HypatiaSalud. Institucional Repository for the Andalusian Public Health System, Spain

HypatiaSalud will be the freely accessible institutional repository for the Public Health System in Andalucía, Spain. Open access and new technologies have changed dramatically the environment in which research is being conducted and disseminated. Traditionally University has been the universal research provider, but at present time there are Government Organizations, as Public Health Systems, which are large-producers of research. Meanwhile most universities are running institutional repositories or have plans of setting up institutional repositories in the short-term, there are not many Government Organizations working on that direction. In this sense, HypatiaSalud represents an innovative initiative. Objectives: - Enhancing institutional efficiency, effectiveness and opportunities for knowledge exchange. -Expanding access and greater use of research findings to a much wider range of users increasing the visibility and reputation of Andalusian Public Health System. - Providing the foundation for effective gathering and long-term preservation of research output. Methodology. Phase I: Researching and learning from other institutional repositories. Phase II: Designing and planning the financial, organizational, legal and technical underlying issues. Phase III: Launching the service. Phase IV: Running the service. Outcomes. Bibliometrics: catalog of the research output of the Institution, in order to determine the conditions to include this scientific output in the Institutional Repository: direct deposit, deposit after a period of embargo, or closed access when publisher will not grant permission. Promote a mandate for the deposit of all peer-reviewed final drafts (postprints) for institutional record-keeping purposes. Access to that immediate postprint deposit in HypatiaSalud may be set immediately as ‘Open Access’ if copyright conditions allows; otherwise access can be set as ‘Closed Access’. International Standards application: HypatiaSalud will support OAI-PMH and DRIVER, to allow that central repositories could harvest its content or metadata. Development of human resources strategies in order to foster self-archiving through merit acknowledge and accreditation. Conclusions. It seems likely that setting up an Institutional Repository for the Public Health System in Andalucía would have substantial net benefits in the longer term for the Institution, despite the lag between the costs and realisation of benefits.

Interoperabilitat entre repositoris de material docent i recol·lectors de metadades

L'objectiu principal d'aquest projecte és estudiar les mancances en la interoperabilitat entre els repositoris de material docent i els recol·lectors de metadades, així com incloure una proposta d'arquitectura per superar-ho, basada en ontologies per a cada tipus de material docent o mitjançant crosswalks.

Modèle et application pour la génération automatique de parcours d'apprentissage personnalisés à partir de sources de confiance

Résumé Lors d'une recherche d'information, l'apprenant est très souvent confronté à des problèmes de guidage et de personnalisation. Ceux-ci sont d'autant plus importants que la recherche se fait dans un environnement ouvert tel que le Web. En effet, dans ce cas, il n'y a actuellement pas de contrôle de pertinence sur les ressources proposées pas plus que sur l'adéquation réelle aux besoins spécifiques de l'apprenant. A travers l'étude de l'état de l'art, nous avons constaté l'absence d'un modèle de référence qui traite des problématiques liées (i) d'une part aux ressources d'apprentissage notamment à l'hétérogénéité de la structure et de la description et à la protection en terme de droits d'auteur et (ii) d'autre part à l'apprenant en tant qu'utilisateur notamment l'acquisition des éléments le caractérisant et la stratégie d'adaptation à lui offrir. Notre objectif est de proposer un système adaptatif à base de ressources d'apprentissage issues d'un environnement à ouverture contrôlée. Celui-ci permet de générer automatiquement sans l'intervention d'un expert pédagogue un parcours d'apprentissage personnalisé à partir de ressources rendues disponibles par le biais de sources de confiance. L'originalité de notre travail réside dans la proposition d'un modèle de référence dit de Lausanne qui est basé sur ce que nous considérons comme étant les meilleures pratiques des communautés : (i) du Web en terme de moyens d'ouverture, (ii) de l'hypermédia adaptatif en terme de stratégie d'adaptation et (iii) de l'apprentissage à distance en terme de manipulation des ressources d'apprentissage. Dans notre modèle, la génération des parcours personnalisés se fait sur la base (i) de ressources d'apprentissage indexées et dont le degré de granularité en favorise le partage et la réutilisation. Les sources de confiance utilisées en garantissent l'utilité et la qualité. (ii) de caractéristiques de l'utilisateur, compatibles avec les standards existants, permettant le passage de l'apprenant d'un environnement à un autre. (iii) d'une adaptation à la fois individuelle et sociale. Pour cela, le modèle de Lausanne propose : (i) d'utiliser ISO/MLR (Metadata for Learning Resources) comme formalisme de description. (ii) de décrire le modèle d'utilisateur avec XUN1 (eXtended User Model), notre proposition d'un modèle compatible avec les standards IEEE/PAPI et IMS/LIP. (iii) d'adapter l'algorithme des fourmis au contexte de l'apprentissage à distance afin de générer des parcours personnalisés. La dimension individuelle est aussi prise en compte par la mise en correspondance de MLR et de XUM. Pour valider notre modèle, nous avons développé une application et testé plusieurs scenarii mettant en action des utilisateurs différents à des moments différents. Nous avons ensuite procédé à des comparaisons entre ce que retourne le système et ce que suggère l'expert. Les résultats s'étant avérés satisfaisants dans la mesure où à chaque fois le système retourne un parcours semblable à celui qu'aurait proposé l'expert, nous sommes confortées dans notre approche.

