Low density lipoprotein receptor-negative mice expressing human apolipoprotein B-100 develop complex atherosclerotic lesions on a chow diet: No accentuation by apolipoprotein(a)

We have generated mice with markedly elevated plasma levels of human low density lipoprotein (LDL) and reduced plasma levels of high density lipoprotein. These mice have no functional LDL receptors [LDLR−/−] and express a human apolipoprotein B-100 (apoB) transgene [Tg(apoB+/+)] with or without an apo(a) transgene [Tg(apoa+/−)]. Twenty animals (10 males and 10 females) of each of the following four genotypes were maintained on a chow diet: (i) LDLR−/−, (ii) LDLR−/−;Tg(apoa+/−), (iii) LDLR−/−;Tg(apoB+/+), and (iv)LDLR−/−;Tg(apoB+/+);Tg(apo+/−). The mice were killed at 6 mo, and the percent area of the aortic intimal surface that stained positive for neutral lipid was quantified. Mean percent areas of lipid staining were not significantly different between the LDLR−/− and LDLR−/−;Tg(apoa+/−) mice (1.0 ± 0.2% vs. 1.4 ± 0.3%). However, the LDLR−/−;Tg(apoB+/+) mice had ≈15-fold greater mean lesion area than the LDLR−/− mice. No significant difference was found in percent lesion area in the LDLR−/−;Tg(apoB+/+) mice whether or not they expressed apo(a) [18.5 ± 2.5%, without lipoprotein(a), Lp(a), vs. 16.0 ± 1.7%, with Lp(a)]. Histochemical analyses of the sections from the proximal aorta of LDLR−/−;Tg(apoB+/+) mice revealed large, complex, lipid-laden atherosclerotic lesions that stained intensely with human apoB-100 antibodies. In mice expressing Lp(a), large amounts of apo(a) protein colocalized with apoB-100 in the lesions. We conclude that LDLR−/−; Tg(apoB+/+) mice exhibit accelerated atherosclerosis on a chow diet and thus provide an excellent animal model in which to study atherosclerosis. We found no evidence that apo(a) increased atherosclerosis in this animal model.

Apolipoprotein E fragments present in Alzheimer's disease brains induce neurofibrillary tangle-like intracellular inclusions in neurons

Human apolipoprotein (apo) E4, a major risk factor for Alzheimer's disease (AD), occurs in amyloid plaques and neurofibrillary tangles (NFTs) in AD brains; however, its role in the pathogenesis of these lesions is unclear. Here we demonstrate that carboxyl-terminal-truncated forms of apoE, which occur in AD brains and cultured neurons, induce intracellular NFT-like inclusions in neurons. These cytosolic inclusions were composed of phosphorylated tau, phosphorylated neurofilaments of high molecular weight, and truncated apoE. Truncated apoE4, especially apoE4(Δ272–299), induced inclusions in up to 75% of transfected neuronal cells, but not in transfected nonneuronal cells. ApoE4 was more susceptible to truncation than apoE3 and resulted in much greater intracellular inclusion formation. These results suggest that apoE4 preferentially undergoes intracellular processing, creating a bioactive fragment that interacts with cytoskeletal components and induces NFT-like inclusions containing phosphorylated tau and phosphorylated neurofilaments of high molecular weight in neurons.

Pakinnaka praphan /

"Phim pēn khō̜ng chamrūai nai ngān sơng dai song mahākarunā prōt klao ... sathāpanā khơn pēn Čhaophrayā." -- Added t.p.

Imaginario Erótico Decolonial Kairibeafroxeri

La disertación no define un campo disciplinario, ni una construcción formal, ni una metodología que intente llegar a una verdad racional. Se desobedece la linealidad epistémica occidental y el enfoque en un tema específico. El manuscrito opta por navegar a través de rutas relacionales en conversación desde, con y entre varios saberes y experiencias personales, tribales y comunitarias. Localizamos el andar decolonial en un territorio expandido donde incorporamos una geo-­‐‑política trazada en la continuidad que ofrece la ancestralidad lingüística y cultural entre maya, seminole y loko, esta última conectada a la lengua madre arahuaca que se extiende desde la región amazónica del este de Los Andes, norte de Argentina y Paraguay desde 9000 A.C.

