Manuel Aires Mateus : an architecture for the art of life [曼努埃尔·艾利斯·马特乌斯：建筑，为了生活的艺术]

This text is the outcome of a conversation with Manuel Aires Mateus (Aires Mateus Arquitectos) and discusses the importance of architecture and memory in contemporary architectural productions

Hydrotherapy as a recovery strategy after exercise: A pragmatic controlled trial

Background Our aim was to evaluate the recovery effects of hydrotherapy after aerobic exercise in cardiovascular, performance and perceived fatigue. Methods A pragmatic controlled repeated measures; single-blind trial was conducted. Thirty-four recreational sportspeople visited a Sport-Centre and were assigned to a Hydrotherapy group (experimental) or rest in a bed (control) after completing a spinning session. Main outcomes measures including blood pressure, heart rate, handgrip strength, vertical jump, self-perceived fatigue, and body temperature were assessed at baseline, immediately post-exercise and post-recovery. The hypothesis of interest was the session*time interaction. Results The analysis revealed significant session*time interactions for diastolic blood pressure (P=0.031), heart rate (P=0.041), self perceived fatigue (P=0.046), and body temperature (P=0.001); but not for vertical jump (P=0.437), handgrip (P=0.845) or systolic blood pressure (P=0.266). Post-hoc analysis revealed that hydrotherapy resulted in recovered heart rate and diastolic blood pressure similar to baseline values after the spinning session. Further, hydrotherapy resulted in decreased self-perceived fatigue after the spinning session. Conclusions Our results support that hydrotherapy is an adequate strategy to facilitate cardiovascular recovers and perceived fatigue, but not strength, after spinning exercise. Trial registration ClinicalTrials.gov Identifier: NCT01765387 Keywords: Hydrotherapy; Heart rate; Fatigue; Strength; Blood pressure; Body temperature

"America Would Lose Its Soul" : The Immigration Restriction Debate, 1920-1924

Vuosien 1830 ja 1924 välillä Yhdysvaltoihin muutti noin 35 miljoonaa eurooppalaista. Tämä niinkutsuttu "maahanmuuton vuosisata" päättyi varsin äkillisesti kun Yhdysvallat päätti rajoittaa maahanmuuttoa 1920-luvulla. Vuosina 1921 ja 1924 säädetyt lait asettivat kansallisuuteen perustuvat kiintiöt kaikille eurooppalaisille maahanmuuttajille; vuoden 1924 laki myös lopetti kokonaan japanilaisten maahanmuuton. Tämä työ tutkii näihin kiintiölakeihin johtanutta maahanmuuttajavastaisuuden kasvua sekä etenkin lakien ympärillä käytyä keskustelua. Pääpaino on kongressissa esitetyissä maahanmuuton vastaisissa argumenteissa. Nämä jakautuivat karkeasti ottaen kolmeen kategoriaan: maahanmuuton vastustajat sanoivat, että siirtolaisten vaikutus taloudelliseen tilanteeseen oli epäsuotuisa, siirtolaisten rodullinen ja kulttuurinen "laatu" oli huonontunut, ja siirtolaiset olivat radikaaleja ja bolshevismiin taipuvaisia. Erityistä huolta herätti maahanmuuttajien vaikutus Amerikan kulttuuriseen, rodulliseen ja poliittiseen yhtenäisyyteen. Huoli kansakunnan yhtenäisyydestä oli tulosta paitsi siirtolaisten määrästä myös amerikkalaisessa yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista. Erityisen tärkeitä olivat työväenliikkeen vaikutusvallan kasvu ja teollisuusjohtajien pyrkimys pysäyttää se. Maahanmuuttajien "bolshevismi" olikin käyttökelpoinen argumentti paitsi maahanmuuttajia myös amerikkalaisia työläisiä vastaan: teollisuusjohtajat painottivat että lakot ja työväenliike olivat tulosta siirtolaisten mukanaan tuomista "epäamerikkalaisista" ajatusmalleista, eivät yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuudesta. Kongressin keskustelun lisäksi työssä käsitellään myös eri yhteiskunnallisten ryhmien ja vaikuttajien kantaa siirtolaisuuteen. Keskusteluun maahanmuutosta vaikuttivat etenkin eugenistit ja muut sosiaalitieteilijät, jotka väittivät itä- ja eteläeurooppalaisten olevan rodullisesti anglosakseja huonompia. Tämän väitteen vaikutusvaltaa lisäsivät yhteiskunnassa vallalla olleet ennakkoluulot, ja monet yhdistykset ja liikkeet (mm. Ku Klux Klan ja erilaiset isänmaalliset järjestöt) olivatkin tärkeitä rajoittamisen kannattajia. Keskustelu maahanmuutosta painottui ideologisiin ja tunteellisiin kysymyksiin, mutta rajoitusten taustalla oli myös konkreettisempia tekijöitä. Yhteiskunnan teollistuminen ja kaupungistuminen olivat pienentäneet siirtolaisista koituvaa taloudellista hyötyä: siirtolaisia ei enää tarvittu raivaamaan uusia viljelysmaita, kun taas tuotannon koneistuminen vähensi työvoiman tarvetta huomattavasti. Pitkän aikavälin taloudellisten tekijöiden roolin merkitys käy ilmeiseksi kun otetaan huomioon, että muut maahanmuuttomaat (esim. Kanada ja Australia) eivät juuri rajoittaneet siirtolaisuutta tänä aikana vaikka niissäkin esiintyi runsaasti rodullista ja kulttuurista maahanmuuttajavastaisuutta. Pääsyy rajoitusten vähäisyyteen näissä maissa oli juuri maahanmuuttajien tuoma taloudellinen hyöty, sekä teollisena työvoimana että maanviljelijöinä. Vaikka kiintiölakiehdotusten ympärillä käytiin kiivasta väittelyä, kongressi kuitenkin hyväksyi lait varsin suurella enemmistöllä. Siirtolaisia itseään lukuunottamatta varsin harvat näkivät lait haitallisina, kun taas useat erilaiset ryhmät katsoivat hyötyvänsä maahanmuuton rajoittamisesta. Avainsanat: siirtolaisuus, maahanmuutto, Yhdysvallat, 1920-luku, kiintiölait, maahanmuuton rajoittaminen

