Yliopistosta, kokemuksella

Kirjallisuusarvostelu

Yliopistorehtorin työ on vetämistä ja kiskomista, pokkaamista ja päättämistä

Kirjallisuusarvostelu

Kasvien ystävän luonto-opas Lappiin

Kirjallisuusarvostelu

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Tiedemies ja pappi

Kirjallisuusarvostelu

Emmanuel Levinasin etiikan historiallisuus

Juutalaisen filosofin Emmanuel Levinasin (1906-1995) ajattelusta käydyn keskustelun valossa ei ole itsestään selvää, että hänen etiikkansa on historiallista. Tutkielmassa etiikan historiallisuus perustellaan ja ymmärretään kolmesta näkökulmasta: ensiksi etiikan elämänhistoriallisena tulkintana, seuraavaksi etiikkaan sisältyvänä historianfilosofiana ja lopuksi lukion historian oppikirjojen eettisyyden tarkasteluna. Työn dispositio on sen keskeisimpiä tuloksia. Elämänhistoriasta liikkeelle lähtevä tulkinta paljastaa, että sekä Levinasin omat kokemukset holokaustista että juutalaisen muistamisen pitkä perinne motivoivat häntä käymään ylihistoriallista historianfilosofista keskustelua. Edelleen hänen ajattelunsa vaatii tämän keskustelun tulosten soveltamista käytännön elämään ja tutkimukseen, myös historiankirjoitukseen. Keskeisin lähde Levinasin tuotannossa on Otherwise than Being or Beyond Essence. Myös teokset Totality and Infinity ja, juutalaisuuden osalta, Difficult Freedom ovat useiden tulkintojen pohjalla. Levinasin ajatteluun keskittyvässä kotimaisessa tutkimuskirjallisuudessa tärkeä keskustelukumppani on Jukka Hankamäki ja ulkomaisessa mm. Aadrian Peperzak ja Rudi Visker. Historianteoreettista keskustelua käydään ennen kaikkea Kari Immosen, Jorma Kalelan ja Edith Wyschogrodin kanssa. Tutkielman päättävän tapaustutkimuksen aineistopohjan muodostavat kahdeksan tutkielman kirjoitushetkellä opetuskäytössä olevaa lukion historian oppikirjaa. Tutkielma keskittyy Levinasin filosofiaan kuuluvaan ylihistoriallisuuden ja historiallisuuden jännitteeseen. Ylihistoriallisuus tulkitaan myös inhimilliseksi toiseudeksi ja historiallisuus kulttuuriseksi toiseudeksi. Levinasin mukaan kumpiakin tarvitaan eettisen historiankirjoituksen onnistumiseksi, mutta kulttuurinen toiseus uhkaa usein tukahduttaa inhimillisen toiseuden. Tapaustutkimuksessa päädytään siihen, että lukion historian oppikirjoissa kulttuurinen toiseus ja sille läheinen historian läsnäolo todella uhkaavat peittää alleen menneisyyden ihmisten kuolevaisuuden ja korvaamattomuuden. Menneisyyden ihmisten poissaolon vahvempi huomioiminen historian läsnäolon rinnalla voisi helpottaa etiikan käsittelyn ongelmia, jotka ovat selvästi havaittavissa niin opetussuunnitelman perusteissa kuin oppikirjoissakin. Tutkielmassa myös nostetaan oppikirjoista esimerkkejä, joissa on toimittu onnistuneesti juuri näin. Sama suositus esitetään myös kulttuurihistorian tutkimukselle ja historianteoreettiselle keskustelulle, jossa historian läsnäolon pohdinta ylikorostuu.

Sovellusintegraation toteutus pk-yrityksen projektijärjestelmiin

Tässä diplomityössä käydään läpi lähestymistapoja sovellusintegraatioon ja niiden käyttöä yritysmaailmassa. Sovellusintegraatiolla tarkoitetaan prosessia jolla yhdistetään toimintoja tai tietoa kahdesta tai useammasta sovelluksesta ja luodaan yhtenäinen kokonaisuus toiminnallisuuksia tai tietoa. Sovellusintegraation toteuttamiseksi on olemassa erilaisia lähestymistapoja ja menetelmiä. Näillä prosesseilla pyritään linkittämään kaksi tai useampia sovelluksia toisiinsa. Sovellusintegraation avulla saadaan jo olemassa olevista järjestelmistä tietoa, pystytään hyödyntämään elektronista kaupankäyntiä, saadaan integroituja toimitusketjuja, ja saadaan jaettua tarpeelliset prosessit. Sovellusintegraatio on strateginen lähestymistapa monen tietojärjestelmän yhteensitomiseksi. Tietojen vaihto ja reaaliaikainen toiminta on tärkeää. Sovellusintegraation tuloksena käytettävissä oleva informaatio ja prosessit sisäisten- ja ulkoisten systeemien välillä tuottavat selkeää strategista etua. Työssä toteutettiin kohdeyritykselle järjestelmä jonka avulla voidaan siirtää työtunnit projektinhallintajärjestelmästä taloushallinnon järjestelmään.

