Internet- ja postikysely osallistavan suunnittelun menetelmänä Puijon metsäsuunnitteluprosessissa

Osallistavan suunnittelun määrä Suomessa on viime vuosina kasvanut huomattavasti. Asukaskyselyt ovat yksi tapa osallistaa asukkaita, ja ne sopivat erityisesti suuren yleisön osallistamiseen. Internetissä toteutetut asukaskyselyt nopeuttaisivat ja helpottaisivat asukaskyselyiden tekemistä mm. siksi, että tieto voidaan tallentaa suoraan sähköiseen muotoon. Internetin käyttö asukaskyselyiden tekemisessä on kuitenkin uusi menetelmä, josta on vasta vähän tutkimustietoa. Ongelmallista Internet-kyselyissä on se, että kasvaneista käyttäjämääristä huolimatta kaikilla ei edelleenkään ole mahdollisuutta käyttää Internetiä. Lisäksi Internet-kyselyn otos on yleensä valikoitunut ja otoskoon määritteleminen on hankalaa. Tutkielma toteutettiin osana Kuopion kaupungin Puijon alueen vuorovaikutteista suunnitteluprosessia. Tutkielman tavoitteena oli vertailla Internet-kyselyä postikyselyyn, jotta saataisiin selville, onko Internet-kysely kelvollinen osallistamismenetelmä. Lisäksi tavoitteena oli profiloida vastaajia mielipiteiden ja taustamuuttujien perusteella. Tutkielman aineistona oli Kuopiossa tammikuussa 2009 toteutetun, Puijon aluetta koskevan asukaskyselyn tulokset. Aineiston analysointiin käytettiin faktorianalyysia, klusterianalyysia, erotteluanalyysia ja korrespondenssianalyysia. Katoa tutkittiin ?2-testillä ja laskemalla ristitulosuhteet. Sekä Internet- että postikyselyn vastaajista muodostuivat Tyytymättömien, Tyytyväisten ja Luonnonsuojelijoiden vastaajaryhmät, joilla olivat melko samanlaiset mielipiteet ja taustamuuttujat molemmissa aineistoissa. Tyytymättömät olivat tyytymättömiä Puijon alueen nykytilaan eivätkä arvostaneet Puijoa. Myös Luonnonsuojelijat olivat tyytymättömiä Puijon alueen ja metsien nykyiseen hoitoon, mutta eivät kannattaneet metsänhoitoa. Tyytyväisten mielestä Puijon alueella kaikki on nyt kunnossa. Lisäksi postikyselyn aineistosta muodostui Kehittäjät-ryhmä ja Internet-kyselyn vastaajista Virkistäytyjät-ryhmä. Internet-kyselyssä 46–60-vuotiaat ja korkeakoulutetut olivat yliedustettuina, mutta kummallakaan kyselyllä ei saatu edustavaa otosta kuopiolaisista. Katoa oli paljon. Edes keskustelua herättänyt aihe ei riittänyt aktivoimaan kuopiolaisia vastaamaan kyselyyn ja tutkielmassa käytettyjen tutkimusmenetelmien kannalta kyselylomake oli puutteellinen. Tämän tutkielman tuloksista saatiin lopulta lähinnä suuntaviivoja Puijon suunnitelmaehdotuksille. Kunnissa tarvitaan uusia työkaluja osallistamiseen, ja tähän tarpeeseen Internet-kysely olisi kustannustehokas vastaus. Sen vuoksi Internet-kyselyä kannattaa edelleen tutkia ja kehittää. Internet-kyselyllä olisi mahdollista saada edustavampi otos, jos vastaajat valittaisiin satunnaisotannalla ja he saisivat salasanan kyselyyn. Myös kaikille avoimella kyselyllä voitaisiin kartoittaa mielipiteitä, kunhan tuloksia tulkittaisiin kriittisesti.

How Scientists Retrieve Publications: An Empirical Study of How the Internet Is Overtaking Paper Media

The current mainstream scientific-publication process has so far been only marginally affected by the possibilities offered by the Internet, despite some pioneering attempts with free electronic-only journals and electronic preprint archives. Additional electronic versions of traditional paper journals for which one needs a subscription are not a solution. A clear trend, for young researchers in particular, is to go around subscription barriers (both for paper and electronic material) and rely almost exclusively on what they can find free on the Internet, which often includes working versions posted on the home pages of the authors. A survey of how scientists retrieve publications was conducted in February 2000, aimed at measuring to what extent the opportunities offered by the Internet are already changing the scientific information exchange and how researchers feel about this. This paper presents the results based on 236 replies to an extensive Web-based questionnaire, which was announced to around 3,000 researchers in the domains of construction information technology and construction management. The questions dealt with how researchers find, access, and read different sources; how many and what publications they read; how often and to which conferences they travel; how much they publish, and criteria for where they eventually decide to publish. Some of the questions confronted traditional and electronic publishing, with one final section dedicated to opinions about electronic publishing. According to the survey, researchers already download half of the material that they read digitally from the Web. The most popular method for retrieving an interesting publication is downloading it for free from the author's or publisher's Web site. Researchers are not particularly willing to pay for electronic scientific publications. There is much support for a scenario of electronic journals available freely in their entirety on the Web, where the costs could be covered by, for instance, professional societies or the publishing university.

How do Researchers Find and Retrieve Scientific Publications – A Case study of the Impact of the Internet on the Construction IT and Construction Management Research Communities

The World Wide Web provides the opportunity for a radically changed and much more efficient communication process for scientific results. A survey in the closely related domains of construction information technology and construction management was conducted in February 2000, aimed at measuring to what extent these opportunities are already changing the scientific information exchange and how researchers feel about the changes. The paper presents the results based on 236 replies to an extensive Web based questionnaire. 65% of the respondents stated their primary research interest as IT in A/E/C and 20% as construction management and economics. The questions dealt with how researchers find, access and read different sources; how much and what publications they read; how often and to which conferences they travel; how much they publish, and what are the criteria for where they eventually decide to publish. Some of the questions confronted traditional and electronic publishing with one final section dedicated to opinions about electronic publishing. According to the survey researchers already download half of the material that they read digitally from the Web. The most popular method for retrieving an interesting publication is downloading it for free from the author’s or publisher’s website. Researchers are not particularly willing to pay for electronic scientific publications. There is much support for a scenario of electronic journals available totally freely on the Web, where the costs could be covered by for instance professional societies or the publishing university. The shift that the Web is causing seems to be towards the "just in time" reading of literature. Also, frequent users of the Web rely less on scientific publications and tend to read fewer articles. If available with little effort, papers published in traditional journals are preferred; if not, the papers should be on the Web. In these circumstances, the role of paper-based journals published by established publishers is shifting from the core "information exchange" to the building of authors' prestige. The respondents feel they should build up their reputations by publishing in journals and relevant conferences, but then make their work freely available on the Web.