Erinnerungen 1857-1934

Genealogy; childhood in Tuebingen as the youngest of 14 brothers; student life in Tuebingen; professional career; because of his being Jewish no possibility to enter career as public prosecutor; active membership in National Liberal Party and in Free Mason Lodge; World War I; closing of his law office in 1933. Contains transcriptions of numerous congratulations for his golden wedding and his 80th birthday in 1937.

From the Mists of Time 1924-1991

Fragments from a childhood between the wars.

Shanghai Collection 1924 - 1950

The collection relates to life in the ghetto and includes materials on: founding of the ghetto; relief groups such as JDC, ORT, HIAS, and SACRA (Shanghai Ashkenazic Collaborating Relief Association); political organizations such as Zionist groups, the Bund; the rabbinate; the sick and benevolent society; kitchen fund; commercial establishments; religious schools , secular schools; professional associations; art, theater and music activities; Jewish press; emigration from Shanghai after World War II. There are also manuscript histories of the Shanghai Ghetto.

Manuel F. Lisan papers 1902-1969

Contains a typescript of memoirs (some sections in several drafts) covering the period until 1907 and describing Lisan's youth in Russia, his journey to America, his early years in Philadelphia, and his travels throughout Pennsylvania. The memoirs also relate in some detail Lisan's Zionist activities in Russia and America and his reaction to world Jewish events. Includes also correspondence covering the years 1902-1969 dealing with Lisan's Zionist activities, as well as announcements (1909-1910) of the Maccabean Zionist Society in Philadelphia and receipts and a Land Certificate from the American Zion Commonwealth and a share certificate from the Jewish Colonial Trust.

Growth of Jewish Land Settlements in Crimea 1924-1934

Digital image

Growth of Jewish land setllements in Crimea 1924-1929

Digital image

Temple Israel Boston, Massachusetts collection, 1924-1996

Temple Israel was founded as Congregation Adath Israel in 1854 when a group of German Jews broke from Congregation Ohabei Shalom. The congregation was also known as the Pleasant Street Synagogue. In 1859, the congregation purchased cemetery land in Wakefield, Massachusetts. The synagogue was, and remains, a Reform congregation, and has been home to well known Rabbis, including Joshua Loth Liebman and Roland B. Gittelsohn. This collection contains flyers, newsletters, pamphlets, sermons and a yearbook.

Letter from Manuel Josephson to Moses Seixas, February 4, 1890

Digital image

Synagogue account with Manuel Myers

Digital image

Letter from Gershom Seixas to Manuel Myers regarding increase in salary

Digital image