Innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat. Julkisten hankkijoiden ja yritysten yhteistyöllä kohti parempia hankintoja

Tämä on Osaamiskeskusohjelman (OSKE) Innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat -hankkeen loppuraportti. Innovatiiviset ja vastuulliset julkiset hankinnat -hankkeessa pilotoitiin Turun INKA-valmistelutyöryhmän työstämiä ja tunnistamia malleja innovatiivisten hankintojen tekemisestä, julkisten hankkijoiden käytännöistä, sekä potentiaalisten tarjoajien kanssa työskentelemisestä aina kilpailutuksen valmistelusta sen toimeenpanoon. Hanke toteutettiin valmennuskokonaisuutena, jossa julkisia hankintatiimejä valmennettiin tekemään innovatiivinen hankinta vuoden 2013 aikana. Valmennuksen keskiössä oli yritysten ja hankintatiimien välinen vuoropuhelu, jotta hankkijoille muodostuisi käsitys pk-yritysten mahdollisuuksista osallistua tarjouspyyntöön. Hankkeeseen osallistui kolme varsinaissuomalaista hankintatiimiä: VSSHP:n elintarvike-, Kaarinan kaupungin ruokalogistiikka- ja Turun AMK:n IT-hankintatiimi. Hankkeen koordinoinnista vastasi Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus ja se toteutettiin yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Valmentajana hankkeessa toimi Owal Group Oy. Hanke toteutettiin 1.1.2013–31.5.2014 välisenä aikana ja sitä rahoitti Varsinais-Suomen liitto.

Pelko ja rasismi koulussa

Anne-Mari Souton väitöskirja Arkipäivän rasismi koulussa : etnografinen tutkimus suomalais- ja maahanmuuttajanuorten ryhmäsuhteista (Itä-Suomen yliopisto 2011).

Maakaasumarkkinoiden integroimiseen vaikuttavat tekijät Suomessa ja Baltiassa

Tässä työssä tutkitaan, miksi maakaasumarkkinoita integroidaan ja mitkä tekijät ohjaavat Suomen ja Baltian maakaasumarkkinoiden yhdentymiskehitystä. Tutkimuskysymyksiin pyrittiin vastaamaan asiantuntijahaastatteluiden perusteella. EU:n tavoitteena on luoda Eurooppaan toimivat energian sisämarkkinat, ja huolena on ollut esimerkiksi Suomen ja Baltian eristäytyminen muiden EU:n jäsenvaltioiden energiamarkkinoista. Keskeisimmät hyödyt markkinaintegraatiosta ovat toimitusvarmuuden paraneminen vaihtoehtoisten hankintalähteiden myötä sekä suuremman markkinan muodostuminen, jolloin hinnanmuodostus on tehokkaampaa. Markkinoiden integroimiseksi tarvitaan investointeja infrastruktuuriin. Lisäksi markkinoiden integroituessa tulee ottaa käyttöön ENTSOG:n verkkokoodit. Markkinoiden yhdistyminen luo myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Fabrication additive ou Impression 3D. Aperçus sur une variation terminographique

Materiaalia lisäävä valmistus eli 3D-tulostus on valmistusmenetelmä, jossa kappale tehdään 3D-mallin pohjalta materiaalikerroksia lisäämällä, käyttäen useita tekniikoita ja materiaaleja. Menetelmää sovelletaan useilla teollisuuden aloilla. Lisääviä valmistustekniikoita on kehitetty 1990-luvun alkupuolelta lähtien, ja ne monipuolistuvat jatkuvasti. Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkitaan sovellusalan terminologian kehitystä vertailevilla menetelmillä ja luodaan kolmikielinen sanasto alan asiantuntijoille, joita edustaa Suomessa FIRPA ry. Sanaston kielet ovat englanti, ranska ja suomi. Terminologian tutkimus on perinteisesti keskittynyt sanastotyöhön ja käsiteanalyysiin, sen sijaan termihistorian tutkimus on ollut vähäisempää. Tässä työssä on tehty vertailevaa termitutkimusta sekä sanastotyön että termihistorian näkökulmista. Vertailutasoja ovat termien merkityksen muuttuminen, vertailu pivot-kielen suhteen ja kielikohtaisten ominaisuuksien tarkastelu termien muotoutumisessa. Tutkittavia asioita ovat sanastokäsitteiden väliset suhteet, synonyymien, varianttien ja uudissanojen moninaisuus, ja termien yleiskielistyminen. Samalla pohditaan muita termien muuttumiseen vaikuttavia syita. Tärkeimpänä lähteenä käytetään Wohlersin vuosiraportteja, jotka kuvaavat kattavasti koko teollisuudenalaa. Koska englannin pivot-vaikutus on voimakasta teknisillä aloilla, omankielisen terminologian kehittyminen vaatii tietoista terminologiatyötä ja aktiivista omankielisten termien käyttöä. Terminologian vakiintumista voidaan arvioida termivarianttien ja uudissanojen määristä, sekä termien yleiskielistymisestä. Terminologia muuttuu jatkuvasti toimialan kehittyessä ja vaatii säännöllistä päivittämistä. Termihistorian tunteminen tukee sanastotyön termivalintoja. Alan asiantuntijat ovat vastuussa omasta terminologiastaan, ja heidän aktiivisuutensa on tärkeää sen kehittämisessä. Toteutettu sanasto on tämän pro gradu -tutkielman liitteenä ja se julkaistaan myös FIRPA ry:n Internet-sivustolla. Suomenkielinen osio sanastosta on ensimmäinen laaja suomeksi julkaistu materiaalia lisäävän valmistuksen sanasto.

