Plan af Åbo stad utgifven 1837 af C. W. Gyldén

Turun kartta. - 1 kartta : vär. ; 41,3 x 55,4 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:10000]. - Sisältää luettelot julkisista rakennuksista sekä kaupunginosista ja kortteleista.

Plan af Willmanstrand utgifven 1838 af C. W. Gyldén

Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Ylitirehtööri omisti paljon aikaansa metsänhoidon ja maanjakotoiminnan lisäksi myös maamme kartastotoiminnalle. Hän julkaisi vuonna 1853 Suomenmaan korko-kartan, joka on maailman ensimmäisiä korkeusvyöhykekarttoja. Myös Suomen yleiskartan 1:400 000 (Karta över Finland) ensimmäisen painoksen karttalehdet painettiin vuosina 1864-1872 hänen johtajakaudellaan. Vuosina 1837-1843 toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa C. W. Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Lisäksi hän julkaisi vuonna 1844 näiden kaupunkien historiaa ja tilastotietoja kuvaavan selityskirjan.

Plan af Christinaestad utgifven 1842 af C. W. Gyldén

Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Ylitirehtööri omisti paljon aikaansa metsänhoidon ja maanjakotoiminnan lisäksi myös maamme kartastotoiminnalle. Hän julkaisi vuonna 1853 Suomenmaan korko-kartan, joka on maailman ensimmäisiä korkeusvyöhykekarttoja. Myös Suomen yleiskartan 1:400 000 (Karta över Finland) ensimmäisen painoksen karttalehdet painettiin vuosina 1864-1872 hänen johtajakaudellaan. Vuosina 1837-1843 toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa C. W. Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Lisäksi hän julkaisi vuonna 1844 näiden kaupunkien historiaa ja tilastotietoja kuvaavan selityskirjan.

Plan af Tavastehus utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Hämeenlinnan kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,4 x 53,5 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon kortteleista ja julkisista rakennuksista.

Plan af Helsingfors utgifven 1837 af C. W. Gyldén

Helsingin kartta. - 1 kartta : vär. ; 41 x 55,5 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:8000]. - Sisältää luettelot korttelien nimistä ja julkisista paikoista ja rakennuksista.

Plan af Fredricshamn utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Haminan kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,5 x 54,4 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava: [1:8000]. - Sisältää luettelon julkisista paikoista ja rakennuksista.

Plan af Tammerfors utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Tampereen kartta. - 1 kartta : vär. ; 41 x 54,5 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava: [1:4000]. - Sisältää luettelon kortteleista ja julkisista rakennuksista.

Plan af Sordavala utgifven 1840 af C. W. Gyldén

Claes Wilhelm Gyldén (1802-1872) oli maanmittauksen ja metsänhoidon ylihallituksen ylitirehtööri vuosina 1854-72. Ylitirehtööri omisti paljon aikaansa metsänhoidon ja maanjakotoiminnan lisäksi myös maamme kartastotoiminnalle. Hän julkaisi vuonna 1853 Suomenmaan korko-kartan, joka on maailman ensimmäisiä korkeusvyöhykekarttoja. Myös Suomen yleiskartan 1:400 000 (Karta över Finland) ensimmäisen painoksen karttalehdet painettiin vuosina 1864-1872 hänen johtajakaudellaan. Vuosina 1837-1843 toimiessaan maanmittausinsinöörinä maanmittaushallituksessa C. W. Gyldén julkaisi Suomen kaikkien silloisten kaupunkien kaupunkikartat, yhteensä 31 karttalehteä. Nämä asemakaavakartat painettiin kaikki samassa koossa 50,8 x 65,9 cm. Tästä johtuen karttojen mittakaavat vaihtelivat asteikkojen 1:3200 – 1:10000 välillä. Kaupungin asemakaavan lisäksi jokaisessa kartassa on yleissilmäyskartta, julkisten rakennusten luettelo sekä niiden sijainti. Lisäksi hän julkaisi vuonna 1844 näiden kaupunkien historiaa ja tilastotietoja kuvaavan selityskirjan.

Plan af Jacobstad utgifven 1842 af C. W. Gyldén

1 kartta : vär. ; 40 x 53,5 cm, lehti 45 x 60 cm. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista. - Mittakaava [1:4000].

Plan af Lowisa stad utgifven 1837 af C. W. Gyldén

Loviisan kartta. - 1 kartta : vär. ; 41 x 55,5 cm, lehti 45 x 60 cm.- Mittakaava [1:8000]. - Sisältää luettelot julkisista paikoista ja rakennuksista sekä toreista ja kaduista.