Al hilvanar experiencias y saberes otros, se establecen conexiones y rupturas más cercanas a los que entendimos como cosmos-­‐‑existencia y cosmoconvivencia en los imaginarios indígenas, afro y US latinxs. La disertación no podrá abarcar todas las rutas y encrucijadas que propician la decolonialidad del imaginario erótico kairibe, pero transito caminos sacbes desde donde los trazos de la memoria y la experiencia sanan la opresión colonial y nutren el andar del espíritu por los saberes inscritos en los relatos de creación indígenas y afro caribe, la oralidad de las lenguas maya yucateca y loko, la expresión de varixs creadores decoloniales, y las conversaciones e intercambios sociales con algunos de los miembros del proyecto decolonial.

A partir de la propuesta metodológica de Linda Tuhiwai Smith, en la cual se afirma que las metodologías indígenas son el resultado de la elaboración de un tejido, este manuscrito entrelaza una plataforma crítica, una encrucijada de saberes donde confluyen la variabilidad de los proyectos metodológicos propuesto por Tuhiwai Smith (1999), el pensamiento fronterizo de Gloria Anzaldúa (1987), la corpo-­‐‑política de Frantz Fanon (1987), la poética relacional de Edouard Glissant (1997), las pedagogía sagrada de Jacqui Alexander (2005), el desprendimiento, delinking de Walter D. Mignolo (2007), el poder erótico de Audre Lorde (1986), la transmodernidad de Enrique Dussel (2005) y la geopolítica del pensar propuesta por Catherine Walsh (2007).

Desde esta encrucijada de saberes, la disertación navega el racismo cognitivo eurocentrado, al mismo tiempo que efectúa el desligue epistémico y creativo hacia locaciones otras donde las experiencias y aprendizajes, conectados a las memorias ancestrales de lxs abuelxs, propician la decolonización del imaginario erótico kairibeafroxeri.

Lyhykäinen suomen, saksan, wenäjän ja ruotsin kielinen sanakirja = Finnisch, Deutsch, Russisch und Swedischer Dollmetscher = Finskìe, neměcskìe, russkìe n švedskìe razgovory = Kort finsk, tysk, rysk och swensk ordbok

Venäjänkielisen rinnakkaisnimekkeen sanan n pitäsi olla i.

Meidän herramme Jesuksen Christuksen lapsuuden kirja, niin myös lyhykäinen tieto Neitsestä Mariasta ja hänen wanhimmistansa Joakimista aj Annasta

Nimekkeessä sanan aj pitäisi olla: ja.

Ikuisesta runsaudensarvesta uppoaviin paratiisisaariin. Muuttuvan maailman kuvauksia suomalaisissa kaukomatkakertomuksissa

