Henkilöyhtiön myynnin verotus

Yrityskauppa on yksi vaikeimmista kauppamuodoista. Verotuksella on suuri rooli yrityskaupan suunnittelussa ja toteutuksessa. Tutkimuksessa on vertailtu henkilöyhtiön myynnin eri vaihtoehtoja. Vertailuja on tehty erityisesti verotuksen kannalta. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää henkilöyhtiön myynnin verotukselliset seuraamukset. Tutkimuksessa tehtiin verolaskelmia eri vaihtoehdoille ja tutkittiin myös, vaikuttaako yhtiömuodon muutos verotuksen määrään. Tutkimuksen kohteena oli avoin yritys, jonka tiedot toimivat esimerkkinä verolaskelmille. Tutkimusongelmien ratkaisemiseksi tutkimuksessa on perehdytty koh-deyrityksen tilinpäätökseen ja vallitseviin verolakeihin. Näiden avulla on laskettu kokonaisverorasitus myynnin eri vaihtoehdoille. Tutkimuksessa on oletettu, että omistajat ottavat yrityksen myynnistä saadun voiton kokonaisuudessaan heti käyttöön. Lisäksi on tutkittu, miten verotus muuttuu myyntihinnan kasvaessa. Tutkimusten tulosten perusteella todetaan omistuskaupan olevan verotuksen kannalta liiketoimintakauppaa edullisempi vaihtoehto. Yrityksen myyntihinnan kasvaessa havaitaan omistuskaupan olevan aina edullisempi vaihtoehto. Henkilöyhtiön yhtiömuotoa ei kannata muuttaa osakeyhtiöksi verotuksen näkökulmasta, varsinkaan liiketoimintakaupassa.

Vapaaehtoinen tilintarkastus pienissä yrityksissä - empiirinen tutkimus

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää ne tekijät, jotka vaikuttavat vapaaehtoisen tilintarkastuksen valintaan pienissä yrityksissä. Pienen yrityksen rajat määriteltiin noudattaen tilintarkastuslaissa säädettyjä rajoja tilintarkastusvelvollisuudesta. Empiirinen osuus suoritettiin kvalitatiivisena usean tapauksen tutkimuksena haastattelemalla kuutta eri pienyrityksen johtoon tai omistukseen kuuluvaa henkilöä. Aineisto kerättiin puolistrukturoidun ja teemahaastattelun välimaastoon sijoittuvilla haastatteluilla. Tulokset analysoitiin kokoamalla litteroiduista haastatteluista kokonaisuudet teemoittain. Tutkimuksessa haastateltiin myös tilintarkastajaa sekä pankin edustajaa puolistrukturoidulla haastattelulla lisäämään tulosten luotettavuutta. Tutkimuksen tulosten perusteella tilintarkastuksen valintaan vaikuttavia tekijöitä löytyi useita, sekä negatiivisia että positiivisia. Aikaisemmista tutkimuksista tuttujen ulkoisen rahoituksen, verottajan, ulkoistetun taloushallinnon sekä omistusrakenteen lisäksi uudeksi tilintarkastuksen valintaan vaikuttavaksi tekijäksi löydettiin toimiala. Yritysten välisen kaupankäynnin toimialoilla näyttäisi tutkimuksen perusteella olevan vaikutus tilintarkastukseen, mutta tutkimuksessa käytetyn pienen yritysjoukon takia tarvitaan lisätutkimuksia tekijän vaikutuksesta.