Kaakkois-Suomen työmarkkinat vuosina 2008–2014 : - mitä taloustaantumassa on tähän mennessä tapahtunut

Tässä raportissa on selvitetty Kaakkois-Suomessa tapahtuneita työmarkkinoiden muutoksia nykyisen taantuman ajalta, siis lähinnä vuodesta 2008 lähtien ja verrattu niitä koko maan keskimääräiseen kehitykseen ja aiemmin tapahtuneeseen rakennemuutokseen. Raportissa on seurattu väestön työmarkkinoilla toimimista, eri toimialojen työllisten määrien muutoksia sekä työttömyyden määrän ja piirteiden kehitystä. Kaakkois-Suomen väestö vähenee. Taantuman aikana vuoden 2007 lopusta väestö on supistunut lähes 4400 henkeä. Työikäisen (15–64-vuotiaan) väestön määrä on pienentynyt vieläkin enemmän: lähes 12 000 henkeä eli keskimäärin 2000 henkeä vuosittain. Kaakkois-Suomi joutui jo ennen nykyistä taantumaa tiettyjen toimialojen muutosten piiriin. Muutokset olivat tuolloin mm. suomalaisen massa- ja paperiteollisuuden piirissä uudenlaisia, kun tuotantoa alettiin supistaa suuria tuotantoyksiköitä sulkemalla. Samalla mm. satamien vientitoiminta hiljeni. Tämä rakennemuutoksen käynnistyminen jo ennen nykyistä taantumaa heijastuu ehkä siinä, että Kaakkois-Suomen taantuman aikaiset työllisyysmuutokset ovat jo tapahtuneiden vaiheiden jälkeen jääneet hieman maan keskimäärää pienemmiksi. Eliminoimalla maan useita alueita koetteleva väestön vähennys ja laskemalla eri väestöryhmien osuuksia kunkin vuoden väestöstä, saadaan paremmin esiin rakenteelliset työllisyyden muutokset. Miestyöllisten osuus väestöstä on vähentynyt Kaakkois-Suomessa (2007–2012) vajaa viisi prosenttiyksikköä, jonkin verran enemmän kuin koko Suomessa keskimäärin. Työttömien miesten osuus miesväestöstä on noussut maan keskiarvoa enemmän eli miesten työmarkkinatilanne on taantumassa heikentynyt Kaakkois-Suomessa enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Naisväestön työmarkkina-aseman muutos eroaa miesten muutoksesta. Sekä naistyövoiman että -työllisten osuus väestöstä on kasvanut Kaakkois-Suomessa tuntuvasti jaksolla 2007–2012, ja selvästi enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Eli naiset ovat pärjänneet taantumassa vuoteen 2012 saakka kohtalaisen hyvin ja miehiä paremmin. Eräät myöhemmät kehityksen piirteet (mm. työttömyys) näyttävät naisten tilanteen kääntymistä huonompaan suuntaan. Työttömyysluvut seuraavat talouden suhdanteita yleensä ajallisesti jäljempänä. Talouden uusi laskuvaihe näkyy työttömyyden nopeana kasvuna vuosina 2013 ja 2014. Monien tuotannonalojen hiljentyneen kysynnän ohella työttömyyteen on alkanut vaikuttaa mm. julkisen sektorin lisääntynyt pyrkimys pienentää työvoimaansa. On ollut kaikkineen vähän toimialoja, joissa työllisten nettomäärä kasvaa ja entistä vähemmän toimialoja, jotka korvaavat eläkkeelle siirtyvät palkkaamalla vastaavan määrän uusia työntekijöitä. Tämä vaikeuttaa nuoren, ammattiin valmistuneen työvoiman sijoittumista työmarkkinoille. Raportin on laatinut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen erikoistutkija, yht. lis. Niilo Melolinna virkatyönä.

