969 resultados para Palmerston, Henry John Temple, Viscount, 1784-1865.
Sermon preached at the funeral of His Eminence John Henry Newman, Cardinal of the Holy Roman Church.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Thesis (doctoral)--Universitat Rostock.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Reminiscences of royal and noble personages during the last and present centuries: v.5, p. [341]-396.
Resumo:
Reprinted 1904.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Includes bibliographical references.
Resumo:
Editors: v. 1, Arnold Glover; v. 2, Arnold Glover and A. R. Waller; v. 3-10, A. R. Waller.
Resumo:
The pottery found in the burials of El Cano is uniform in style to these made in the coclesanos valleys between 700 and 1000 AD. The coefficient of variability of the different pottery forms, evidence diverse standardizations values for polychrome and non-polychrome ceramics. Moreover, data of funerary contexts from the Cano recently excavated, suggest that elite has controlled ceramic production. This control over the production of certain goods reveals that these were important in the support or proper operational of the chiefdoms in Panama and mark the phase of splendour of this culture.
Resumo:
This dissertation seeks to examine the role of the temple in relation to Christology, Pneumatology, and Ecclesiology in John’s Gospel. The Jerusalem temple, which was believed to be the shadow of the true temple in the heavens, was destroyed in A.D. 70. John, writing his Gospel after its destruction, presented the person of Jesus as the new cultic center of Judaism, in whom the more transcendent reality of the heavenly temple was truly embodied. The eschatological Spirit would animate the new worship inaugurated in the messianic temple, so that the believers could worship the Father in spirit and in truth. The living water of the Spirit was expected to flow from the heavenly temple, which is the glorified Jesus, throughout the earth via the mission of the ecclesial community – a community now constituted as the sacred temple. In this way, the Fourth Gospel presents Israel’s temple and its cult replaced by new realities: the temple of Jesus’ body and the temple of the church. The former is incarnated as the temple, while the latter is transformed into the temple by the indwelling power of the Holy Spirit.
Resumo:
Työni kohteena on ollut historiankirjoittaja John Andrewsin (n.1736–1809) grand tour -opas Letters to a Young Gentleman, on His Setting out for France (1784). Tutkielmassa olen tarkastellut sitä, millaiseen suhteeseen historia ja matkakirjoittaminen ovat teoksen Pariisi-osuuksissa asettuneet. Ilmiötä olen lähestynyt hyödyntämällä niin kutsuttua reframingin käsitettä, jolla historiantutkimuksessa on jäsennetty ajatusten kehystymistä eri konteksteissa – siis niille annettujen merkitysten muuttumista. Tämä käsite on mahdollistanut sellaisen tarkastelun, jossa huomio on kohdistunut historian oppaassa saamiin käyttöihin sekä sen merkitysten muotoutumiseen. Andrewsin oppaasta voi erottaa kaksi pistettä, joissa historia ja matkakirjoittaminen ovat kietoutuneet toisiinsa. Pisteistä ensimmäinen on kytkeytynyt nähtävyyksien kohtaamiseen, kun taas niistä jälkimmäinen on liittynyt Pariisin kulttuurisen aseman määrittelemiseen. Andrewsille historia onkin näyttäytynyt eräänlaisena välineenä, joka on paitsi ohjannut myös perustellut nähtävyyksien tarkastelemista. Samalla historia on jäsentänyt kaupungin suhdetta Ranskaan, Eurooppaan ja kristikuntaan – sekä muihin kansoihin ja eri kirkkokuntiin. Nämä pisteet eivät kuitenkaan ole jääneet irrallisiksi, sillä molemmissa yhteyksissä uskonnolliset erot ovat saaneet merkittävän sijan. Yhtäältä historia on tukenut näihin eroihin perustuneita vertailuasetelmia; toisaalta erot ovat muokanneet Andrewsin suhdetta nähtävyyksiin sekä niiden historiallisuuteen. Reframingin käsitteeseen perustuva erittely on osoittanut sen, että Andrewsin oppaassa historia ei ole ollut vain matkakirjoittamisen aihepiiri. Tekstissä historia onkin saanut myös toisenlaisia käyttöjä, minkä voi liittää matkakirjallisuuden konventioihin sekä aikakauden grand tour -keskusteluihin. Kyse on siitä, että Andrewsin matkakirjoittamista ovat ohjanneet lajityypin genrepiirteet sekä teoksen oletettu yleisö – siis grand tourille aikovat nuorukaiset. Nämä keskustelut ja konventiot ovat tarjonneet Andrewsille eräänlaisen kehyksen, joka on säädellyt hänen tekemiään valintoja. Samalla se on jäsentänyt historian oppaassa saamia merkityksiä.