Pk-IFRS -standardin edut ja ongelmat - empiirinen tutkimus

Pk-IFRS -standardi on pk-yritysten sekä niiden tilinpäätösten käyttäjien erityistarpeita ajatellen kehitetty kansainvälinen tilinpäätösstandardi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä etuja ja ongelmia standardin soveltamiseen liittyy Euroopan unionin pk-yritysten keskuudessa. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti tilinpäätösten laatijoiden ja käyttäjien näkemyksiä standardin eduista ja ongelmista sekä tilinpäätösinformaation vertailukelpoisuudesta. Alatavoitteena on myös selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat standardin kannatukseen ja vastustukseen. Tutkimus on laadullinen. Sen empiirinen aineisto muodostuu kommenttikirjeistä, joita eri Euroopan valtioiden sidosryhmät lähettivät vastauksiksi standardia koskeneeseen EU-komission konsultaatioon. Pk-IFRS:n soveltamispäätöstä tehtäessä on kyse laatijoille koituvien kustannusten ja käyttäjille aiheutuvien hyötyjen tasapainottelusta. Tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että pk-IFRS ei ole optimaalinen ratkaisu EU:n pk-yrityksiä ja niiden tilinpäätösten käyttäjiä ajatellen. Tilinpäätösten käyttäjät kokevat EU:n tilinpäätösdirektiivien tarjoavan riittävän vertailukelpoisuuden tason. Kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavien pk-yritysten kannalta pk-IFRS olisi kuitenkin edullinen vaihtoehto. Standardia kohtaan esitettyihin puoltaviin ja vastustaviin näkökantoihin vaikuttaa oleellisesti se, kuinka paljon valtion kansalliset laskentakäytännöt eroavat pk-IFRS:stä. Standardin vastustajille luonteenomaista on, että ne edustavat kontinentaalisia valtioita, joiden kirjanpidon ja verotuksen välillä on läheinen yhteys. Sidosryhmistä erityisesti tilintarkastusyhteisöt, tilitoimistot yms. laskentaorganisaatiot kannattavat standardia.

Open-book accounting - hyödyt ja haasteet erityyppisissä liiketoimintasuhteissa

Tutkimuksessa tarkastellaan OBA:n soveltamisen hyötyjä ja haasteita erityyppisissä yritysten välisissä suhteissa.Tutkimuksen tavoitteena on vastata kysymykseen, mitä erilaisia tavoitteita liiketoimintasuhteiden taustalla esiintyy, tyypitellä liiketoimintasuhteet tavoitteiden ja yritysten välisten toimintojen näkökulmasta ja arvioida miten OBA voi auttaa erityyppisien suhteiden johtamista tukevan informaation tuottamisessa ja hyödyntämisessä. Markkinaperustaisissa suhteissa vaihdannan avulla tavoitellaan tehokkuutta jonka perustana on markkinoilla vallitsevan kilpailun tehokkuus. Neuvotteluvoimaan perustuvissa suhteissa tavoitteena on hankkia resursseja sisäisiä tuotantokustannuksia edullisemmin markkinavoimaa hyväksikäyttämällä. Yhteistyösuhteissa toimittajan kyky tuottaa resurssi sisäisiin tuotantokustannuksiin nähden kilpailukykyisellä hinnalla perustuu vallitseviin mittakaavaetuihin tai erikoistumisen tuomaan osaamiseen ja niissä pyritään saavuttamaan kilpailuetua yritysten osaamista ja resursseja yhdistämällä. Yhteistyösuhteet voidaan jakaa operatiivisiin, taktisiin ja strategisiin yritysten välisten toimintojen integroituneisuuden ja strategisen merkityksen perusteella. Tutkimus antaa viitteitä siitä että OBA:n soveltamisen suurin potentiaali liittyy taktisiin ja strategisiin yhteistyösuhteisiin, koska niissä yritysten välisten toimintojen määrä on merkittävä ja yhteiset tavoitteet lisäävät yritysten välistä luottamusta.