Nykypäivän matkakirjallisuuden suurimpia haasteita on se, miten yhdistää globalisoituvan maailman kuvaaminen lajityyppiin, jonka kuvastoa ovat perinteisesti hallinneet tallaamattomat polut, neitseelliset paratiisirannat sekä kulttuurien eksoottinen toiseus. Tämä tutkielma tarkastelee sitä, millaista kuvaa muuttuvasta maailmasta suomalaiset matkakirjailijat ovat luoneet. Tutkielma sijoittuu ekokriittisen sekä postkolonialistisen kirjallisuudentutkimuksen välimaastoon, jossa painottuu vahva kytkös konkreettiseen maailmaan. Kohdeteoksina on neljä kaukomatkakertomusta eri ajoilta: Tapio Hiisivaaran Myrkkynuolia, kahvia, banaaneja (1945), Tuomas Vennon Katoavaa Grönlantia (1960), Annikki Sankarin Afrikkalainen uni (1984) ja Pirkko Lindbergin SOS Tuvalu (2004). Kohdeteosten avulla käydään läpi eurooppalaisen maisemakuvauksen vanhoja traditioita, joita teokset sekä uusintavat että uudistavat. Matkailijan omat halut ja pelot ilmenevät usein matkakuvauksissa esimerkiksi paratiisien ja helvettien sekä ikuisen rauhan ja ajattomuuden teemoina, ja samankaltaisesti määrittyy myös matkailijan suhde muihin olentoihin. Matkalla tapahtuvat kohtaamiset rikkovat omien ennakkokäsitysten varaan rakennettuja olettamuksia, sillä äärimmäistä kuvaa voi pitää yllä vain, jos asioita tarkastelee etäältä. Kohdeteoksia vertailemalla piirtyy kuva maapallon muuttumisesta luonnonvaroiltaan yltäkylläisestä runsaudensarvesta saasteiden tahrimaksi maailmankyläksi. Pelko länsimaalaisen kulttuurin globaalista leviämisestä ilmenee kohdeteoksissa vahvana, mikä näkyy esimerkiksi primitiivisyyden ihannointina. Tulevaisuuden matkakuvauksissa ilmastonmuutos saattaa toisaalta voimistaa tätä vastakohta-asetelmaa, mutta toisaalta myös luoda yhtenäisempää, koko ihmiskunnan laajuista perspektiiviä. Yksi tärkeimmistä nykypäivän matkakirjallisuuden lajityyppiä uudistavista kerronnan tavoista on moniperspektiivisyys, joka nostaa esille myös kertojan kokemusmaailman ulkopuolisia näkökulmia. Sen valossa koskemattomien idyllienkään ei tarvitse olla matkakirjallisuudelta kiellettyjä aiheita, sillä ne voidaan nähdä vain yhtenä perspektiivin palasena sekä kaunokirjallisen ilmaisun tehokeinoina. Tutkielma osoittaa, miten konkreettisten paikkojen fiktiivisillä esityksillä on voima vahvistaa paikan tunnetta ja siten tuottaa läheistä suhdetta kaukaisiinkin paikkoihin.

Kuudes- ja yhdeksäsluokkalaiset sanomalehtitekstin ymmärtäjinä

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten luetun ymmärtämisen taitoja. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaiset lukemisen ymmärtämisen taidot oppilailla on alakoulun ja yläkoulun lopussa. Luetun ymmärtämisen testin avulla pyrittiin selvittämään, kehittyykö luetun ymmärtämisen taito yläkoulun aikana ja onko taidossa eroja sukupuolten välillä. Tutkielman teoriaosassa käsitellään lukutaitoa ja sen merkitystä yleisellä tasolla sekä kerrotaan luetun ymmärtämisen taitojen testaamisesta. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista lähestymistapaa ja tutkimustyyppinä oli survey-tutkimus. Otosjoukko rajattiin käyttämällä harkinnanvaraista otantaa. Tutkimuksen kohteena oli 109 oppilasta neljästä eri länsisuomalaisesta koulusta. Heistä 64 oli kuudesluokkalaisia ja 45 oli yhdeksäsluokkalaisia. Poikia testiin osallistuneista oppilaista oli 57 ja tyttöjä oli 52. Oppilaat lukivat sanomalehtiartikkelin ja vastasivat kymmeneen artikkelin sisältöä koskevaan kysymykseen sekä selittivät kymmenen artikkelissa alleviivatun sanan merkityksen. Tähän tutkimukseen osallistuneilla oppilailla oli keskimäärin hyvä lukutaito. Alakoululaiset olivat kuitenkin heikompia lukijoita kuin yläkoululaiset. Verrattaessa tyttöjen ja poikien lukutaidon tasoa tytöillä oli korkeampi taso. Huomion arvoista tuloksissa oli että välttävän lukutaidon tasolle testissä yltäneet oppilaat olivat kaikki poikia ja erinomaisen lukutaidon tason saavuttaneista oppilaista prosentuaalinen enemmistö oli poikia. Tulos näyttää, että tyttöjen taitotaso on huomattavasti tasaisempi ja poikien taidot edustavat asteikon ääripäitä. Positiivista on, että poikien luetun ymmärtämisen taso oli parempi yläkoulussa kuin alakoulussa. Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että lukutaidon taso kehittyy yhä yläkoulun aikana. Tätä kehityssuuntaa pitäisi tukea kaikella mahdollisella tavalla. Poikia tulisi rohkaista jo pienestä pitäen lukuharrastuksen pariin, jotta asenne lukemista kohtaan säilyisi positiivisena myös alakoulun jälkeen.