A two-stage approach for tonic identification in indian art music

In this paper we propose a new approach for tonic identification in Indian art music and present a proposal for acomplete iterative system for the same. Our method splits the task of tonic pitch identification into two stages. In the first stage, which is applicable to both vocal and instrumental music, we perform a multi-pitch analysis of the audio signal to identify the tonic pitch-class. Multi-pitch analysisallows us to take advantage of the drone sound, which constantlyreinforces the tonic. In the second stage we estimate the octave in which the tonic of the singer lies and is thusneeded only for the vocal performances. We analyse the predominant melody sung by the lead performer in order to establish the tonic octave. Both stages are individually evaluated on a sizable music collection and are shown toobtain a good accuracy. We also discuss the types of errors made by the method.Further, we present a proposal for a system that aims to incrementally utilize all the available data, both audio and metadata in order to identify the tonic pitch. It produces a tonic estimate and a confidence value, and is iterative in nature. At each iteration, more data is fed into the systemuntil the confidence value for the identified tonic is above a defined threshold. Rather than obtain high overall accuracy for our complete database, ultimately our goal is to develop a system which obtains very high accuracy on a subset of the database with maximum confidence.

Analysis of the folksonomy of freesound

User generated content shared in online communities is often described using collaborative tagging systems where users assign labels to content resources. As a result, a folksonomy emerges that relates a number of tags with the resources they label and the users that have used them. In this paper we analyze the folksonomy of Freesound, an online audio clip sharing site which contains more than two million users and 150,000 user-contributed sound samplescovering a wide variety of sounds. By following methodologies taken from similar studies, we compute some metrics that characterize the folksonomy both at the globallevel and at the tag level. In this manner, we are able to betterunderstand the behavior of the folksonomy as a whole, and also obtain some indicators that can be used as metadata for describing tags themselves. We expect that such a methodology for characterizing folksonomies can be useful to support processes such as tag recommendation or automatic annotation of online resources.

Sairaanhoitajien ammatillisten kehittymistarpeiden kartoitus Länsi-Tallinnan keskussairaalan kirurgian klinikalla