Theorizing Formal and Informal Feedback Practices in Management Accounting Through Three Dimensions

The purpose of this doctoral thesis is to widen and develop our theoretical frameworks for discussion and analyses of feedback practices in management accounting, particularly shedding light on its formal and informal aspects. The concept of feedback in management accounting has conventionally been analyzed within cybernetic control theory, in which feedback flows as a diagnostic or comparative loop between measurable outputs and pre-set goals (see e.g. Flamholtz et al. 1985; Flamholtz 1996, 1983), i.e. as a formal feedback loop. However, the everyday feedback practices in organizations are combinations of formal and informal elements. In addition to technique-driven feedback approaches (like budgets, measurement, and reward systems) we could also categorize social feedback practices that managers see relevant and effective in the pursuit of organizational control. While cybernetics or control theories successfully capture rational and measured aspects of organizational performance and offer a broad organizational context for the analysis, many individual and informal aspects remain vague and isolated. In order to discuss and make sense of the heterogeneous field of interpretations of formal and informal feedback, both in theory and practice, dichotomous approaches seem to be insufficient. Therefore, I suggest an analytical framework of formal and informal feedback with three dimensions (3D’s): source, time, and rule. Based on an abductive analysis of the theoretical and empirical findings from an interpretive case study around a business unit called Division Steelco, the 3Dframework and formal and informal feedback practices are further elaborated vis-á-vis the four thematic layers in the organizational control model by Flamholtz et al. (1985; Flamholtz 1996, 1983): core control system, organizational structure, organizational culture, and external environment. Various personal and cultural meanings given to the formal and informal feedback practices (“feedback as something”) create multidimensional interpretative contexts. Multidimensional frameworks aim to capture and better understand both the variety of interpretations and their implications to the functionality of feedback practices, important in interpretive research.

Lean Accounting

Lean-filosofian keskeinen ajatus on tuottaa asiakkaalle enemmän arvoa vähentämällä turhuuksia tuotannosta. Keskeisessä roolissa lean-filosofiassa ovat arvo, arvovirta, flow, pull ja täydellisyys. Lean accounting on lean-tuotantofilosofiaa tukeva työkalu ja sen avulla voidaan kehittää sekä seurata lean-tuotantoa. Lean accountingissa tuotetaan selkeitä ja yksinkertaisia raportteja, joita koko organisaatio voi ymmärtää. Oleellista lean accountingissa on keskittyä yhden tuotteen kannattavuuden sijaan koko arvovirran kannattavuuteen. Tässä kandidaatintyössä käsitellään lean accountingia yleisesti. Työssä perehdytään perinteisen laskentatoimen ongelmiin lean-tuotannossa sekä esitellään sopivia työkaluja ja menetelmiä, jotka sopivat lean-yritykselle. Työssä on haasteltu Suomessa toimivia lean-yrityksiä heidän lean accounting ja lean-työkalujen tuntemuksesta. Työn tärkeyttä korostaa se, että lean accounting on huonosti tunnettu. Useat yritykset hyödyntävät lean-tuotantoa, mutta hyöty saattaa jäädä huomaamatta ilman lean accountingia. Lean accounting on havaittu hyväksi menetelmäksi ja siitä voi olla apua lean-yrityksille.

Accounting for competition, governance and accountability during institutional change in not-for-profit and public sector organisations

Purpose The aim of this thesis1 is to analyse theoretically how institutionalisation of competitive tendering2, governance and budgetary policies cannot be taken for granted to lead to accountability among institutional actors3. The nature of an institutionalised management accounting policy, its relevance as a source of power in organisational decision making, and in negotiating inter-organisational relationships, are also analysed. Practical motivation The practical motivation of the thesis is to show how practitioners and policy makers can institutionalise changes which improve the power of management accounting and control systems4 as a mechanism of accountability among institutional actors and in negotiating relationships with other organisations. Theoretical motivation and conceptual approach The theoretical motivation of the thesis is to extend the institutional framework of management accounting change proposed by Burns and Scapens (2000) by using the theories of critical realism, communicative action, negotiated order and the framework of circuits of power. The Burns and Scapens framework needs further theorisation to analyse the relationship between the institutionalisation of management accounting and accountability; and the relevance of management accounting information in negotiating in inter-organisational relationships. Methodology and field studies Field research took place in public and not-for-profit health care organisations and a municipality in Finland from 2008 to 2013. Data were gathered by document analysis, interviews, participation in meetings and observations. Findings The findings are explained in four different essays that show that institutionalisation of competitive tendering, governance and budgetary policies cannot be taken for granted to lead to accountability among institutional actors. The ways by which institutional actors think and act can be influenced by other institutional mechanisms, such as inter-organisational circuits of power and intraorganisational governance policies, independent of the institutional change process. The relevance of institutionalised management accounting policies in negotiating relationships between two or more organisations depends on processes and contexts through which institutional actors use management accounting information as a tool of communication, mutual understanding and power. Research limitations / implications The theoretical framework used can be applied validly in other studies. The empirical findings cannot be generalised directly to other organisations than the organisations analysed. Practical implications Competitive tendering and budgetary policies can be institutionalised to shape actions of institutional actors within an organisation. To lead to accountability, practitioners and policy makers should implement governance policies that increase the use of management accounting information in institutional actors’ thinking, actions and responsibility for their actions. To reach a negotiated order between organisations, institutionalised management accounting policies should be used as one of the tools of communication aiming to reach mutual agreement among institutional actors.

