Kognitiiviset kartat operatiivisen ketjuliiketoimintajohtamisen taustalla

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiset ajattelumallit korostuvat menestyksekkäässä ketjuliiketoimintajohtamisessa tasapainotetun tuloskortin eri näkökulmien osalta. Tutkimuskohteena olivat kuusi päivittäistavarakaupan ketjuliiketoiminnan asiakasrajapinnassa työskentelevää Osuuskauppa Keskimaan S-marketpäällikköä. Ajattelua tutkittiin kognitiivisesta näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusmenetelmää, kognitiivista kartoitusta hyödyntäen. Karttojen rakentamiseen käytetty tutkimusaineisto hankittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennettiin mielen sisäisten skeemojen ja kognitiivisten karttojen kautta päätöksenteonteorioihin. Tutkimuksen tulosten perusteella asiakasnäkökulmassa menestyminen edellyttää liikeideaa kunnioittavaa ja konseptin tinkimättömään toteuttamiseen keskittyvää johtamisajattelua. Henkilöstönäkökulmassa menestyminen korostaa kokonaisvaltaisen esimiestyön ja moniulotteisten vuorovaikutussuhteiden merkitystä, joiden ilmeneminen on kognitiivisia rakenteita ja prosesseja monimuotoisempi kokonaisuus. Prosessinäkökulmassa menestyminen edellyttää selkeiden ohjeiden vaalimiseen ja niiden johtamiseen keskittyvää ajattelutapaa. Menestys talousnäkökulmassa kokoaa tuloskortin eri näkökulmat yhteen, korostaen kokonaisuuden hahmottamisen tärkeyttä sekä toimialan ja ketjuliiketoiminnan business-logiikan ymmärtämisen merkitystä osana operatiivista ketjuliiketoimintajohtamista. Lisäksi tutkimus vahvistaa aiempien tutkimustulosten mukaisesti, että kognitiivisen kartan rikkaudella, yhtenäisyydellä, johdonmukaisuudella, kartan sisältämien suorituskykymittareihin viittaavien mainintojen määrällä sekä esimiehen kokemalla vaikutusmahdollisuudella on yhteys liiketoimintamenestyksen kanssa. Kokonaisuutena päivittäistavarakaupan ketjuliiketoiminnan menestyksekkäässä johtamisessa näyttää korostuvan rationaalisuutta ja loogisuutta korostava ajattelutapa, joka tukeutuu vahvasti ketjuliiketoiminnan perusprosesseihin.

Luku- ja kirjoitustaitoja päivittämässä : lukutaitopedagogiikkaa opettajankoulutuksessa

Kirjallisuusarvostelu

Matkalla 1600-luvun Pohjois-Euroopassa

Kirjallisuusarvostelu

Uusi kuwa-aapinen: luku-kirja kodille, kierto- ja sunnuntai-kouluille

Tekijä: Kust. Osk. Kaunonen = Gustaf Oskar Schöneman.

Uusi kuwa-aapinen: luku-kirja kodille, kierto- ja sunnuntai-kouluille

Tekijä esi-lauseesta.

Luku- ja oppikirja tarpeellisista tiedoista suomalaisille kansankouluille saksalaisesta pastori Kirschin kirjasta suomentanut Samuel Roos

Nimiösivulla myös: Kaunistettu 25 kuwalla.

Pappi, lukkari, talonpoika, kolonialisti - Pohjois-Amerikan siirtokuntalaisten luontokäsitys narratiiveissa 1600-luvulla

