Rautateiden henkilöliikenteen kehitys Baltian maissa

Työn tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia Viron, Latvian ja Liettuan rautateiden henkilöliikenteessä on tapahtunut neuvostoajan lopun ja tämän päivän välillä. Tarkastelupisteiksi valittiin vuodet 1991, 1997, 2002 ja 2009. Tutkimuksen tavoitteena oli myös selvittää muutoksiin vaikuttaneita taustatekijöitä, kuvata nykytilannetta ja tarkastella tulevaisuuden vaihtoehtoisia kehityspolkuja. Tutkimuksen tulosten perusteella rautateiden henkilöliikenteen määrä on supistunut noin puoleen kaikissa kolmessa maassa tarkasteltuna junakilometrien viikoittaisella määrällä. Matkustajamäärät ovat laskeneet kaikissa kolmessa maassa selvästi tarkastelujakson aikana. Syitä rautateiden henkilöliikenteen supistumiseen ovat olleet mm. kireä kilpailu linja-autoliikenteen kanssa ja lisääntynyt henkilöautojen käyttö. 1990-luvun taloudellisesti vaikeina vuosina rautateillä ei ollut mahdollisuuksia uusia kalustoaan. Kansainvälinen talouskriisi ja sen myötä heikentynyt taloudellinen tilanne kaikissa kolmessa maassa muodostaa uuden uhan rautateiden henkilöliikenteelle. Korkeat rataverkon käyttömaksut toimivat tehokkaana esteenä henkilöliikenteen kehittämiselle.

Logistiikkatoimialan rakenne ja taloudellinen kehitys Etelä-Suomessa 2000-luvulla