Vesihuollon tulvariskit Pirkanmaalla

Muuttuvassa ilmastossa tulvariskeihin varautuminen tulee yhä tärkeämmäksi. On mahdollista, että Poria tai Huittisia uhkaavassa vakavassa tulvatilanteessa Kokemäenjoen vesistöalueen järviin joudutaan pidättämään vettä kokonaisvahinkojen pienentämiseksi. Tällaisten tilanteiden varalta on tärkeää tietää, minkälaisia vahinkoja vedenpinnan nousu aiheuttaa järvien rannoilla. Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastellut yhteistyössä vesihuoltolaitosten kanssa Pirkanmaan vedenottamoiden, jätevedenpumppaamoiden ja jätevedenpuhdistamoiden tulvariskejä erittäin harvinaisella eli noin kerran tuhannessa vuodessa toistuvalla tulvalla. Pirkanmaan vesihuollon tulvariskitarkastelu osoittaa, että vesistötulvat voivat aiheuttaa ongelmia Pirkanmaan vedenhankinnassa ja etenkin jäteveden puhdistamisessa. Pirkanmaalla on tarkastelun mukaan tulvariskissä kaksi pintavedenottamoa ja yhdeksän pohjavedenottamoa. Tulvariskissä on myös yhdeksän jätevedenpuhdistamoa sekä yli 250 kunnallista jätevedenpumppaamoa. Rantaimeytymistä on havaittu 16 pohjavedenottamolla, joista kuudella on rantaimeytymistä tutkittu tarkemmin. Tulvariskiasiat tulisi ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa. Tulvavahinkoja pystytään vähentämään merkittävästi suunnittelemalla maankäyttöä järkevästi ja ohjaamalla rakentamista tulva-alueiden ulkopuolelle. Kuntien tulee huolehtia siitä, että tulvariskiasiat huomioidaan myös kuntien valmiussuunnittelussa. Vesihuollon tulvariskitarkastelun tarkoituksena on antaa sekä vesihuollon toimijoille että pelastuslaitokselle tietoa, joka helpottaa varautumista tulvatilanteita varten.

Kireää pintaa ja ammattitaitoisia kokeita. Konteksti, frekvenssi ja fonologinen läpinäkyvyys suomen kielen homonyymisten sanamuotojen tulkinnassa

Tutkimuksessa selvitellään kirjallisen testin avulla kontekstin, frekvenssin ja fonologisen läpinäkyvyyden vaikutusta suomen kielen homonyymisten sananmuotojen (esim. kokeista, pinnassa, suojaisin) tulkintaan. Testi pohjautuu Klaus Laalon (1990) homo-nyymisten sananmuotojen luokitukseen ja rakentuu perusmuotojen nimeämisen varaan. Homonyymiset sananmuodot (yht. 36 muotoa) esiintyvät joko kontekstissa tai kontekstitta, ja tehtävänannossa joko on tai ei ole viitattu muotojen monitulkintaisuuteen. Kontekstit ovat lisäksi joko rajaavia (sallivat vain yhden tulkinnan) tai neutraaleja (mahdollistavat useamman tulkinnan). Testiin on osallistunut yhteensä 57 yläkoululaista ja lukiolaista (50 suomenkielistä ja 7 S2-oppijaa). Tutkimuksessa selvitetään, vaikuttavatko konteksti, frekvenssi ja fonologinen läpinäkyvyys siihen, missä määrin homonyymisten sananmuotojen eri merkitykset oivalletaan ja millä perustein homonyymisten sananmuotojen tulkinta määräytyy silloin, kun vaihtoehtoisista merkityksistä oivalletaan vain jokin. Erityisen huomion kohteena on homonyymien tulkinta rajaavassa kontekstissa: ohjaako konteksti automaattisesti oikeaan tulkintaan, ja jäävätkö kontekstiin sopimattomat merkitykset huomaamatta (vrt. Laalo 1982: 7; 1990: 12), vai aktivoituvatko merkitykset kattavasti? Kysymyksenasettelu on psykolingvistinen, ja työssä myös Laalon (1982: 7; 1990: 12) näkemystä suhteutetaan homonyymien prosessoinnista tehtyyn tutkimukseen. Tulosten perusteella homonyymisten sananmuotojen monitulkintaisuus oivalletaan parhaiten silloin, kun muodot esiintyvät ilman kontekstia ja tehtävänanto ohjaa vaihtoehtoisten merkitysten pohdintaan; muulloin niiden monitulkintaisuus jää pitkälti huomaamatta – jopa silloin, kun monitulkintaisuudella leikitellään. Monitulkintaisuuden havaitseminen ei myöskään riippunut frekvenssistä eikä läpinäkyvyydestä, jotka kuitenkin vaikuttivat siihen, mitä perusmuotoa vain yhden tulkinnan oivaltaneet informantit suosivat. Rajaavassa kontekstissa homonyymiset sananmuodot tulkittiin usein kontekstinvastaisesti. Erityisen paljon virhetulkintoja esiintyi S2-oppijoilla ja yläkoululaisilla, ja ne kasautuivat konteksteihin, joissa kontekstuaalisesti oikea tulkinta vastasi homonyymisen sananmuodon harvinaisempaa merkitystä. Tulkinnan ratkaisi siis frekvenssi, eivät kontekstuaaliset vihjeet. Laalon (1982: 7; 1990: 12) hypoteesin voi kuitenkin katsoa toteutuvan niissä rajaavissa konteksteissa, joissa kontekstinmukainen tulkinta vastasi homonyymisen sananmuodon yleisempää merkitystä.

