Suomen taloudellinen kartta 1:100000 = Finlands ekonomiska karta 1:100000 - Lehti = Blad 21:9, Pulmanki

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000 = Finlands ekonomiska karta 1:100000 - Lehti = Blad 21:10, Räkkijärvi

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000: (kihlakunnankartta) = Finlands ekonomiska karta 1:100000 : (häradskarta) - Lehti = Blad 1:5, 2:5, Lohja = Lojo

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000: (kihlakunnankartta) = Finlands ekonomiska karta 1:100000 : (häradskarta) - Lehti = Blad 2:8, Suursaari = Hogland

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000: (kihlakunnankartta) = Finlands ekonomiska karta 1:100000 : (häradskarta) - Lehti = Blad 1:6, 2:6, Helsinki = Helsingfors

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000 = Finlands ekonomiska karta 1:100000 - Lehti = Blad 2:1, Maarianhamina

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000 = Finlands ekonomiska karta 1:100000 - Lehti = Blad 2:4, Salo

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000: (kihlakunnankartta) = Finlands ekonomiska karta 1:100000 : (häradskarta) - Lehti = Blad 1:8, 2:8, Kotka

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000: (kihlakunnankartta) = Finlands ekonomiska karta 1:100000 : (häradskarta) - Lehti = Blad 2:5, Lohja = Lojo

0-meridiaani : Helsinki.

Suomen taloudellinen kartta 1:100000 = Finlands ekonomiska karta 1:100000 - Lehti = Blad 2:6, Helsinki = Helsingfors

0-meridiaani : Helsinki.

Käyttöpääoman hallinta ja taloudellinen suorituskyky valmistavissa teollisuuden alan yrityksissä talouden laskusuhdanteen aikana

Tämän Pro gradu – tutkielman aiheena on tutkia kahden valmistavan teollisuudenalan käyttöpääomassa ja käyttöpääoman hallinnassa tapahtuneita muutoksia talouden laskusuhdanteen aikana vuosina 2007–2013. Käyttöpääoman kuuluvien varojen ja velkojen perusteella tutkimuksessa selvitetään, ovatko yritykset toteuttaneet aggressiivista, kohtalaista vai konservatiivista käyttöpääoman hallintastrategiaa ja kuinka käyttöpääoman hallinta on muuttunut laskusuhdanteen aikana. Käyttöpääoman hallinnassa tapahtuneita muutoksia verrataan toimialojen kannattavuudessa ja maksuvalmiudessa tapahtuneisiin muutoksiin. Tutkimus on rajattu koskemaan metsä- ja metalliteollisuuden keskisuuria yrityksiä. Tutkimusaineisto kerättiin Voitto + -tietokannasta satunnaisotannalla. Yrityksien valintakriteerinä käytettiin 10 - 50 miljoonan euron vuosiliikevaihdon väliä, jonka tuli täyttyä yritysten osalta vuonna 2007. Tutkimusotokseen valittiin molemmilta toimialoilta yhteensä 31 yrityksen tilinpäätösaineistoja vuosilta 2007 –2013. Tutkimuksen perusteella sekä metsä- että metalliteollisuuden yritysten käyttöpääoman on lisääntynyt laskusuhdanteen aikana. Käyttöpääoman hallinta on molemmilla toimialoilla muuttunut konservatiivisemmaksi, myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden lisääntymisen ja ostovelkojen vähenemisen seurauksena. Käyttöpääoman kasvu kuitenkin paransi toimialojen maksuvalmiutta. Toimialojen kannattavuus heikkeni laskusuhdanteen aikana, johtuen heikentyneestä liikevaihdosta. Metalliteollisuuden toimialalla käyttöpääomaprosentti kasvoi ajanjaksolla kannattavuuden heikentyessä, johon vaikutti liikevaihdon lasku ajanjaksolla. Metsäteollisuuden alalla käyttöpääomaprosentti seurasi kannattavuuden muutoksia, ja kääntyi viimeisinä vuosina laskuun liikevaihdon kasvun seurauksena.

Pienten osuuskuntien taloudellinen suoriutuminen

Tämän kandidaatintutkielman tarkoituksena on tutkia suomalaisia pienosuuskuntia niiden taloudellisen suoriutumisen näkökulmasta. Taloudellista suoriutumista tutkitaan tunnuslukujen avulla osuuskuntien tilinpäätöksissä olevien lukujen perusteella. Lisäksi tutkitaan, onko taloudellisessa suoriutumisessa eroavaisuuksia alueen, toimialan tai osuuskunnan koon välillä. Tutkimuksen aineisto on peräisin suomalaisten osuuskuntien tilinpäätöksistä, jotka ovat saatavilla Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-tietokannasta. Aineistoa analysoidaan SAS Enterprise Guide -ohjelman avulla käyttäen apuna jakauma-analyysiä, yhteenvetotilastoja, Kruskal-Wallisin testiä sekä Spearmanin korrelaatioanalyysiä. Jakauma-analyyseillä ja yhteenvetotilastoilla muodostetaan aineistosta kokonaiskuva ja analysoidaan suomalaisten pienosuuskuntien tunnuslukuja. Kruskal-Wallis testillä analysoidaan taloudellisen suoriutumisen eroa alueellisesti ja toimialakohtaisesti ja Spearmanin korrelaatiokertoimella mitataan korrelaatiota liikevaihdon ja tunnuslukujen välillä. Tulosten perusteella osuuskuntien taloudellinen suoriutuminen ei ole sidoksissa toimialaan eikä alueeseen. Koon ja quick ration välillä löytyi negatiivinen korrelaatio. Suomalaisten pienosuuskuntien maksuvalmius on hyvällä tasolla. Myös vakavaraisuus on kohtalainen. Kannattavuuden tunnusluvut jäivät osuuskunnilla hyvin alhaisiksi ja osin jopa negatiivisiksi. Koska osuuskuntien toiminnan tarkoitus ei ole maksimoida voittoa, voidaan kannattavuuden tunnuslukuja pitää hyvällä tasolla, kunhan ne ovat positiivisia.

1.° Francisci Maurolyci, Siculi, argumenta in libros singulos almagesti. — 2.° Ejusdem annotationes in sphaeram Joannis de Sacrobosco. — 3.° Ejusdem compendium de divisione et principiis scientiarum. — 4.° Argumenta Marculi Philastri, quod est poëma philosophicum. — 5.° Ejusdem brevissima epitome totius almagesti.

Colbertinus

Philippi Gualteri Castillionensis Alexandreis, sive poëma de rebus gestis Alexandri Magni, ad Guillelmum, Remensem Archiepiscopum, libris decem : passim inter lineas glossae et ad marginem scholia.

Colbertinus, antea Jacobi Augusti Thuani