Tässä raportissa on esitelty viitekehys, jonka avulla voidaan tuottaa tietoa Etelä-Suomen logistiikka-alan taloudellisesta tilanteesta ja kehityksestä säännöllisesti vuositasolla. Raportissa on kuvattu logistiikka-alan markkinoiden ja rakenteen kehitystä Suomessa sekä alan yritysten taloudellisen suorituskyvyn kehittymistä Etelä-Suomessa 2000- luvulla. Päälähteet ovat olleet Tilastokeskuksen yritystilastot ja Amadeus-tietokanta, jonka tilinpäätöstietoihin taloudellisen suorituskyvyn analysointi perustuu. Raportissa on kuvattu sekä koko logistiikkasektorin että sen alatoimialojen kehitystä. Etelä-Suomessa toimivien logistiikkayritysten taloudellista suoriutumista on vertailtu myös kansainvälisesti. Vertailualueiksi valittiin Itämeren alueelta Viro ja Itä-Ruotsi. Vuonna 2009 Suomessa toimi 13 000 logistiikka-alan yritystä, jotka työllistivät noin 80 000 ihmistä. Yritysten lukumäärä on pysynyt lähes samalla tasolla vuodesta 2001 lähtien, mutta henkilöstömäärä on lisääntynyt yhdeksällä prosentilla. Logistiikka-alan yrityksistä yhdeksän kymmenestä on mikroyrityksiä, joissa henkilöstömäärä on alle kymmenen. Vuosina 2001–2009 palkat logistiikkasektorilla toimivissa yrityksissä ovat kasvaneet hieman nopeammin kuin Suomessa toimivissa yrityksissä keskimäärin. Logistiikka-alan toimipaikkoja Suomessa oli lähes 14 000, joista noin puolet sijaitsi Etelä-Suomessa. Toimipaikkojen ja yritysten lukumäärällä mitattuna tieliikenteen tavarankuljetus on suurin logistiikan alatoimiala Suomessa. Suomen kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuorite on pysynyt melko tasaisena vuodesta 2001 lähtien. Vuonna 2009 se putosi taantuman vuoksi vuoden 1996 tasolle ja oli 36,9 miljardia tonnikilometriä. Kotimaan tavaraliikenteestä kaksi kolmasosaa kulkee maanteitse ja neljäsosa rautateitse. Ulkomaan kuljetuksissa vuosittainen vaihtelu on ollut voimakkaampaa kuin kotimaisissa kuljetuksissa. Vuodesta 2001 vuoteen 2008 tuonti kasvoi 16 prosenttia ja vienti 14 prosenttia tavaravolyymilla mitattuna. Vuonna 2009 tuonnin määrä oli 52,8 miljoonaa tonnia, mikä on 88 prosenttia vuoden 2001 tasosta, ja viennin 35,5 miljoonaa tonnia, mikä on 96 prosenttia vuoden 2001 tasosta. Ulkomaan tavaraliikenteestä suurin osa kulkee vesitse. Etelä-Suomen logistiikkayrityksissä liikevaihdon mediaani oli puolen miljoonan euron tuntumassa vuosina 2002–2009 ja se oli korkeimmillaan 556 000 euroa vuonna 2007. Vuoden 2007 jälkeen liikevaihdon mediaani lähti taantuman myötä laskuun, ja vuoteen 2009 mennessä se oli pudonnut vuoden 2003 tasolle. Liikevaihdon keskimääräisessä suuruudessa on paljon vaihtelua logistiikan alatoimialojen välillä. Esimerkiksi meri- ja rannikkoliikenteen tavarankuljetuksessa toimivilla yrityksillä liikevaihdon mediaani oli noin viisinkertainen koko logistiikka-alaan verrattuna. Etelä-Suomen logistiikkayritysten liikevaihdon mediaani on hieman suurempi kuin Viron ja Itä-Ruotsin logistiikkayrityksissä. Etelä-Suomen ja Itä-Ruotsin logistiikkayrityksissä liikevaihdon keskimääräinen kehitys on ollut hyvin samansuuntainen vuosina 2002–2009. Näillä alueilla voidaan nähdä esimerkiksi samanlainen nousu liikevaihdon mediaanissa vuosina 2004–2007, jota Viron kohdalla ei ole havaittavissa. Taseen loppusumma on ollut Etelä-Suomen logistiikkayrityksissä keskimäärin 300 000 euroa vuosina 2002–2009, joskin alatoimialojen välillä on jonkin verran vaihtelua, kuten liikevaihdonkin suhteen. Taseen loppusumman keskimääräinen kehitys on ollut samansuuntainen kuin liikevaihdon. Verrattaessa Viroon ja Itä-Ruotsiin mediaanin kehityssuunta on ollut samankaltainen, mutta Etelä-Suomen logistiikkayrityksissä tase on keskimäärin ollut hieman pienempi kuin Itä-Ruotsissa ja suurempi kuin Virossa. Keskimääräinen omavaraisuusaste Etelä-Suomen logistiikkayrityksissä on pysytellyt 40 prosentin tuntumassa koko tarkasteluajanjakson huolimatta käyttökateprosentin- ja liiketulosprosentin laskusuuntaisesta kehityksestä. Suuria eroja alatoimialojen välillä ei ole, joskin huolinnassa ja rahtauksessa omavaraisuusaste on koko tarkastelujakson pysytellyt selvästi alle 40 prosentin ja vuonna 2008 laskenut jopa alle 30 prosentin. Virossa omavaraisuusasteen mediaani on ollut selvästi Etelä-Suomen logistiikkayrityksiä korkeammalla tasolla vuosina 2002–2009. Vuonna 2009 se on jo noussut yli 50 prosentin. Käyttökate- ja liiketulosprosenttien kehityksen perusteella vaikuttaa siltä, että Etelä-Suomen logistiikkayritysten kannattavuus on keskimäärin heikentynyt vuodesta 2002 vuoteen 2009. Käyttökateprosentin mediaani oli 15 vuonna 2009, mikä on neljä prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2002. Samankaltainen lasku on havaittavissa kaikilla alatoimialoilla. Käyttökateprosentin keskimääräinen lasku on tuonut Etelä-Suomen logistiikkasektorin lähemmäksi Itä-Ruotsin tasoa. Virossa käyttökateprosentin mediaani oli silti alhaisemmalla tasolla kuin Etelä-Suomessa. Vuonna 2009 ero oli 4 prosenttiyksikköä. Yritykseen sitoutuneena olevalle, omistajien omalle pääomalle laskettu tuottoprosentti pysytteli mediaaniarvoltaan noin 20 prosentissa taantumaan asti ja vastaavasti koko pääoman tuotto pysyi 7 prosentin tuntumassa. Koko tarkastelujaksolla molempien pääoman tuottoa kuvaavien mittareiden mediaaniarvot laskivat noin 40 prosenttia. Alatoimialoista etenkin meri- ja rannikkoliikenteen tavarankuljetus poikkesi koko logistiikkasektorista: sekä oman että koko pääoman tuottoasteen mediaanit laskivat alalla nollaan vuonna 2009.

