System und Morphologie der Oligochaeten /

Each plate accompanied by a leaf with descriptive letterpress.

Christiani Francisi Paullini ... De Lumbrico terrestri schediasma : varÿs memorabilibus, curiositatibus, & observationibus illustratem.

Spine title: Lumbrico terrestri.

Taxonomic atlas of the benthic fauna of the Santa Maria Basin and western Santa Barbara Channel : final report /

"October 1993."

Characterizing the physical and chemical properties of a vermicompost filter bed

Vermicompost filtration is a new on-site waste treatment system. Consequently, little is known about the filter medium properties. The aim of this preliminary study was to quantify physical and compositional properties of vermicompost filter beds that had been used to treat domestic solid organic waste and wastewater. This paper presents the trials performed on pilot-scale reactors filled with vermicompost from a full-scale vermicompost filtration system. Household solid organic waste and raw wastewater at the rate of 130 L/m(2)/d was applied to the reactor bed surface over a four-month period. It was found that fresh casts laid on the bed surface had a BOD of 1290 mg/g VS while casts buried to a depth of 10 cm had a BOD of 605 mg/g VS. Below this depth there was little further biodegradation of earthworm casts despite cast ages of up to five years. Solid material in the reactor accounted for only 7-10% of the reactor volume. The total voidage comprised of large free-draining pores, which accounted for 15-20% of the reactor volume and 60-70% micropores, able to hold up water against gravity. It was shown that water could flow through the medium micropores and macropores following a wastewater application. The wastewater flow characteristics were modeled by a two-region model based on the Richards Equation, an equation used to describe porous spatially heterogeneous materials.

Kyrönjoen tekoaltaiden tila syvänteiden pohjaeläimistön perusteella : Vuoden 2015 tulokset ja tilan kehitys

Kyrönjoella on vuosina 1968–2004 toteutettu laaja tulvasuojelutyö, joka perustuu vuonna 1965 valmistuneeseen vesistötaloussuunnitelmaan. Tulvasuojelutyöhön ovat kuuluneet muun muassa Liikapuron (1966–68), Pitkämön (1968–71), Kalajärven (1971–76) ja Kyrkösjärven (1977–83) tekoaltaat, sekä näihin liittyvät täyttö- ja tyhjennysuomat, säännöstelypadot ja voimayhtiöiden rakentamat voimalaitokset. Tässä raportissa arvioidaan tekoaltaiden tilaa ja kehitystä syvänteistä otettujen pohjaeläinnäytteiden perusteella. Harvasukasmadot (Oligochaeta) ja surviaissääsket (Chironomidae) olivat tekoaltaiden syvänteiden vallitsevia pohjaeläinryhmiä. Pitkämön tekoaltaan pohjaeläinyhteisö erosi selkeästi muista järvistä vähälajisuudellaan, ja altaan pohjaeläinyhteisö koostui pääosin harvasukasmadoista. Myös Kyrkösjärvessä ja Kalajärvessä harvasukasmatojen osuus oli vuosina 2009 ja 2015 suurempi kuin surviaissääskien. Liikapuron altaassa puolestaan valtaosa pohjaeläinyhteisöstä oli surviaissääskiä. Kaikki tutkitut tekoaltaat olivat vuonna 2015 reheviä ja PMA-luokan perusteella tilaltaan välttäviä tai huonoja. PICM-indeksiä voidaan käyttää luotettavasti ainoastaan tekoaltaista syvimpään eli Pitkämöön, joka luokittui indeksin perusteella tyydyttäväksi vuonna 2015. Pohjaeläinten taksonimäärässä ei ole tapahtunut Kalajärvellä selväsuuntaista muutosta 1980-luvulta lähtien, mutta Liikapuron, Kyrkösjärven ja Pitkämön tekoaltaissa taksonimäärä oli vuosina 2009 ja 2015 selvästi suurempi kuin aiemmin. Pohjaeläinten yksilötiheydet ovat olleet Pitkämöllä 2000-luvulla ja Liikapurolla vuosina 2009 ja 2015 suuremmat kuin 1980-luvulla. Kalajärvellä ja Kyrkösjärvellä yksilötiheys oli vuonna 1986 selvästi suurempi kuin 2000-luvulla. Kyrönjoen valuma-alueen tekoaltaat muistuttavat syvännepohjaeläimistöltään reheviä luonnonjärviä. Tämä ei johdu niinkään järvien vedenlaadusta, vaan pohjan ominaisuuksista, säännöstelystä ja järvien mataluudesta. On arvioitu, että pohja-aineksen hajotus ja uusien hienojakoisten pohjasedimenttien muodostuminen kestää suomalaisissa keskihumuksisissa tekoaltaissa kymmeniä, ellei satoja vuosia. Tämän tutkimuksen perusteella pohjaeläinyhteisöjen sukkessio ja kolonisaatio etenee tekoaltaissa edelleen.