Luonnonsuojelun uudet mahdollisuudet Pirkanmaalla : Pirkanmaan LUMO-ohjelman 1. vaiheen loppuraportti

Pirkanmaan LUMO-ohjelman tavoitteena on tehdä näkyväksi uudenlaisia luonnonsuojelun toimintatapoja, jotka laajentavat luonnonsuojelun mahdollisuuksia Pirkanmaalla. Ohjelman painopiste on luonnonsuojelun tavoissa, joissa luonnon monimuotoisuutta kehitetään aktiivisin toimenpitein. Niitä ovat esimerkiksi uusympäristöjen hoito ja vihreä infrastruktuuri. Pirkanmaan LUMO-ohjelma toteutettiin laadullisen tapaustutkimuksen menetelmien avulla. Pirkanmaan LUMO-ohjelmassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti kuutta tapausta, jotka liittyvät täyttömaa-alueiden ja kiviainesten ottopaikkojen maisemointiin, hulevesirakentamiseen, lehtojen palauttamiseen ja metsien omatoimiseen suojeluun. Tapauksien tarkastelun avulla ohjelmassa muodostetaan käsitys niistä tavoista ja lähestymistavoista, joiden avulla luonnonsuojelun uudenlaisia toiminnan tapoja voidaan edistää. Lisäksi raportissa listataan lyhyesti muita esimerkkejä, joiden avulla luonnon monimuotoisuutta voidaan kehittää aktiivisesti. Pirkanmaan LUMO-ohjelma rahoitettiin Pirkanmaan liiton myöntämänä Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamana projektina (projektikoodi A32866). EAKR- ja valtionrahoituksen lisäksi projektia rahoittivat Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen kaupunki ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri. Pirkanmaan LUMO-ohjelman tuottaja oli Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri. Ohjelmatyön toteutti projektipäällikkö, ympäristöpolitiikan tutkija Jere Nieminen. Ohjelmatyö toteutettiin ajalla 1.8.2014 - 31.1.2015.

Psykososiaaliset tekijät ja menetelmät niiden mittaamiseen lentopalveluksessa

Psykososiaaliset tekijät ovat merkittävä ilmiö ilmailussa. Niitä ryhdyttiin tutkimaan aktiivisesti 1960-luvulla ja tutkimus on jatkunut tähän päivään. Psykososiaaliset tekijät saattavat aiheuttaa henkistä kuormittumista, jolla on heikentävä vaikutus toimintaan. Muun muassa stressi on yksi henkisen kuormittumisen ilmenemismuoto. Ilmavoimissa on tehty viime vuosina useita tutkimuksia, jotka käsittelevät jollakin tasolla psykososiaalisia tekijöitä. Useimmat tutkimukset sijoittuvat lentokoulutus vaiheeseen. Tutkimusten perusteella ilmavoimissakin kohdataan henkistä kuormittumista. Kuormittumisen ennaltaehkäisyssä, kohtaamisessa ja hoidossa on puutteita, vaikka menetelmiä kuormittumisen arviointiin on olemassa. Tutkimuksen tarkoitus on kartoittaa lentokoulutuksessa ilmenneitä psykososiaalisia tekijöitä, jotka aiheuttavat kuormittumista tai ovat kuormittumisen seurausta. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään eri menetelmiä, joita voidaan käyttää hyväksi arvioitaessa ja kehitettäessä psykososiaalista ympäristöä.

Kontrollin uudet muodot ja niiden ilmeneminen turvallisuushallinnossa

Kontrolli ja valvonta ovat käsitteitä, joihin törmää usein ja ne herättävät tiettyjä mielikuvia. Tarkkaa määrittelyä näille sanoille on kuitenkin vaikea löytää, sillä niitä käytetään useissa erilaisissa yhteyksissä. Tässä tutkielmassa selvitetään, mitä näillä sanoilla tarkoitetaan turvallisuuden, yhteiskunnan ja yksittäisen kansalaisen kannalta. Toisena tutkielman kantavana teemana on kontrollin ja valvonnan uusien menetelmien ilmeneminen kansalaisen ja viranomaisen näkökulmasta. Tutkielman on tarkoitus paneutua vallan, turvallisuuden, kontrollin ja valvonnan monipuoliseen kenttään. Teknologian kehitys on tuonut mukaan uusia kontrollin ja valvonnan muotoja, joita yhteiskunta kohdistaa kansalaisiinsa. Valtion viranomaisilla on suuri vastuu siitä, miten näitä menetelmiä käytetään siten, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa yksilölle ja hänen oikeuksilleen. Tutkielma on kvalitatiivinen käsitetutkimus, joka perustuu käsiteanalyysiin. Kirjallisista lähteistä on muodostettu kokonaisnäkemys, jonka avulla käsitteet kontrolli ja valvonta on liitetty turvallisuuteen. Kontrollin uusien muotojen vaikutuksia on selvitetty alan tutkimuksista ja ajankohtaisista lehtiartikkeleista sekä asiantuntijoiden lausuntojen perusteella. Kontrolli on voiman ja vallan käyttöä, Se on valvontaa ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamista. Eri kontrolli menetelmillä varmistutaan, siitä että kansalaiset elävät yhteiskunnan asettamien sääntöjen ja asetusten mukaan. Kontrolli on valtaa joka valtiolla on kansalaisiin se voi olla huomaamatonta tai tukahduttavaa pakkovaltaa. Valvonta on tarkkailua, valtaa, tiedonkeruuta ja sen järjestelmällistä rekisteröintiä. Valvonnalla pyritään aina tiettyihin päämääriin, jotka jokainen valvoja määrittää erikseen. Poliisiviranomaisille valvonta tuo kyvyn ennaltaehkäistä, valvoa ja rangaista laittomasta toiminnasta. Kauppiaalle se on mahdollisuus tutustua asiakkaaseensa ja hänen mieltymyksiinsä. Kauppiaan kannalta valvonta on taloudellisesti hyödyllistä. Yksityiselle kansalaiselle valvonta voi olla oman lapsen turvallisuuden lisäämistä seuraamalla lapsen liikkeitä tai se voi olla kansalaisen halua suojella omaisuuttaan ja perhettään.