Naton sotilaallisen toimintakyvyn muutos viimeisen laajentumiskierroksen jälkeen

Kylmän sodan päättyminen ja uhkakuvien muuttuminen käynnisti osaltaan Naton laajentumisprosessin. Liitto aloitti kylmän sodan jälkeiset laajentumiset vuonna 1997 ja jatkoi niitä vuonna 2004. Vuonna 2004 sotilasliittoon liittyivät Viro, Latvia, Liettua, Slovakia, Slovenia, Bulgaria ja Romania. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan näiden maiden liittymisen vaikutuksia Naton sotilaalliseen toimintakykyyn. Tutkimus on laadittu realistisen sekä konstruktivistisen maailmankäsityksen pohjalta ja työssä tarkastellaan uusien jäsenmaiden sotilaallisen voiman vaikutusta Natoon kokonaisuutena. Työssä määritellään sotilaallinen toimintakyky, tarkastellaan Naton toimintakykyä ennen vuoden 2004 laajentumista sekä tarkastellaan uusien jäsenmaiden sotilaallisen toimintakyvyn vaikutuksia Naton sotilaalliseen toimintakykyyn. Nato on muuttumassa kollektiivisen puolustuksen järjestöstä kohti yleisen turvallisuuden järjestöä. Pitkään Naton kantavana teemana ollut kollektiivinen puolustus on väistymässä ja tilalle on tullut uusia tehtäviä aina kriisinhallinasta terrorismin vastaiseen sotaan. Tässä tutkimuksessa sotilaallisen toimintakyvyn muutosta tarkastellaankin kaksijakoisesti. Toisaalta tarkastellaan uusien jäsenmaiden alueellista puolustuskykyä ja toisaalta tarkastellaan jäsenmaiden kykyä ottaa osaa Naton määrittelemiin uusiin tehtäviin. Työssä pohditaan myös kollektiivisen puolustuksen merkitystä nykypäivänä. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: miten Naton sotilaallinen toimintakyky on muuttunut viimeisen laajentumiskierroksen jälkeen?

Huumorin tutkimuksen kesäkoulussa

Theory, research and applications :11th International Summer School and Symposium on Humour and Laughter Tartto, Viro, 15.-20.8.2011.

Viron sähkömarkkinoiden vapautumisen hyödyntäminen ISS-konsernin liiketoiminnassa