FOLKLOREN KÄYTTÖ MAAKUNTAMUSEOIDEN NÄYTTELYISSÄ

Tutkielmani käsittelee folkloren eli suullisen ja henkisen perinteen käyttöä Suomen maakuntamuseoiden näyttelyissä. Tutkimuksessa käsitellään kysymyksiä siitä, mistä näyttelyissä käytettävä folklorea sisältävä aineisto saadaan ja miten sitä muokataan. Lisäksi käsitellään folkloren käyttöön näyttelyissä liittyviä positiivisia vaikutuksia ja pohditaan folkloren soveltumista osaksi museoiden toimialaa. Kysymys folkloren luon- teesta ja sen määrittelemisestä on vahvasti esillä tutkielmassa ja sitä käsitellään sekä folkloristiikan että museoiden näkökulmasta. Myös folkloristiikan soveltuminen museo- aineeksi on tutkielmassa esillä. Tutkimus perustuu museoammattilaisten kyselyvastauksista koostuvaan aineistoon. Olen tarkastellut aineistoa kyselyni pohjalta nousevien teemojen valossa. Lisäksi olen esittänyt aineistolle kysymyksiä, joihin saamani vastaukset pohjautuvat aineiston analy- sointiin lähiluvun avulla. Tutkimusotteeni on hermeneuttinen. Tutkimukseni tulokset osoittavat sen, että museoiden näyttelyissä käytetään jonkin ver- ran folklorea sisältäviä aineistoja. Folklore koetaan vaikeaksi määritellä ja erottaa muus- ta suullisesta aineistosta. Folkloren kuulumisesta osaksi museoiden toimintaa on ristirii- taisia mielipiteitä, mikä pääasiassa johtuu folkloren näkemisestä vastakkaisena asiana faktatiedolle. Folklorea sisältäviä aineistoja saadaan näyttelyyn pääasiassa arkistoista ja aineistonkeruulla. Aineistoja joudutaan muokkaamaan näyttelyyn sopivaksi ja folklorea esitetään eniten äänenä. Folkloren käytön koetaan vaativan resursseja ja osaamista, joita museoilla ei välttämättä ole käytettävissään. Toisaalta folklore voi tuoda näyttelyyn elämyksellisyyttä, inhimillisyyttä, paikallisväriä ja tietoa. Folklore tuo näyttelyyn positiivista lisää, mutta sitä ei nähdä välttämättömänä osana näyttelyä. Folkloren haasteellisuudesta johtuen aiheesta kannattaa laatia ohjeistuksia ja lisätä museoammattilaisten ammattitaitoa, jotta folklore ja sen potentiaali tunnistettai- siin. Museoalalla toimivilla folkloristeilla voisi olla tässä tärkeä rooli.