Maksimissaan 3m3 jätevettä vuorokaudessa puhdistavien puhdistamojen menetelmät ja laitteet

Työssä tutkitaan haja-asutusalueille soveltuvia, maksimissaan 3m3 jätevettä vuorokaudessa puhdistavien puhdistamojen menetelmiä ja laitteita.

Aamiaiskahvilasta ötökkätarjontaan. Suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus

Tämän tutkimuksen kohde on suomen kirjoitetun yleiskielen morfosyntaktisten yhdyssanarakenteiden produktiivisuus. Tutkimuksen tärkein päämäärä on selvittää, kuinka ahkerasti erilaisia suomen kielen suomia mahdollisuuksia käytetään uusien yhdyssanojen muodostuksessa. Käytännöllistä produktiivisuutta kartoittava tutkimus täydentää kielioppien ja sanastonkuvausten antamaa kuvaa kielestä. Tutkimuksen kohteena oleva kielimuoto on kaikille kielenkäyttäjille yhteinen kirjoitettu yleiskieli. Tutkimusaineisto koostuu 28 091 uudesta yhdyssanasta, jotka on kerätty painetun median kielestä vuosina 2000–2009. Aineiston pohjana on Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanastotietokanta, johon poimitaan uusia ja uudella tavalla käytettyjä sanoja ensisijaisesti sanakirjatyön ja kielenhuollon tarpeisiin. Tutkimusaihetta lähestytään useiden yhdyssanan osien muotoa, sanaluokkaa, määrää ja pituutta koskevien alakysymysten kautta. Tutkimus etenee yksittäisten muut-tujien käsittelystä muuttujien keskinäisiä suhteita tarkasteleviin malleihin. Tutkimuksessa käytetään kaksivaiheista metodia: Metodin ensimmäinen askel on uudessa sanastossa havaittujen rakenteiden tyyppifrekvenssin tilastollinen analyysi. Toinen askel on varsinkin matalafrekvenssisten tai tilastollisessa analyysissa muuten poikkeavaksi osoittautuneiden rakenteiden kvalitatiivinen tarkastelu. Metodi on kehitetty tätä tutkimusta varten, sillä aiemmin produktiivisuuden mittaamisessa käytetyt menetelmät eivät sellaisenaan sovi suomen kielen yhdyssanarakenteiden tutkimukseen. Tutkimusmetodien kehittäminen on tutkimuksen keskeinen tavoite. Tutkimus osoittaa, että suomen kielen uudet yhdyssanat ovat rakenteeltaan homogeenisempiä, kuin aiempia kielenkuvauksia lukemalla voisi olettaa. Uusi suomen kielen yhdyssana on todennäköisimmin kahdesta substantiivista yhdistämällä muodostettu substantiivi, jonka alkuosa on nominatiivissa eikä kongruoi jälkiosan kanssa. Ennakko-oletusta huomattavasti yleisempiä ovat myös prefiksinkaltaisella alkuosalla alkavat yhdyssanat. Genetiivialkuiset yhdyssanat puolestaan ovat ennakko-oletusta harvinaisempia. Kaikki kieliopillisesti mahdolliset yhdyssanarakenteet eivät ole lainkaan produktiivisia kielenkäytön tasolla. Tutkimus on luonteeltaan kielen rakennetta kartoittavaa perustutkimusta. Tutkimustulosten tärkeimmät sovellusalat ovat kieliteknologia ja sananmuodostuksen opetus. Tutkimus avaa useita näkökulmia jatkotutkimukselle.

Julkaisemisen uudet tuulet

Esitys Metodifestivaali 2015 -tapahtumassa Tampereella 19.8.2015