Plan af Nycarleby utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Uusikaarlepyyn kartta. 1 kartta : vär. ; 40,9 x 54,9 cm, lehti 45 x 60 cm. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista. - Mittakaava: [1:3200]

Plan af Raumo utgifven 1841 af C. W. Gyldén

Rauman kartta. - 1 kartta : vär. ; 40,7 x 54,4 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava [1:4000]. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista.

Plan af Wasa stad utgifven 1839 af C. W. Gyldén

Vaasan kartta. 1 kartta : vär. ; 41 x 55,3 cm, lehti 45 x 60 cm. - Mittakaava: [1:4000]. - Sisältää luettelon julkisista rakennuksista.

Effect of trolox C on cardiac contracture induced by hydrogen peroxide

Hydrogen peroxide (H2O2) perfused into the aorta of the isolated rat heart induces a positive inotropic effect, with cardiac arrhythmia such as extrasystolic potentiation or cardiac contractures, depending on the dose. The last effect is similar to the "stone heart" observed in reperfusion injury and may be ascribed to lipoperoxidation (LPO) of the membrane lipids, to protein damage, to reduction of the ATP level, to enzymatic alterations and to cardioactive compounds liberated by LPO. These effects may result in calcium overload of the cardiac fibers and contracture ("stone heart"). Hearts from male Wistar rats (300-350 g) were perfused at 31oC with Tyrode, 0.2 mM trolox C, 256 mM H2O2 or trolox C + H2O2. Cardiac contractures (baseline elevation of the myograms obtained) were observed when hearts were perfused with H2O2 (Tyrode: 5.9 ± 3.2; H2O2: 60.5 ± 13.9% of the initial value); perfusion with H2O2 increased the LPO of rat heart homogenates measured by chemiluminescence (Tyrode: 3,199 ± 259; H2O2: 5,304 ± 133 cps mg protein-1 60 min-1), oxygen uptake (Tyrode: 0.44 ± 0.1; H2O2: 3.2 ± 0.8 nmol min-1 mg protein-1) and malonaldehyde (TBARS) formation (Tyrode: 0.12 ± 0; H2O2: 0.37 ± 0.1 nmol/ml). Previous perfusion with 0.2 mM trolox C reduced the LPO (chemiluminescence: 4,098 ± 531), oxygen uptake (0.51 ± 0) and TBARS (0.13 ± 0) but did not prevent the H2O2-induced contractures (33.3 ± 16%). ATP (Tyrode: 2.84 ± 0; H2O2: 0.57 ± 0) and glycogen levels (Tyrode: 0.46 ± 0; H2O2: 0.26 ± 0) were reduced by H2O2. Trolox did not prevent these effects (ATP: 0.84 ± 0 and glycogen: 0.27 ± 0). Trolox C is known to be more effective than a -tocopherol or g -tocopherol in reducing LPO though it lacks the phytol portion of vitamin E to be fixed to the cell membranes. Trolox C, unlike vitamin A, did not prevent the glycogen reduction induced by H2O2. Trolox C induced a positive chronotropic effect that resulted in higher energy consumption. The reduction of energy level seemed to be more important than LPO in the mechanism of H2O2-induced contracture

c-Myc protein expression is not an independent prognostic predictor in cervical squamous cell carcinoma

The c-myc protein is known to regulate the cell cycle, and its down-regulation can lead to cell death by apoptosis. The role of c-myc protein as an independent prognostic determinant in cervical cancer is controversial. In the present study, a cohort of 220 Brazilian women (mean age 53.4 years) with FIGO stage I, II and III (21, 28 and 51%, respectively) cervical squamous cell carcinomas was analyzed for c-myc protein expression using immunohistochemistry. The disease-free survival and relapse-rate were analyzed using univariate (Kaplan-Meier) survival analysis for 116 women who completed the standard FIGO treatment and were followed up for 5 years. Positive c-myc staining was detected in 40% of carcinomas, 29% being grade 1, 9% grade 2, and 2% grade 3. The distribution of positive c-myc according to FIGO stage was 19% (17 women) in stage I, 33% (29) in stage II, and 48% (43) in stage III of disease. During the 60-month follow-up, disease-free survival in univariate (Kaplan-Meier) survival analysis (116 women) was lower for women with c-myc-positive tumors, i.e., 60.5, 47.5 and 36.6% at 12, 36, and 60 months, respectively (not significant). The present data suggest that immunohistochemical demonstration of c-myc does not possess any prognostic value independent of FIGO stage, and as such is unlikely to be a useful prognostic marker in cervical squamous cell carcinoma.