Väestön koulutusrakenne Kaakkois-Suomessa

Raportissa tarkastellaan väestön koulutusrakennetta monipuolisesti viimeisimpien saatavilla olevien tilastotietojen valossa. Tavoitteena on saada kokonaiskuva koulutusrakenteesta Kaakkois-Suomessa. Tilastoja tarkastellaan sekä maakunta- että seutukuntatasolla. Julkaisussa on myös esitetty ja analysoitu koulutusrakennetilastoja sekä ikäryhmittäin että koulutusasteen mukaan. Väestön koulutusrakenteet Kaakkois-Suomen eri alueilla poikkeavat paljon toisistaan. Koulutusrakennetta eri alueilla verrataan alueellisten erityispiirteiden löytämiseksi. Yleisenä vertailukohtana käytetään koko maan lukuja. Raportin alussa esitellään kaakkoissuomalaisten koulutusrakenteen kokonaiskehitystä. Tarkasteltavana ovat myös sukupuolten väliset koulutusrakenne-erot. Sen jälkeen siirrytään kuvaamaan koulutusrakennetta koulutusasteittain ja ikäryhmittäin. Ikäryhmittäisessä vertailussa tarkastellaan väestöä pääosin viisivuotisikäryhmittäin. Raportissa käsitellään myös eri koulutusasteen suorittaneiden koulutusalajakaumaa. Lisäksi tilannetta peilataan opetus- ja kulttuuriministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2007–2012 tavoitteisiin.

Toimialakehitys Kaakkois-Suomessa

Raportissa kuvataan suurimpien ja alueelle merkittävimpien toimialojen kehitystä Kaakkois-Suomessa. Julkaisu on tehty tukimateriaaliksi pääasiassa työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnitteluun. Aikajänne ulottuu vuosiin 2014–2015. Toimialakehitystä tarkastellaan mm. työllisyyden kehityksen (ETLAn uusin alue-ennuste), poistumien, selkeimpien muutostrendien ja esiin tulevien osaamistarpeiden kautta. Tarkasteltavia toimialoja ovat maatalous, teknologiateollisuus, metsäala (paperiteollisuus ja puutavarateollisuus), elintarviketeollisuus, rakentaminen, kauppa, matkailu, majoitus- ja ravitsemistoiminta, logistiikka, sosiaali- ja terveysala sekä hyvinvointipalvelut, liike-elämän palvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut.

Uutta tietoa Kainuun soista : Kainuun suoselvitys -projektin tulosraportti

Raportissa esitellään Kainuun suoselvitys -projektin keskeisimpiä tuloksia ja niistä vedettyjä johtopäätöksiä. Vuosina 2010–2012 toteutetun projektin tarkoituksena on ollut parantaa tietopohjaa Kainuun soista, ja sitä kautta luoda edellytyksiä soiden eri käyttömuotojen yhteensovittamiselle ja samalla nostaa esille Kainuun soihin liittyviä mahdollisuuksia. Soiden käyttö nähtiin projektissa laajasti, sisältäen paitsi erilaiset taloudellisen hyödyntämisen muodot myös soiden merkityksen ihmisten virkistykselle ja hyvinvoinnille sekä luonnon monimuotoisuudelle ja monille sääteleville toiminnoille. Taustana projektille on samaan aikaan laadittu kansallinen suostrategia. Sen mukaan soiden luonnontilaa muuttavien toimintojen, maa-, metsä- ja turvetalouden, tulisi jatkossa toimia jo ojitetuilla tai muuten merkittävästi muuttuneilla soilla. Näin soiden luonnontilaisuudesta hyötyville soiden käytön muodoille ja ekosysteemipalveluille jää paremmin tilaa toimia. Kainuu on Suomen kolmanneksi soisin maakunta. Suot ovat keskeinen osa sen luontoa ja maisemaa ja myös monipuolinen luonnonvara. Valtaosa Kainuun suopinta-alasta on ojitettu. Uutta tietoa on projektissa tuotettu paikkatietomenetelmin ja kohdennetuin maastoselvityksin. Raportin aihepiirejä ovat Kainuun soiden käyttö, jäljellä olevat ojittamattomat suot, suojeltujen soiden vesitaloudellinen eheys, metsätalouden käytöstä poistuvat ojitetut suot, soiden merkitys virkistyksen ja matkailun kannalta sekä maastossa tutkittujen 143 suon arviointi turpeennoston ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Raportissa esitetään, että kansallisen suostrategian tavoite soiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta on mahdollista saavuttaa eri toimijoiden yhteistyön ja maankäytön ohjauksen avulla. Se edellyttää sitoutumista suostrategian linjauksiin sekä tietopohjan parantamista soista ja eri toimintojen vaikutuksista. Kainuun suoselvitys -projektissa on osaltaan tuotettu tätä tietoa ja myös kehitelty menetelmiä sen hankkimiseksi.

Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma

Vesienhoidon toimenpideohjelmalla pyritään EU:n asettamaan tavoitteeseen pinta- ja pohjavesien hyvästä tilasta vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelmassa on esitetty tavoitetilan saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet, niiden kustannukset sekä ohjauskeinojen kehittämistarve. Toimenpideohjelmassa esitetyistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista on esitetty yhteenveto valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymässä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa. Toimenpideohjelma on laadittu yhteistyössäalueen toimijoiden kanssa ja sen laatimisen yhteydessä on järjestetty useita yleisötilaisuuksia ja seminaareja. Toimenpideohjelmassa on otettu huomioon vuosina 2006–2009 järjestettyjen kolmen kuulemiskierroksen palaute. Vesiensuojelun tehostaminen on erityisen tärkeää Uudellamaalla, koska alueen järvet, joet ja rannikkovedet ovat huonommassa tilassa kuin Suomessa keskimäärin. Vesiin kohdistuva ravinnekuormitus on suurta ja vesiä on muutettu suuresti rakentamalla, perkaamalla ja patoamalla. Alueen pinta- ja pohjavesien käyttötarpeet ovat tiheästä asutuksesta johtuen suuria. Ihmistoiminnot aiheuttavat pilaantumisriskin viidesosalle Uudenmaan pohjavesistä. Toimenpideohjelmassa Uudellemaalle esitettävien nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden rahoitustarve on vuosina 2010–2015 noin 290 miljoonaa euroa vuodessa. Valtaosa nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden kustannuksista koostuu yhdyskuntien ja haja-asutuksen jätevedenpuhdistuksesta sekä maatalouden vesiensuojelua koskevista ympäristötuista. Esitettävien lisätoimenpiteiden rahoitustarve on noin 31 miljoonaa euroa vuodessa. Lisätoimenpiteiden kustannuksista suurimman osan muodostavat maatalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteet. Lisätoimenpiteitä on esitetty myös mm. vesistöjen kunnostukseen, uusien siirtoviemäreiden rakentamiseen sekä metsätalouden vesiensuojelun tehostamiseen. Pohjavesiä koskevilla lisätoimenpiteillä pyritään pohjavesien pilaantumisriskin vähentämisen mm. liikenteen, yhdyskuntien ja teollisuuden osalta. Keskeisenä pohjavesiä koskevana toimenpiteenä on esitetty myös pilaantuneiden maa-alueiden ja maa-ainesottoalueiden kunnostamista. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ja pohjavesiselvitysten laatimista tulee lisätä merkittävästi nykyisestä. Uudenmaan vesistöjen tila paranee selvästi voimakkaasti kuormitetuilla alueilla, jos esitetyt toimenpiteet toteutetaan. Monien vesistöjen ja koko Suomenlahden osalta hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan kuitenkin yli vuoden 2015 ulottuvia toimia, koska vesien liiallinen kuormitus ja vesiä muuttavat toiminnot ovat jatkuneet hyvin pitkään. Suurella osalla huonossa tilassa olevista pohjavesialueista on arvioitu, että hyvä tila saavutetaan esitetyillä toimenpiteillä vuoteen 2015 mennessä. Viidellä pohjavesialueella tavoiteaikataulua on siirretty vuoteen 2027.

Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelma 2013–2017

Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen kehittämisohjelman 2013–2017 päämääränä on nimetä keskeiset vapaa-ajankalastuksen kehittämistavoitteet valitulla aikajänteellä. Ohjelman on laatinut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus alueellisena kalatalousviranomaisena yhteistyössä alan muiden toimijoiden kanssa. Ohjelmalla ei ole oikeusvaikutuksia, vaan se ohjaa kalatalousviranomaisen toimintaa ja auttaa suuntaamaan rahoitusta. Tärkeitä kumppaneita ohjelman toteutuksessa ovat kalatalousalan järjestöt, kalastusalueet, osakaskunnat, tutkimuslaitokset ja itse vapaa-ajankalastajat. Monipuolisuus ja vastuullisuus ovat Keski-Suomen vapaa-ajankalastuksen avainsanat tulevaisuudessa. Monipuolisuus tarkoittaa sitä, että vapaa-ajankalastusta harjoitetaan erilaisissa ympäristöissä ja että kalastaja arvostaa saaliina myös tavanomaisia kaloja ja kalalajeja. Näin harrastuksen vesiluontoa kohtaan aiheuttamaa painetta voidaan tasata alueellisesti. Vastuullisuuteen kuuluu, että tunnistetaan kalastusharrastuksen vaikutukset kalakantoihin, kalayksilöihin ja luontoon ja että kalavaroja käytetään kestävästi. Keski-Suomen maakunnan vapaa-ajankalastuksen kehittämisen tavoitteet vuosille 2013–2017 ovat: • vapaa-ajankalastusmahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen • vastuullisen vapaa-ajankalastuksen tukeminen • vapaa-ajankalastuksen sosio-ekonomisten hyötyjen esiin nostaminen. Tavoitteita pyritään edistämään 12 toimenpiteen avulla. Nämä ovat 1. vapaa-ajankalastuksen infrastruktuurin kehittäminen, 2. luvanmyynnin parantaminen, 3. erityiskohteiden lisääminen, 4. lisätään lähikalastuskohteita ja muita matalan kynnyksen kalapaikkoja, 5. ekologisesti kestävien säätelytoimien käyttöönotto, 6. saaliin valinta ja käsittely 7. kalastuskilpailujen kehittäminen vastuullisemmaksi, 8. vaelluskalojen elinkierron turvaaminen, 9. tiedottaminen, 10. alan tutkimuksen edistäminen, 11. yhteistyön lisääminen kuntien kanssa, 12. vapaa-ajankalastustoimijoiden keskinäisen tiedonkulun parantaminen.

Yritysharavan hankeraportti : Tarina siitä, kun viranomainen kuuli kaikkia Suomen toimivia yrityksiä

Yritysharavointi - mitä se on? Yritysharavoinnista puhuttaessa siihen yhdistetään useimmiten seuraavia käsitteitä: ennakointi, yritystutkimus, tilastot, proaktiivisuus, tietokanta, yrityskysely, yritysten haastattelut, asiakaskontaktit ja asiakastieto. Vähemmän puhutaan palveluvasteesta ja haravoinnin tietovirtojen viranomaistyötä ohjaavana ja asiakastietoon perustavana menetelmänä. Yritysharava oli ja on kaikkea tuota. Se ohjasi viranomaistyöhön noin 80 0000 asiakasliidiä, mihin suurelta osin myös tuotettiin palve¬luvastetta, eli osallistuttiin kymmenien tuhansien yritysten kehitystyöhön. Onkin turha pohtia mitä yritysharavointi on, sillä se on noita kaikkia, jota edellä lueteltiin. Se on hyvin laaja ja perinpohjainen kehitysmenetelmä, joka hyödyttää laajasti yrityksiä ja edistää sen myötä yhteiskunnan kehitystä sekä käyttää hyväkseen hyvin kehittynyttä suurten tietojen käsittelyyn kykenevää sähköistä järjestel¬mää. Sellaista tieto-ohjausta ei ole koskaan ennen ollut ainakaan viranomaistyössä käytössä. Valtakunnallinen KOTTI-hanke oli hyvin aikataulutettu ja tehokas laajan yritystiedon tuottaja. Hanke tavoitti kaikki maan toimivat yrityk¬set ja erityisesti myös pienet yritykset. Yritysharavassa on oleellista sen konkreettisuus ja se, että siitä saa helposti esiin vastaajaan. Näin yritykseen kohdistuvaa viranomaistyötä on helppo kohdistaa osuvaksi. Noin puolella yrityksistä on ollut viranomaiselle kohdistu¬via toiveita tai suoranaisia palvelutarpeita. Hanketta on toteuttanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella (2009-2012 toimi ESR toimintalinja 3). Hanke on ollut hyvin kevyesti organisoitu ja tuottanut haastattelut ja atk-palvelut ostopalveluna.