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millainen oli 1600-luvun Pohjois-Amerikan siirtokuntalaisten luontokäsitys. Tutkimuksen alue on Pohjois-Amerikan koillisosat ja tutkittavana populaationa siirtokunnissa asuneet tai niistä kirjoittaneet englantilaiset ja hollantilaiset. Tutkielman metodi on sisällönanalyysi. Tutkin laajan joukon alueen siirtokuntalaisten narratiiveja. Pääasiallinen alkuperäislähteeni on kirjasarja Original Narratives of Early American History. Poimin narratiiveista luontoa käsitteleviä representaatioita. Jaoin representaatiot edelleen luokkiin ja alaluokkiin, jonka jäl-keen representaatiot pystyi pelkistämään. Vertasin luokitteluani valikoimaani aikaisempaan tutkimukseen, jonka mukaan siirtokuntalaisten luontokäsitys perustui joko perinteisiin kristilliseen luontokäsitykseen tai oli modernimpi utilitaristinen. Sekä perinteiseen, että utilitaristiseen luontokäsitykseen sopivia representaatioita nousi esille. Luontokäsitykset olivat myös sekoittuneet. Erotin kolme toisistaan erottuvaa luontokäsitysten luokkaa. Ensimmäinen luokka koostui representaatioista, jotka korostivat luonnon paratiisimaisia ominaisuuksia. Toinen luokka korosti luonnon erämaisuutta. Kolmas luokka koostui muista representaatioista, joissa korostuivat työnteko, tieteellinen kuvailu tai kaupankäynti. Kaikilla luokilla oli määriteltävissä useita alaluokkia, yhteensä kuusitoista. Luokkien muodostamisen jälkeen pystyin päättelemään, että siirtokuntalaisille ei voinut määritellä vain yhtä tiettyä luontokäsitystä. Siirtokuntalaisten luontokäsityksessä oli piirteitä utilitaristisesta suhtautumisesta luontoon, mutta se säilytti sisällään vielä vanhoja piirteitä vanhasta perinteisestä luontokäsityksestä. Yleisiä tuloksia oli, että kaupallisten siirtokuntien asukkaat tunnistivat muokkaamattoman luonnon taloudellisen hyödyn, mutta uskonnolliset siirtokuntalaiset suhtautuivat muokkaamattomaan luontoon peläten. Myös osa kaupallisten siirtokuntien asukkaista suhtautui tällä tavalla. Sekä kaupallisten, että uskonnollisten siirtokuntien asukkailla näkyi merkkejä protestanttisen työmoraalin vaikutuksesta luontokuvaan.

Silmien kautta sydämeen – romanttinen rakkaus, parinvalinta ja sukupuoli 1600-luvun lopun Britanniassa

Käsittelen pro gradu -tutkielmassani 1600-luvun lopun brittiläisiä käsityksiä ja käytäntöjä rakkaudesta ja parinvalinnasta. Alkuperäisaineistonani käytän kahta parinvalinnassa neuvovaa käytösopasta. Tarkastelen alkuperäisaineistoani lähilukemalla erityisesti rakkauden ja parinvalinnan suhdetta sukupuoleen, ja samalla avaan laajemmin myös ajan oikeaoppisiksi ymmärrettyjä sukupuoli-identiteettejä. Alkuperäisaineistoni normatiivisen luonteen vuoksi sen voidaan nähdä samalla sekä kuvailevan että tuottavan esittämäänsä ihannetilannetta. Se ei siis niinkään anna kuvaa siitä, miten asiat ovat oikeasti olleet kuin siitä, miten niiden on toivottu olevan, samalla paljastaen ei-toivotun käytöksen. Lähestyn rakkauteen, parinvalintaan ja sukupuoleen liitettyjä käsityksiä moraalikäsitysten, ihanteellisen kumppanin piirteiden, rakkauden osoittamisen tapojen sekä miehille ja naisille parinvalinnassa asetettujen roolien kautta. Rakkauden nähtiin uuden ajan alun Britanniassa olevan lähes itsestään tapahtuva miehinen reaktio kauniiseen naiseen, kun naisen rakkaus taas oli vastarakkautta joka syntyi siitä, kun hän huomasi itseään rakastettavan. Ihanteellisen naisen määräävät piirteet olivat kauneus ja hyveellisyys, miehen taas järkevyys, urhoollisuus ja ansioituneisuus. Järjen määrittäessä käsitystä mieheydestä naisia taas pidettiin ailahtelevaisina ja tunteellisina, vaikka heidän rakkauttaan ei pidettykään miehen tavoin aktiivisena voimana yhteiskunnassa. Pohdin sukupuoli-identiteettejä erityisesti suhteessa passiivisuuteen, aktiivisuuteen sekä kontrolliin. Ihanteellinen mies nähtiin rakkausasioissa aktiivisena ja kontrollia itseen sekä ympäristöön pidettiin oikeaoppisena tapana toteuttaa miehuutta, kun nainen taas pikemminkin nähtiin passiivisena objektina joka herättää miehen rakkauden. Naisen harjoittamaa kontrollia pidettiin niin ikään luonnottomana ja miehen maskuliinisuutta vähentävänä. Tuon esille myös sen, miten nämä piirteet joskus sekoittuivat, ja samalla tarkastelen ihannekumppaneiden kautta myös ihanteen vastakohtaa.

Julkaisutilasto Kartat 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetuista karttajulkaisuista vuodesta 1991 lähtien