Työn tarkoituksena oli kartoittaa sairaanhoitajien ammatillisia kehittymistarpeita sekä työympäristön vaikutusta ammatilliseen kehittymiseen. Opinnäytetyö tehtiin Länsi-Tallinnan keskussairaalan kirurgian klinikan toimeksiannosta. Tavoitteena oli tutkimustulosten perusteella vaikuttaa hoitotyön laadun kehittämiseen Länsi-Tallinnan keskussairaalassa. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella, jossa oli strukturoituja kysymyksiä, sekä yksi avoin kysymys. Kyselylomakkeita jaettiin 71, joista täytettyinä palautettiin 59. Lopulliseksi vastausprosentiksi muodostui 83,1 %. Aineisto analysointiin SPSS- tilasto -ohjelmalla. Kvantitatiivisen aineiston tuloksia kuvailtiin prosentteina, taulukoina ja kuvioina. Lisäksi laskettiin keskiarvo ja keskihajonta. Avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Sairaanhoitajat arvioivat ammatillisen osaamisensa keskimäärin hyväksi (ka 3,39) alle tämän keskiarvon olivat taito käyttää potilaan hoidossa tarvittavia hoitovälineitä, työssä tarvittavien tietokoneohjelmien käyttötaito sekä tieto ergonomisesta työskentelystä. Lisäksi alle tämän keskiarvon olivat eri kulttuuritaustaisten potilaiden erityistarpeiden huomioiminen, potilaan tilassa tapahtuvien muutosten huomioiminen, lääkehoidon osaaminen, hoitotyön kirjaamisen taito sekä näyttöön perustuvan tiedon hyödyntäminen. Sairaanhoitajat kokivat työympäristön vaikutuksen ammatilliseen kehittymiseen keskimäärin hyväksi (ka 3,19) Alle tämän keskiarvon olivat kehityskeskusteluissa esille tuotuihin kehittymistarpeisiin vastaaminen, kehityskeskusteluiden tuki ammatilliseen kompetenssiin, työpaikan tarjoamat koulutusmahdollisuudet, sekä työyhteisön asioiden käsittely yhteisissä kokouksissa. Sairaanhoitajien ammatillista tietoa ja osaamista voisi hyödyntää sairaalan sisällä. Kehityskeskusteluja tulisi pitää säännöllisesti kaikkien sairaanhoitajien kanssa ja vastata niissä esille tulleisiin kehittymistarpeisiin. Lisäkoulutus mahdollisuuksia tulisi tarjota kaikille tasapuolisesti. Kartoituksen tuloksia voidaan hyödyntää työpaikan koulutuksien sekä mahdollisten jatkotutkimusten suunnittelussa.

Blogit median työvälineenä

Opinnäytetyöni käsittelee blogeja median työvälineenä. Tarkoituksenani oli tutkia, miten media voi hyödyntää blogeja eli verkkopäiväkirjoja työssään. Pohdin myös, miten blogit ja internet haastavat ja muuttavat perinteistä mediaa. Työni on kirjallinen työ. Työni alussa esittelen blogit ja niiden historian lyhyesti. Blogien ja median suhdetta käsittelevä osa jakaantuu kolmeen osioon: media blogien käyttäjänä, media blogien tuottajana sekä blogien vaikutus mediaan. Aihepiiri on laaja, mutta blogikulttuuria ymmärtääkseen on tärkeää ymmärtää kokonaisuus. Työssäni huomasin, että blogeissa piilee valtavasti potentiaalia, myös median näkökulmasta, mutta Suomessa tuota potentiaalia ei tunnuta oikein ymmärtävän. Maailmalla, erityisesti USA:ssa blogeilla on jo pitkään ollut merkittävä asema ja vaikutusvaltaa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Blogit ovat loputon tiedonlähde, ja niiden avulla löytää tietoa aiheesta kuin aiheesta. Ne myös mahdollistavat aivan uudenlaisen vuorovaikutuksen sekä yleisön että yhteistyötahojen kanssa. Median itsensä tuottamat blogit taas vapauttavat perinteisestä objektiivisuuden vaatimuksesta ja tarjoavat mahdollisuuden tuoda uusia näkökulmia uutisaiheisiin. Blogit myös haastavat perinteistä mediaa olemalla kaikille avoin julkaisukanava. Resurssiensa, kontaktiensa ja ammattitaitonsa ansiosta median ei tarvitse pelätä olemassaolonsa puolesta, mutta verkkomaailma kyllä vaikuttaa radikaalisti journalismin ja tiedonvälityksen periaatteisiin. Antoisinta on, jos media hyväksyy tilanteen ja ottaa haasteen vastaan.

Raamatut ja konkordanssit

Raamatunkäännöksiä eri kielillä sekä Raamatun konkordansseja niin alkuteksteihin kuin käännöksiin. Koko Raamattua koskevat esitykset, raamattuteologia ja kommentaarit. Kirjastossa on lisäksi käytettävissä elektroniset julkaisut Bittipiplia ja PC-Biblia. Kokoelmiin hankitaan Raamattuja, niiden käyttöön liittyviä apuneuvoja sekä koko Raamattua koskevaa tutkimusta. Hankintapolitiikkaa uudistetaan seuraamalla sekä kansainvälisen että kotimaisen teologisen tutkimuksen kehittymistä. Erityistä huomiota kohdistetaan elektronisten aineistojen hankintaan ja käyttöön.

