat pienempiä verrattuna vähäisempään myopian määrään. Ablaatiosyvyys korreloi negatiivisesti taittovirheen määrän kanssa, jolloin myopian määrän kasvaessa ablaatiosyvyys kasvoi tilastollisesti erittäin merkitsevästi. Leikkaustulos oli pysyvä kuukauden ja kuuden kuukauden kuluttua Zyoptix®LASIK-leikkauksesta riippumatta myopian määrästä. Vuoden kuluttua leikkauksesta suurilla myoopeilla tapahtui lievää regressiota. Tulevaisuudessa taittovirhekirurgia on tärkeä taittovirheen korjausmuoto silmälasien ja piilolinssien ohella. Opinnäytetyö tukee ammattiosaamistani toimiessani näönhuollon asiantuntijana. Tutkimuksen suuren otoskoon vuoksi opinnäytetyön tulosta voi pitää luotettavana.

Tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen ja perheen ravitsemusohjaus

Opinnäytetyömme on osa Helsingin ammattikorkeakoulun ja Jorvin sairaalan lasten ja nuorten sairauksien toimialan yhteistyöprojektia, jonka tavoitteena on kehittää diabetesta sairastavan lapsen, nuoren ja heidän perheidensä saamaa ohjausta sairaalassa. Työn tarkoituksena on tuottaa ajankohtaista tietoa tyypin 1 diabetesta sairastavan lapsen ja hänen perheensä voimavaroja vahvistavasta ravitsemusohjauksesta ja hoitoon sitoutumisesta sovelletun kirjallisuuskatsauksen avulla. Tuottamastamme materiaalista kootaan pohja internetsivuille, joita Jorvin sairaalan osaston L1 hoitohenkilökunta voi hyödyntää työssään ja perehdytyksessä. Toteutimme työn perehtymällä aiheeseen liittyvään lähdekirjallisuuteen, kuten tutkimuksiin ja tutkimusartikkeleihin. Kokosimme katsaukseen tuoreimmat tyypin 1 diabeetikon ravitsemussuositukset. Diabeetikon ruokavalio koostuu nykykäsityksen mukaan samanlaisesta terveellisestä ruoasta, jota suositellaan yleisesti koko väestölle. Koska ruokavaliolla on suuri merkitys diabeetikon hoidon onnistumisen kannalta, on potilaan ja hänen perheensä saatava siitä ammattitaitoista ohjausta. Voimavaroja vahvistava ohjaus on avain diabeetikon onnistuneeseen omahoitoon. Lasta ja perhettä ohjattaessa on tärkeintä auttaa heitä löytämään ja vahvistamaan omia voimavarojaan. Olennaista voimavaroja vahvistavassa ohjauksessa on hyvä, tasavertainen vuorovaikutus- ja yhteistyösuhde sekä voimavarojen tarkka kartoitus ja niistä keskusteleminen. Tutkimuksissa nousi esille erilaisia ohjausmenetelmiä, joista diabeetikoiden ohjaukseen vaikuttaisi parhaiten soveltuvan ongelmalähtöisen oppimisen menetelmä. Hoitoon sitoutuminen toteutuu tutkimusten mukaan nuorten osalta heikosti. Lähdemateriaalin mukaan sekä sisäiset että ulkoiset tekijät vaikuttavat hoitoon sitoutumiseen, joiden tunteminen auttaa edistämään hoitoon sitoutumista. Työssä nousi esille tärkeimpinä tulevaisuuden haasteina diabeetikon voimavaramittarin kehittäminen ja ongelmalähtöisen oppimisen käyttöönotto diabeetikoiden hoidon ohjauksessa. Lisäksi hoitajille tulisi järjestää jatkuvaa ravitsemuskoulutusta ammattitaidon kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.