Yritysharavan tulokset : Valtakunnallisen KOTTI-hankkeen tulosyhteenveto 20.3.2009-31.12.2011

Yritysharavointi - mitä se on? Yritysharavoinnista puhuttaessa siihen yhdistetään useimmiten seuraavia käsitteitä: ennakointi, yritystutkimus, tilastot, proaktiivisuus, tietokanta, yrityskysely, yritysten haastattelut, asiakaskontaktit ja asiakastieto. Vähemmän puhutaan palveluvasteesta ja haravoinnin tietovirtojen viranomaistyötä ohjaavana ja asiakastietoon perustavana menetelmänä. Yritysharava oli ja on kaikkea tuota. Se ohjasi viranomaistyöhön noin 80 0000 asiakasliidiä, mihin suurelta osin myös tuotettiin palve¬luvastetta, eli osallistuttiin kymmenien tuhansien yritysten kehitystyöhön. Onkin turha pohtia mitä yritysharavointi on, sillä se on noita kaikkia, jota edellä lueteltiin. Se on hyvin laaja ja perinpohjainen kehitysmenetelmä, joka hyödyttää laajasti yrityksiä ja edistää sen myötä yhteiskunnan kehitystä sekä käyttää hyväkseen hyvin kehittynyttä suurten tietojen käsittelyyn kykenevää sähköistä järjestel¬mää. Sellaista tieto-ohjausta ei ole koskaan ennen ollut ainakaan viranomaistyössä käytössä. Valtakunnallinen KOTTI-hanke oli hyvin aikataulutettu ja tehokas laajan yritystiedon tuottaja. Hanke tavoitti kaikki maan toimivat yrityk¬set ja erityisesti myös pienet yritykset. Yritysharavassa on oleellista sen konkreettisuus ja se, että siitä saa helposti esiin vastaajaan. Näin yritykseen kohdistuvaa viranomaistyötä on helppo kohdistaa osuvaksi. Noin puolella yrityksistä on ollut viranomaiselle kohdistu¬via toiveita tai suoranaisia palvelutarpeita. Hanketta on toteuttanut Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella (2009-2012 toimi ESR toimintalinja 3). Hanke on ollut hyvin kevyesti organisoitu ja tuottanut haastattelut ja atk-palvelut ostopalveluna.

Kaakkois-Suomen työmarkkinoiden katsaus 2012

Raportissa käsitellään Kaakkois-Suomen ja sen osa-alueiden työmarkkinoiden ajankohtaisia piirteitä: mennyttä kehitystä, nykytilaa sekä myös ennusteita tulevasta. Tarkasteltavina ovat väestön, tuotannon, työllisyyden sekä työttömyyden rakenne- ja kehityspiirteet. Viimeisimmät tilastotiedot ovat vuoden 2012 syksyltä. Aluejakoina käytetään koko Kaakkois-Suomea, mutta useita tietoja esitellään myös maakunnittain, seutukunnittain ja joitakin myös kunnittain. Raportista näkyy viimeisimmän, vuoden 2008 lopussa voimistuneen taloustaantuman vaikutukset työmarkkinoihin sekä myös kehitys taantuman hellitettyä. Tuotanto ja työllisyys laskivat taantumassa eikä taantumaa edeltänyttä tilannetta ole kaikilta osin saavutettu. Työllisten määrä väheni Kaakkois-Suomessa vuoden 2008 lopusta vuoden 2010 loppuun mennessä 5600 henkeä, 4,1 %. Työttömien työnhakijoiden määrä oli lokakuussa 2012 yli 20 % suurempi kuin ennen taantuman voimistumista lokakuussa 2008. Kaakkois-Suomen väestö vähenee luontaisesti kuolleisuutta pienemmän syntyvyyden vuoksi. Alue menettää lisäksi väestöä maan sisäisessä muuttoliikkeessä, mutta toisaalta saa lisäväestöä maahanmuutosta. Raportti sisältää myös Tilastokeskuksen uusimman, syksyn 2012 väestöennusteen tiedot. Kaakkois-Suomessa työllisyyden viimeaikainen kehitys on ollut jonkin verran maan keskimäärää heikompi. Etelä-Karjalan tilanne on Kymenlaakson maakunnan tilannetta parempi. Kun vientiteollisuuden epävarmuus on jatkunut, kummassakin maakunnassa Venäjältä tulevien ostos- ja muiden matkailijoiden lisääntynyt määrä ja myös meneillään olevat maanrakennustyöt ovat piristäneet markkinoita. Työttömyys laski taantuman huipun jälkeen, mutta kääntyi uudelleen kasvuun vuoden 2012 loppupuoliskolla. Työttömyyden lisäys on Kaakkois-Suomessa hieman pienempi kuin maassa keskimäärin. Raportissa väestön, työikäisen väestön, työllisten ja työttömien määrän kehitystä esitellään eripituisina aikasarjoina. Tarkastelussa on runsaasti kuvia ja niiden tulkintoja. Raportissa on käytetty useita tilastolähteitä. Tärkeimpiä ovat Tilastokeskuksen väestö- ja työssäkäyntitilasto sekä aluetilinpito, Etlan maakuntaennuste, työ- ja elinkeinoministeriön Toimiala Online -järjestelmä sekä työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojärjestelmä. Raportin on laatinut ELY-keskuksen erikoistutkija, yht. lis. Niilo Melolinna virkatyönä.