Vanhan testamentin eksegetiikka

Osasto kattaa VT:n hepreankieliset laitokset, VT:n apokryfien käännökset, Septuaginta-editiot sekä VT:n paralleelitekstit muista Lähi-Idän kulttuureista, sekä sisältää heprean kieliopit ja apuneuvot, filologista tutkimusta sekä muiden muinaiskansojen kieliin (esim. akkadiin) liittyviä kirjoja. Osasto sisältää myös VT:n kommentaarit. Tutkimusosiossa VT:n kanonisten kirjojen tutkimuksen lisäksi tässä osastossa on muinaiskansoja ja varsinkin niiden uskonnonhistoriaa sekä VT:n ajan arkeologiaa koskevia teoksia.

Testamenttien välinen kirjallisuus

Osasto sisältää Qumranin tekstit sekä juutalaista kirjallisuutta kuten Filon ja Josefuksen kirjoituksia. Osastossa on myös testamenttien välisen ajan juutalaisuutta koskeva tutkimus.

Uuden testamentin eksegetiikka

Osastoon kuuluvat UT:n editiot ja sen käsikirjoituksia koskevat julkaisut, UT:n apokryfikirjojen käännökset, Nag Hammadin tekstit, ajanhistorialliset tekstit, evankeliumisynopsikset sekä nk. apostolisten isien tekstit, kreikan kieliopit ja apuneuvot. Lisäksi kommentaarit jakautuvat kommentaarisarjoihin ja yksittäisiin kommentaareihin. Tutkimusosiossa sijaitsee UT:n kanonisia kirjoja koskevan tutkimuksen lisäksi myös UT:n ajan- ja uskonnonhistoriaa, gnostilaisuutta sekä apostolisia isiä koskevaa tutkimusta.

Yleinen kirkkohistoria

Lähteet ja tutkimukset on sijoitettu osastossa yhdeksi kokonaisuudeksi. Lähteiden joukossa on etenkin merkittävien teologien kootut teokset. Lisäksi on saatavilla runsaasti jakamattoman kirkon ja roomalaiskatolisen kirkon konsiilien dokumentteja. Kirkkohistorian tutkimus kohdistuu 2. vuosisadalta nykypäiviin, ja on keskittynyt etenkin Euroopan, toissijaisesti Venäjän ja Yhdysvaltojen kirkkohistoriaan. Osasto sisältää myös Saksan kirkkotaistelun (1933-45) lähteitä ja aikalaisdokumentteja sekä tutkimuksia kirkkojen asemasta ja toiminnasta tuona aikana. Kirkkotaistelusta on tullut suomalaisessa tutkimuksessa erityisalue, jossa kiinnostus on kohdistunut nk. tunnustuskirkon ja nk. saksalaisten kristittyjen vaiheisiin.

Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria

Osasto sisältää lähdekokoelman, jonka keskeisen osan muodostavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousten, hiippakuntakokousten, piispainkokousten ja pappeinkokousten pöytäkirjat, sekä suppean kokoelman lähinnä Ruotsin kirkkohistoriaan liittyviä lähteitä. Varsinaisen kirkkohistoriallisen tutkimuksen lisäksi osastossa on Suomen sekä sen instituutioiden ja julkisen elämän alueiden tutkimusta, sekä Pohjoismaiden ja niiden kirkkojen historioita ja aihepiirin monografioita. Osasto sisältää myös kokoelman Suomen paikallishistorioita.

Dogmatiikka

Osastossa on sekä dogmihistoriallisia lähteitä että dogmatiikkaa koskevia tutkimuksia. Siihen kuuluvat teologian historian merkkihahmojen kuten Tuomas Akvinolaisen ja Friedrich Schleiermacherin kootut teokset. Myös oman aikamme teologit ovat kattavasti edustettuina. Osastossa ovat luterilaiset tunnustuskirjat käännöksineen. Yleisesityksistä erinomaisia ovat katolinen, dogmihistoriallinen Handbuch der Dogmengeschichte ja protestanttinen, temaattinen Handbuch der systematischen Theologie.