Euroopan Unionin tavoitteena on vapauttaa ja yhdentää sähkömarkkinoita. Sähkömarkkinoiden vapautumisella ja yhdentymisellä EU:ssa taataan toimivat sisämarkkinat siirtovarmuudeltaan ja vähennetään energiariippuvuutta kolmansista maista. Sähkömarkkinoiden vapautuminen on toteutunut vaiheittain ja Virossa sähkömarkkinat ovat edelleen osittain säännöstellyt. EU:n lainsäädännön mukaan sähkömarkkinat tuli vapauttaa vuoteen 2007 mennessä, mutta Viro sai siirtymäkauden vuoteen 2013 saakka mm. rakenteellisten ongelmien vuoksi. Imatran Seudun Sähköllä on omistuksessa Virossa toimiva sähköyhtiö, Imatra Elekter AS. Työn tavoitteena oli selvittää Viron sähkömarkkinoiden toimintaa, markkinoiden vapautumisen vaikutuksia ja vapautumisen hyödyntämismahdollisuuksia Imatran Seudun Sähkön liiketoiminnassa. Viron sähkömarkkinat ovat hyvin erikoiset ja kilpailutilanne markkinoiden vapautumisen jälkeen on haastava. Markkinat ovat hyvin keskittyneet yhden osapuolen suuren markkinaosuuden vuoksi ja sähkön tuotanto perustuu lähes yksinomaan yhdellä polttoaineella keskitetysti tuotettuun energiaan. Huolimatta näistä seikoista markkinoilla on paljon myös mahdollisuuksia, joita tässä työssä selvitettiin. Työn tuloksena saatiin muodostettua liiketoimintastrategia energia- ja verkkoliiketoiminnalle. Lisäksi työssä pohdittiin energian tuotantomahdollisuuksia Virossa ja selvitystyö tuotti tulokseksi varteenotettavia energian tuotantomahdollisuuksia.

Euroopan Unionin taisteluosastokonsepti : Pohjoismaisiin taisteluosastoihin osallistuvien maiden tarkoitusperät

Euroopan unionin taisteluosastot perustuvat vuonna 1999 Helsingissä pidettyyn Eurooppa - neuvoston kokoukseen, jolloin Eurooppa -neuvosto päätti 60 000 sotilaan kriisinhallintajoukkojen kokoamisesta vuoteen 2003 mennessä. Tuolloin todettiin myös tarve EU:n nopean toiminnan joukkojen kehittämiseen. EU:n taisteluosastokonseptin yleinen kehys hyväksyttiin kesäkuussa vuonna 2004. EU:n taisteluosastot ovat itsenäiseen toimintaa kykeneviä nopean toiminnan joukkoja, jotka ovat korkeassa lähtövalmiudessa ja soveltuvat laaja-alaisiin kriisinhallintatehtäviin. Tässä tutkimuksessa käsiteltiin Pohjoismaisia taisteluosastoja. Pohjoismaisiin taisteluosastoihin osallistuvat maat olivat Ruotsi, Suomi, Norja, Irlanti ja Viro. Tutkimuksessa tarkasteltiin valtiojohdon puheita. Puheista etsittiin perusteltuja vastauksia kysymykseen, mitkä ovat Pohjoismaiseen taisteluosastoon osallistuvan valtion tarkoitusperät? Puheista saatuja vastauksia vertailtiin osallistuvien maiden kesken. Tutkimukseen valitut puhujat olivat Pohjoismaisen taisteluosaston jäsenmaiden pääministerit, ulkoministerit, puolustusministerit ja ase- ja puolustusvoimien komentajat. Tutkimuksessa käytettiin kahta laadullisen tutkimuksen menetelmää, sisällönanalyysia ja vertailevaa menetelmää. Teoreettisena näkökulmana tässä tutkimuksessa oli konstruktivismi. Tutkimuksessa käytettävällä teorialla selvitettiin, tulkittiin ja ymmärrettiin lähdeaineistosta löytyviä perusteluita siitä, mitkä ovat valtion tarkoitusperät osallistua Pohjoismaiseen taisteluosastoon. Johtopäätöksinä voidaan todeta, että jäsenmaiden osallistumisen tarkoitusperät olivat samankaltaisia esimerkiksi Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta. Eroavaisuuksiakin löytyi, esimerkiksi Norja ei perustellut osallistumistaan Pohjoismaiseen taisteluosastoon hyödyttävän sitä kansallisella tasolla, kuten muut maat tekivät. Irlanti ja Norja olivat jäsenmaita jotka korostivat oman osallistumisensa hyödyttävän myös Yhdistyneitä Kansakuntia ja sen johtamia kriisinhallintaoperaatioita. Ruotsin osallistumisen tarkoitusperiin heijastui meneillään oleva puolustusvoimien reformi. Suomen valtiojohto vertasi muun muassa Euroopan unionin nopean toiminnan joukkoja Naton nopean toiminnan joukkoja keskenään, sekä huomioi näiden kahden organisaation välisen yhteistyön.