BASEL III:N VAIKUTUKSET PANKKITOIMINTAAN. Tarkastelussa vakavaraisuus-, lisäpääoma- ja likviditeettivaatimukset

Basel III on pankkeja sääntelevä standardisto, jonka vaatimukset perustuvat finanssikriisin (2007– 2008) aikana huomattujen sääntelypuutteiden korjaamiseen. Basel III:n vaatimusten käyttöönotto tapahtuu asteittain siirtymäsäännösten avulla vuosien 2013–2019 välillä. Tässä tutkielmassa tarkastellaan erityisesti pankkien omien varojen hallintaan liittyviä Basel III:n mukaisten vakavaraisuus-, lisäpääoma- ja likviditeettivaatimusten vaikutuksia pankkitoimintaan. Nämä vaatimukset ovat merkittävä uudistus verrattuna aikaisempaan Basel II -standardistoon, sillä Basel III:n myötä vakavaraisuusvaatimukset kiristyivät merkittävästi, minkä lisäksi lisäpääoma-, ja likviditeettivaatimukset otettiin Basel III:een kokonaan uusina vaatimuksina. Tämän tutkielman tarkoituksena on selvittää, miten Basel III:n mukaiset vakavaraisuus-, lisäpääoma- ja likviditeettivaatimukset vaikuttavat pankkitoimintaan. Teoriaosiossa tarkastellaan kyseisiä Basel III:n vaatimuksia yleisesti. Vastaavasti empiirisessä osiossa tarkastellaan asiantuntijoiden näkemyksiä kyseisten vaatimusten vaikutuksista pankkitoimintaan. Asiantuntijoina tässä tutkielmassa on haastateltu kolmen Suomessa toimivan pankkikonsernin pääekonomisteja ja muita asiantuntijoita, sekä Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijoita. Tämän tutkielman asiantuntijahaastatteluista ilmeni erityisesti, että Basel III:n vakavaraisuus-, lisäpääoma- ja likviditeettivaatimukset vaikuttavat pankkitoimintaan kolmella tavalla. Ensimmäisenä vaikutukset kohdistuvat koko rahaprosessiin. Rahaprosessilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea pankin omien varojen hallintaa sekä tilinpäätöksestä ilmeneviä eriä. Toiseksi kyseiset vaatimukset aiheuttavat seurannaisvaikutuksia, jotka ilmenevät esimerkiksi pankkien myöntämän ja saaman rahoituksen hinnassa. Kolmanneksi, erityisesti tutkielman empiirisen osion haastatteluissa korostui näkemys siitä, että vakavaraisuuden asettuminen tietylle tasolle on lopulta pankkien strateginen päätös kun lainsäädännön asettamat minimivaatimukset on täytetty.

Inclusion or Exclusion? Trade union strategies and Labor migration

Inclusion or Exclusion? Trade Union Strategies and Labor Migration This research identified and analyzed immigration-related strategies of the Finnish Construction Trade Union (FCTU) and the Service Union United (SUU); e.g. how the unions react to labor immigration, whether unions seek to include migrants in the unions, and what is migrants’ position in the unions. The two unions were chosen as the focus of the research because the workforce in the sectors they represent is migrant-dense. The study also analyzed the experiences that migrants who work in these sectors have with trade unions. The Estonian labor market situation –including the role of Estonian trade unions– was also examined as it has a considerable impact on the operating environment of the FCTU. The results of the study indicate that immigration is a contradictory issue for both unions. On the one hand, they strive to include migrants as trade union members and to defend migrants’ labor rights. On the other hand, they, together with their umbrella organization the Central Organisation of Finnish Trade Unions (SAK), seek to prevent labor immigration from outside the EU and EEA countries. They actively defend current labor immigration restrictions by drawing atten- tion to high unemployment figures and to the breaches of working conditions migrants encounter. In contrast, the employer organizations promote a more liberal state policy on labor immigration because they see it as a boost for business. Both the unions and the employer organizations ground their arguments on national interest. However, the position of the trade union movement is not uniform: unions belonging to the Confederation of Unions for Professionals and Managerial Staff in Finland (Akava) embrace more liberal labor immigration stances than the SAK. A key trade union strategy is to try to guarantee that migrants’ working condi- tions do not differ from those of the natives. The FCTU and the SUU inform migrants about Finnish collective agreements and trade union membership in the most common migrant languages. This is important for the unions because it is not in their interest that migrants’ working conditions are undercut. The interviewed migrants said that natives had more negotiating power with employers, which is often negatively portrayed in migrants’ working conditions. Migrants perceive that trade unions have an important role in protecting their working conditions. However, they stressed that migrants’ knowledge of unions is often very limited. The number of migrants in both two unions studied here is increasing. Espe- cially in the SUU, a considerable proportion of the new members are migrants. The FCTU is in a more challenging situation than the SUU because migrant construc- tion workers often work only for short periods in Finland and are consequently not interested in becoming union members. The unions’ strategies partly differ: the FCTU was the first Finnish trade union to establish a trade union branch/lo- cal for migrant members. The goal is to facilitate migrants’ inclusion in the union and to highlight the specific problems they face. The SUU, for its part, insists that such a special strategy would exclude migrants within the union organization. Despite the unions’ strategies, migrants are still underrepresented as union members and officials, which some of the interviewed migrants saw as a problem. Immigrants’ perception of trade unions was pragmatic: they had joined unions when membership yielded concrete benefits. In spite of the unions’ strategies, migrants –and temporary migrants– encoun- ter specific problems in terms of working conditions. Both unions demand more state intervention to protect migrants’ labor rights because overseeing working conditions consumes union resources. However, without the unions’ intervention, these problems would be more common than is currently the case. For instance, some of the interviewed migrants had received trade union assistance in claim- ing unpaid wages. The study demonstrated with the help of building on Walter Korpi’s power resources theory, that immigration is a power resource issue for the unions: suc- cessful immigration-related strategies strengthen unions –and vice versa. The research also showed how the unions’ operating environments constrain and enable their immigration-related strategies. This study has illuminated a previously ignored dimension: the immigrant- inclusive strategies of the Finnish trade unions. The research material consists of 78 qualitative interviews, observation in trade union events, and trade unions’ and employer organizations’ public state- ments.