Resumo:
La influencia de John Henry Newman en la reflexión educativa del último medio siglo pretende demostrar que el núcleo de la teoría educativa newmaniana constituye el referente a partir del cual es posible comprender la forma en que lo educativo está siendo pensado en la actualidad, en un contexto preferentemente cristiano. Para ello, esta investigación proporciona una línea interpretativa que se aleja de la tradición hermenéutica que se ha seguido en la filosofía educativa newmaniana. En lugar de leer esta intentando explicar los discursos en relación a la biografía de Newman, o en contraste con la suerte de su institución, o los textos en sí mismos, sitúa los argumentos educativos en relación con los de otras obras del opus newmaniano. Este modo de proceder permite trazar la influencia de John Henry Newman en la reflexión educativa actual, que se concreta en tres autores: Joseph Ratzinger, Alasdair MacIntyre y Bernard Lonergan. Lo que une a este grupo de intelectuales tan heterogéneo es que reconocieron públicamente una deuda intelectual con Newman, que este condicionó algunos aspectos de su pensamiento y que desarrollaron un conjunto de reflexiones relevantes para la educación en las que Newman terminaba apareciendo, indefectiblemente. No obstante, para conocer esto último con precisión, y dado que a estos autores también les une el hecho de que escribieron sobre educación sólo accidentalmente, esta investigación ofrece una reconstrucción orgánica del pensamiento educativo de cada uno de ellos a la luz de los elementos principales de sus pensamientos. De esta manera, vistas sus reflexiones educativas desde una perspectiva sistemática, es posible conocer los argumentos concretos en que Newman está pretense y, por lo tanto, calibrar la intensidad de su influencia. Esta última se podría medir, así, en dos dimensiones. Una primera, en la que se vería que los elementos de los discursos de Dublín que los autores han tomado para componer sus reflexiones sobre la educación, de forma unánime, son la apología de la teología y el fin de la universidad como la formación de un hábito filosófico de la mente. Pero, además, dado que se adopta una opción hermenéutica distinta a la tradicional, en la que, como dije, se lee la Idea en relación a las obras completas del cardenal, se podría deducir un conjunto de influencias más amplio...
Resumo:
Synopsis and review of the Australian prison film Ghosts...of the Civil Dead (John Hillcoat, 1988). Drawing heavily from the book In the Belly of the Beast by American author and long-term prisoner Jack Henry Abbott, as well as from the historical and philosophical work of Michel Foucault (the credits include ‘Foucault Authority – Simon During’), Ghosts… Of the Civil Dead is a searing critique of the so-called ‘new generation’ prison system developed in the United States and recently introduced in Australia. Director John Hillcoat and producer Evan English conducted extensive research for the film, including spending time at the National Institute of Corrections, a think tank in Colorado, and visiting numerous institutions like the ‘new Alcatraz’ at Marion Illinois and other maximum security prisons across the United States. Using a mix of professionals and non-actors, including former prisoners and prison guards, the ‘story’ was workshopped during a lengthy rehearsal period with many actual events and experiences of participants incorporated into the film. The end result deliberately blurs the line between American and Australian prison experience to make the political point that what had happened in the US – from where many events and characters, and much of the architecture and design of the prison are drawn – was beginning to happen in Australia. The film emphasises the vicious cycle of institutionalisation, and highlights the role state authorities play in manufacturing, provoking and manipulating violence and fear both in prisons and in wider society as a means to augment policing and surveillance of the population, to oppress the working classes, and to maintain the political status quo...