Siirtohinnoittelun kehitys ja tulevaisuus vuosien 1994–2014 ammattilehtikirjoitusten perusteella

Pro gradu-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten siirtohinnoittelun kehitys näkyy ammattikirjoituksissa 20 vuoden aikana sekä mihin suuntaan siirtohinnoittelu on kehittymässä tulevaisuudessa. Mitkä ovat siirtohinnoittelun riskit ja edut tutkimusaineiston perusteella ja minkälaisista näkökulmista siirtohinnoittelusta on 20 vuoden aikana kirjoitettu. Artikkeleista pyritään löytämään, minkälaisia eroja on suomalaisen ja kansainvälisen kirjoittelun väliltä. Tämä on laadullinen tutkimus, jossa käytetään tutkimusmenetelmänä sisällönanalyysia. Tutkimuksessa on sisällönanalyysin mukaisesti luokittelua, teemoittelua sekä vertailua. Tutkimusaineisto koostuu kolmesta lehdestä Verotus, Tilintarkastus-lehti, nykyään Balanssi ja The Accounting Review. Lehdistä on kerätty siirtohinnoittelua käsittelevät artikkelit 20 vuoden ajalta. Tutkimustulosten perusteella näkyy siirtohinnoittelun kehitys sekä kuinka aiheesta on tullut entistä keskeisempi. Siirtohinnoittelu on nyt merkittävässä roolissa kansainvälisessä verotuksessa. Haasteena nähdään markkinaehtoisen hinnan asettaminen oikeaan arvoon. Tärkeänä luokkana nousi siirtohinnoittelun kehittäminen. Myös valtioiden uhka siitä, että siirtohinnoittelun kautta verovaroja siirtyy toisiin valtioihin, oli yksi esiin noussut teema. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että siirtohinnoittelu on problemaattinen verotuksen aihe, koska selkeää suoraa siirtohintaa ei aina pystytä antamaan tuotteelle, palvelulle tai rahoitukselle, vaan hinta on veteen piirretty viiva. Siirtohinnoittelua pidetään uhkana valtioiden veropohjan rappeutumiselle, jos sen avulla siirretään varoja alemman verotuksen valtioihin. Konsernit toimivat entistä laajemmin eri valtioissa, joten niiden tavoitteena on suunnitella eri konsernin osien tulosta. Tulevaisuudessa on paljon kehityskohtia ja tarpeita siirtohinnoittelun alueella. Kehitykseen vaikuttavat valtioiden yhteisöveropoliittiset päätökset sekä valtioiden omat lainsäädännöt sekä valtioiden sitoutuminen OECD:n säännöksiin, joiden avulla pyritään yhtenäisiin toimintamalleihin. Jatkossa tutkimusta voisi laajentaa kansainvälisemmäksi sekä vielä syvemmin voisi miettiä myös kehityksen suuntia ja niiden vaikutuksia.