Laittomasti Schengen-alueella olevien muuttovirrat ja niiden hallinta

Muuttovirtojen hallinta on osa kokonaisavaltaista maahanmuuton hallintaa, jossa Euroopan unionilla on lainsäädännöllisesti jaettutoimivalta jäsenvaltioiden kanssa. Maahanmuuton hallinta on osa kokonaisvaltaista maahanmuuttopolitiikkaa, joka on jatkuvassa vuorovaikutuksessa lainsäädännön kanssa. Näin ollen muuttovirtojen hallinta voidaan nähdä useita politiikanaloja läpäisevänä maahanmuuttopolitiikkana, jolla pyritään turvamaan jäsenvaltioiden edut, estämään laitonta maahanmuuttoa ja tarjoamaan suojaa sitä tarvitseville. Tämä politiikka jalkautuu lopulta kansallisella tasolla suoritettaviin viranomaistoimenpiteisiin, joilla pyritään varmistamaan Euroopan unionin poliittiset periaatteet, vapaus, oikeudenmukaisuus ja turvallisuus. Maahanmuuttopolitiikkaa tarkastellaan työssä rajaturvallisuusmallin mukaisesti ja se sidotaan osaksi sisäistä turvallisuutta. Kyseessä on oikeustieteellisiä menetelmiä hyödyntävä johtamisen tutkimus, jolla pyrittiin vastaamaan tutkimusongelmaan: Miten Suomessa pyritään hallitsemaan laittomasti Schengen-alueella olevien henkilöiden muuttovirtoja? Tutkimus kysymykseen vastattiin selvittämällä muuttovirtojen hallinnan kokonaisuutta, määrittelemällä käsitettä laittomasti Schengen-alueella oleva henkilö sekä selvittämällä niitä keinoja, joilla Suomen viranomaiset voivat vaikuttaa laittomasti Schengen-alueella olevien muuttovirtoihin. Suomen kannalta laittomasti Schengen alueella olevien henkilöiden muuttovirtojen hallinnassa korostuu Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaan vaikuttaminen ja sen jalkauttaminen viranomaistoimenpiteiksi. Suomen tehokkaan ulkorajavalvonnan ansiosta suurin laittoman maahanmuuton paine kohdistuu juuri valtakunnan sisärajoihin. Laittoman oleskelun estämiseksi ja paljastamiseksi korostuvat sisämaassa suoritettavat viranomaistoimenpiteet.

Raportti : Julius ja Kaarle Krohnin aikaa ja perintöä hahmottamassa

Julius ja Kaarle Krohn -juhlasymposium - Julius and Kaarle Krohn Anniversary Symposium, 6.9.2013, Helsingin yliopistomuseo.

Vampyyriturismin ja kulttuuriperinnön äärellä

Kirjallisuusarvostelu

Uutta, vanhaa ja kierrätettyä : kohti metodologista synteesiä ja dialogista tilaa

Kirjallisuusarvostelu

Alkuperäisyys, identiteetti ja arvot Fidzhillä

Kirjallisuusarvostelu