999 resultados para sotatoimet - taistelut - 1713
Resumo:
Täydellinen nimeke: Inneming van Tavasthus in Finlant, door den Graef van Apraxin etc. nevens de groote nederlage der Zweden, met verlies hunner Trommels en Velt tekenen, en een groot getal van Krygs benden; voorgevallen den 6 van Wynmaent 1713 = Tavasthusa in Finlandia expugnata a Comite Apraxino etc. cum magna clade Suecorum, et jactura tympanorum et vexillorum, multarumque copiarum militarium 6 die Oct: an: 1713.
Resumo:
Yhdysvallat on toisen maailmansodan jälkeen osallistunut rakennetun alueen taisteluihin yhä useammin, mitä lähemmäs nykypäivää saavumme. Persianlahden sodan aikana merijalkaväen rakennetun alueen taistelut rajoittuivat kahden lentokentän valtaamiseen maahyökkäyksen aikana. Sen jälkeen sen joukkoja on käytetty taistelutehtävissä aina Mogadishun esikaupunkialueilta Fallujahin hallintokortteleihin. Rakennetun alueen taistelun yleistyminen sodankäynnin muotona käynnisti merijalkaväessä toiminnan kehittämisen 1990-luvun puolivälistä alkaen. Tämä tutkimus keskittyy Yhdysvaltain asevoimiin kuuluvan merijalkaväen joukkojen käyttöperiaatteiden kehittymiseen rakennetun alueen taistelussa 1990–2004. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus jossa tutkimusmenetelmänä on lähde-aineistoon perustuva aineistoanalyysi. Lähdemateriaalia tarkastellaan tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen sekä tutkimuskysymysten kautta. Muodostettujen havaintojen kautta tehdään lopuksi merkitystulkinta tutkittavasta ilmiöstä. Tutkimuksen primäärilähteinä toimivat Yhdysvaltain asevoimien sekä merijalkaväen julkaisemat doktriinit, oppaat sekä ohjesäännöt. Sekundaarilähteinä käytetään merijalkaväen toimintaa rakennetun alueen taisteluissa käsitteleviä yleisteoksia, aikalaiskirjallisuutta, tais-telukertomuksia, lehtiartikkeleja, opinnäytetöitä sekä tutkimuksia. Sodan kuvan muuttuminen on vaikuttanut osin merijalkaväen joukkojen käyttöperiaatteisiin rakennetulla alueella taisteltaessa. Jalkaväkijoukot ovat edelleen säilyneet taisteluiden kan-nalta keskeisimpänä joukkomuotona, mutta niiden tehtäväkenttä on samalla myös monipuo-listunut. Merijalkaväen luoma tehtäväkohtainen taisteluosasto konsepti on osoittautunut tehokkaaksi organisaatioksi eri suorituskykyjen yhdistämiseksi rakennetulle alueelle suun-nattujen operaatioiden aikana. Vihollisen toiminnan kehittyessä lähemmäs asymmetristä toimintatapaa – selkeästi havaittavan valtiojohtoisten asevoimien sijasta – on aiheuttanut sen, ettei selkeää rajaa ole enää muodostettavissa taistelun eri vaiheiden välille. Merijalka-väen komentajana 1990-luvulla toimineen kenraali Krulakin käyttöönottama termi ”three block war” on osoittautunut onnistuneeksi kielikuvaksi siitä, millaisia vaatimuksia raken-nettu alue taistelukenttänä asettaa joukkojen käyttöperiaatteille tulevaisuudessa.
Resumo:
Alphonse Lasor a Varea = Raphael Savonarola.
Resumo:
Merisodassa tapahtunut muutos – erityisesti konevoiman syrjäyttäessä purjeet ja raudan korvatessa puumateriaalin 1800-luvun loppupuolella – johti nykypäivänäkin merkittäviin merisodan teoreettisiin tarkasteluihin. Teorioihin pohjautuneet merisotataidon yleisperiaatteet saivat ensimmäisen maailmansodan aikana käytännön testauksensa. Voittajat ja häviäjät analysoivat taistelut sekä maailmalla vallinneen ripeän teknisen kehityksen, minkä seurauksena laivastojen varustelu kiihtyi uudestaan valtapolitiikan tueksi. Maailmansotien välisenä aikana pyrittiin kansainvälisin sopimuksin säätelemään suurten laivastojen, kuten Britannian, Ranskan, Italian, Japanin ja Yhdysvaltojen varustelukilpailua. Versaillesin rauhansopimus rajoitti samanaikaisesti Saksan merivoimien kokoa. Tässä työssä tutkitaan Britannian ja Saksan merivoimien varustelua ja merisotataidon kehittymistä maailmansotien välisenä aikana. Merisotataidon kehittymisen tarkastelu tapahtuu postimerkkien avulla. Postimerkki syntyi Englannissa vuonna 1840 ja sen käyttö yleistyi ympäri maailman lähes samanaikaisesti konevoimaa käyttäneiden laivojen kanssa. Postimerkkien kuva-aiheet olivat aluksi valtioiden päämiehiä, heraldiikkaa, maisemia tai abstrakteja aiheita. Vasta 1900-luvun alkupuolella kuva-aiheina saattoi olla lähes mitä vain, myös sotalaivojen kuvia. Postimerkkikokoelmastani erottuu tutkimusaiheeseen 335 merkkiä. Britannian ja Saksan kansallisarkistojen alkuperäislähteiden ja tutkimuskirjallisuuden dokumenttianalyysiin perustuvaa merisotataidon moninaista kehitystä verrataan tutkimuksessani postimerkkien kuva-aiheisiin ja niiden yksityiskohtiin 3 300 kertaa. Tällä menettelyllä pyrin selvittämään voiko postimerkkejä käyttää ja pitää merisotaidon kehityksen kattavina dokumentteina. Postimerkeissä satunnaisiksi jääneet virheet tai propaganda eivät vähennä merisotataidon kehityksen kuvaamisen dokumenttiarvoa. Postimerkkien sotalaivoihin liittyvät kuvat kattavat muutamaa laivaluokkaa lukuunottamatta molempien maiden kaikki taistelualuslajit- ja luokat. Postimerkeistä voidaan nähdä vanhat sotalaivat, niiden peruskorjaukset ja uudet luokat lentotukialuksista sukellusveneisiin. Alusten kuvat voidaan liittää Britannian kansainyhteisön muuttuneisiin strategisiin ja taktisiin tavoitteisiin niin Atlantilla kuin Kaukoidässä. Saksan merivoimien nousu Versaillesin rauhanehtojen rajoituksista ja lopulta pyrkimys Britannian kauppamerenkulun tuhoajaksi välittyy myös postimerkeistä. Yleinen sotatekninen kehitys, lentoneiden tulo merisotanäyttämölle ja aikanaan kansainvälisten tonnistorajoitusten poistuminen näkyvät postimerkeissä. Kokopostimerkin historian aikana vuoteen 2012 mennessä purjeettomien, nykyaikaisten sotalaivojen kuvia on julkaistu noin 3 350 postimerkillä, jotka on koottu Maailman suurin laivasto-osasto -postimerkkikokoelmaani noin 35 vuoden aikana
Resumo:
Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-B4.
Resumo:
Invokaatio: Divina clementer adfulgente gratia!
Resumo:
Variantti B.
Resumo:
Invokaatio: Odegû Trisagíu Aglaotímu!.
Resumo:
Arkit: 1 arkintunnukseton lehti, A-C4. - S. [2] tyhjä.
Resumo:
1923/10/21 (Numéro 1713).
Resumo:
1888/12/01 (Numéro 1713).