Maaseutumatkailusta uutta kasvua Etelä-Savoon : Selvitys Etelä-Savon ELY-keskuksen vuosina 2007 - 2012 rahoittamista maaseutumatkailuyrityksistä

Etelä-Savon ELY-keskuksessa laaditusta ”Maaseutumatkailusta uutta kasvua Etelä-Savoon” –selvityksestä ilmenee, että maaseutumatkailu on selkeä kasvuala maakunnassa. Valtaosa matkailuyrittäjistä suhtautuu alan tulevaisuudennäkymiin hyvin luottavaisesti. Talouden epävarmasta tilanteesta huolimatta omaan tuotteeseen ja palvelun laatuun uskotaan vahvasti. Selvityksen kohdejoukkona oli 75 Etelä-Savon ELY-keskukselta rahoitusta saanutta maaseutumatkailuyrittäjää. Haastattelut tehtiin loppuvuodesta 2012. Vastaava selvitys on toteutettu aiemmin vuonna 2007. Yrittäjien haastattelut osoittavat, että maaseutumatkailutoiminnan harjoittaminen Etelä-Savossa näyttää ammattimaistuneen, kansainvälistyneen ja sen taloudellinen merkitys on kasvanut. Lisäksi toiminnan ympärivuotisuutta on saatu lisättyä: ympärivuotisessa käytössä olevien majoitustilojen käyttöaste on noussut keskimäärin 5 viikkoa vuodessa vuoden 2007 selvitykseen verrattuna. Yrityksissä on tehty paljon työtä majoitustilojen tason nostamiseksi, ja parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla olevat tilat rakennetaan kooltaan ja varustukseltaan hyvin korkeatasoisiksi. Kasvu alalla tulee Venäjältä tulevista matkailijoista. Venäläisten asiakkaiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen viiden vuoden ajan, ja he näkyvät erityisen vahvasti vuodenvaihteen sesongissa ja myös muuten hiljaisina kausina syksyllä ja keväällä. Selvityksen mukaan ala työllistää pääasiallisesti yrittäjäperheiden jäseniä, perheen ulkopuolisten henkilöiden työllistäminen on vähäisempää. Ammattitaitoisen työvoiman saanti kausiluonteiseen työhön koetaan ongelmana ja uudenlaisille, joustavammille työllistämistavoille olisi yrittäjien mielestä tarvetta. Matkailutoiminnan haasteiksi yrittäjät kokevat käyttöasteen noston nykyisestä, kustannusten nousun, oman ajan ja jaksamisen riittämättömyyden sekä maaseudun infrastruktuurin rapautumisen. Yrittäjät näkevät alan kehittämiskohteina erityisesti Venäjä-matkailuosaamisen, kielitaidon ja palveluosaamisen, yhteismarkkinoinnin ja palvelujen tuotteistamisen, sekä ohjelmatarjonnan kehittämisen.