Hyvää ja huonoa journalismia kartoittamassa

Kirjallisuusarvostelu

Käyttöpääoma ja nettokäyttöpääoma eri teollisuudenaloilla

Käyttöpääoman hallinta nousee ajankohtaiseksi taloudellisen laman aikana. Yritysten rahoituksen saatavuus heikkenee ja ensisijaisena keinona yritykset pyrkivät tehostamaan käyttöpääoman hallintaansa. Tämän tutkielman päätavoitteena on selvittää käyttöpääoman ja nettokäyttöpääoman välistä riippuvuutta eräillä teollisuudenaloilla. Teollisuudenaloja ovat koneenrakennus-, elintarvike ja metsäteollisuus. Työssä lähestytään päätavoitetta perehtymällä käyttöpääoman hallintaan muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, tutkimalla nettokäyttöpääoman tasoja ja analysoimalla käyttöpääoman ja nettokäyttöpääoman luonnetta ja niiden välittämää informaatiota. Tutkielma on toteutettu käyttämällä tilinpäätösanalyysimenetelmää. Tilinpäätösaineisto on kerätty Voitto+ -tietokannasta. Tilinpäätösaineiston pohjalta on laadittu useita graafeja, joiden avulla on tutkittu käyttöpääomaan ja nettokäyttöpääomaan liittyviä muuttuvia tekijöitä. Käyttöpääoman ja nettokäyttöpääoman osalta ei voida osoittaa selkeää säännönmukaisuutta riippuvuutta tutkittaessa. Käyttöpääoman havaittiin kuvastavan enemmän liiketoiminnan laajuuden kehittymistä. Nettokäyttöpääoma vuorostaan kuvasti maksuvalmiuden ohella yrityksen liiketoiminnassa tapahtuvia suurempia muutoksia.

Innovaation luoman arvon jakautuminen arvoverkostossa

Innovaation kaupallinen menestys ei läheskään aina tuota samassa suhteessa menestystä kyseisen innovaation kehittäjälle. Arvoverkostojen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi on entistä tärkeämpää kyetä tunnistamaan innovaation hyötyjen jakautumisen logiikka, jotta yritykset voivat maksimoida innovaatiosta saatavat hyödyt ja turvata oman asemansa kilpailutilanteessa. Ongelma on viime vuosikymmeninä korostunut, kun yritykset ovat keskittyneet ydintoimintoihinsa ja tuotteen tai palveluksen tuottamiseksi tarvittava yritysverkosto on laajentunut. Myös aineettoman omaisuuden rooli on kasvattanut merkitystään erityisesti teknologiateollisuudessa ja luonut uudentyyppisiä yrityksiä ja liiketoimintamalleja yritysverkostoon. Tämän työn takoituksena on tarkastella kirjallisuudessa tehtyä tutkimusta innovaation hyötyjen jakautumisesta arvoketjussa ja –verkossa. Työssä pyritään tunnistamaan mitkä asiat vaikuttavat innovaation hyötyjen jakautumiseen verkoston eri toimijoiden kesken. Työssä ei pureuduta yksittäistapauksiin vaan käsitellään asioita yleisellä tasolla. Tällä tavoin työ pyrkii kasvattamaan lukijan ymmärrystä arvoketjun ja –verkon sisäisestä dynamiikasta ja siihen vaikuttavista ilmiöistä. Työssä esitellään innovaatiomallit ja arvoketjun käsite lyhyesti sekä tunnistetaan toimialojen siirtyminen arvoketjumaisesta rakenteesta arvoverkkomaiseen. Innovaation hyötyjen jakautumista käsitellään innovaattorin ja arvoketjun alkupään näkökulmasta sekä innovaation loppukäyttäjän näkökulmasta. Johtopäätöksissä on kiteytetty kirjallisuudesta tunnistettu dynamiikka oivallisen analyysin avulla. Tuloksissa on myös todettu aihealueen tutkimuksen olevan arvoketjun näkökulmasta suhteellisen vähäistä lukuunottamatta yksittäisiä casetutkimuksia ja pohdittu hieman syitä siihen.

Surgically-treated Hip Fracture in older People. With Special Emphasis on Mortality Analysis

Hip fractures are associated with significant morbidity and mortality. Cervical and trochanteric fractures have a different morphometry, surgical treatment, and outcome. Polypharmacy, common in older people, is associated with increased mortality. The risk factors for mortality can be identified based on cause-of-death analysis. In this population-based study, 461 older, surgically in 1999-2000 treated hip fracture patients were enrolled. Incidence, morphometry, medication, mortality, and cause-of-death were analysed. Hip fractures were most commonly sustained by women, occurred mostly indoors, and often in institutions. One in four patients had sustained a previous fracture. Routine clinical radiographs revealed no differences in the hip geometry between hip fracture types. Age-adjusted mortality was higher in men than in women during the follow-up. Chronic lung disease and male sex were predictors of mortality after cervical fracture. In men, potent anticholinergics were associated with excess age-adjusted mortality. Men were more likely to die from circulatory disease and dementia after hip fracture than women. Mortality after hip fracture was 3-fold higher than that of the general population, including every cause-of-death class. Fracture prevention in institutions and homes, indoor safety measures, and treatment of chronic lung diseases should be encouraged. Hip morphometry analyses require more accurate measures than that provided by routine radiographs. Careful use of potent anticholinergics may reduce mortality. Compared to the general population, excess mortality after hip fracture was evident up to 9 years after hip fracture. Cause-of-death analysis indicates that all major comorbidities require optimal treatment after hip fracture surgery.