Ingria, e la Carelia Russa : tratte da una carta del Golfo di Finlandia publicata dal Banco di Agrimensura di Stockolm nel 1788. Ab. Borghi disegno.

Huomautus: Pasguali scrisse.

Abrahami patriarchae peregrinatio et vita

Julkaisussa: Theatrum orbis terrarum

De Bircarlis 1

Invokaatio: Q.F.S.F.Q.

Yritysten kuljetusvirrat ja varastointi Pohjois-Euroopassa

Tämän työn tavoitteena on luoda kuva yritysten kuljetusvirroista ja varastointiratkaisuista Pohjois-Euroopassa. Päätutkimusmenetelmänä käytettiin verkkopohjaista kyselyä, jolla pyrittiin keräämään tietoa Suomen, Ruotsin ja Viron suurimpien yritysten logistisista ratkaisuista. Kyselytutkimus toteutettiin yhteistyössä Tallinnan teknillisen yliopiston sekä Jönköpingin yliopiston kanssa. Toimivat kuljetusjärjestelmät ovat nykyään elintärkeitä, sillä ne luovat edellytykset talouden kasvulle ja hyvinvoinnin lisääntymiselle. Myös akateemisessa tutkimuksessa on havaittu, että yritysten todellisista toiminnoista ja luvuista tulisi saada lisää tietoa. Tässä työssä kerättiin ja analysoitiin tietoa yritysten kuljetusyksiköistä, kuljetusmuodoista, kuljetuskustannuksista, kuljetusvirroista eri maiden välillä, varastointiratkaisuista sekä kabotaasikuljetusten ja rikkidirektiivin vaikutuksista. Kirjallisuus- ja kyselytutkimuksen perusteella puoliperävaunu ja kumipyöräkuljetukset ovat Pohjois-Euroopan suosituimmat kuljetuskeinot. Kyselytulosten mukaan varsinkaan suomalaiset yritykset eivät juuri käytä rautatiekuljetuksia, eikä rautatieyhteyttä pidetty tärkeänä varastojen sijainnista päätettäessä. Kuljetusvirrat Kiinan ja Euroopan välillä suuntautuvat Kiinasta Eurooppaan päin. Kiinasta tuleva kuljetusvirta tulee todennäköisesti pysymään vahvana myös tulevaisuudessa. Venäjän ja Euroopan väliset kuljetusvirrat suuntautuvat kyselytulosten perusteella Euroopasta Venäjälle päin. Pohjois-Euroopassa yrityksillä on käytössä pieniä ja keskikokoisia varastoja sekä suurempia jakelukeskuksia. Tulevaisuudessa varastot vaikuttaisivat keskittyvän hieman suuremmiksi yksiköiksi. Kyselytutkimuksen mukaan kabotaasikuljetukset ovat laskeneet ainakin joidenkin yritysten maantiekuljetusten kustannuksia. Rikkidirektiivin puolestaan odotetaan nostavan merikuljetusten hintoja sekä yritysten kuljetuskustannuksia huomattavasti.

Onko perinnöillä ja perintöjen verotuksella vaikutusta yksityiseen kulutukseen?

Suurten suomalaisten perheyhtiöiden omistajat ovat tuoneet julkisuuteen huolensa koskien Suomen perintöverotusta ja sen tasoa. Suomen naapurimaista Ruotsi, Venäjä ja Viro eivät verota perintöjä ollenkaan. Näin Suomenkin perintöverotusta kohtaan esitetään säännöllisin väliajoin epäilyjä ja toiveita perintöjen verotuksen keventämisestä tai poistamisesta. Vaikka perintöverotus ei olekaan valtion verojärjestelmässä se suurin tai keskeisin veromuoto, on se luonteensa takia yksi puhutuimmista veromuodoista. Yksityinen kulutus taas on yksi keskeisimmistä kansantalouden mittareista. Yksityisen kulutuksen osuus on noin puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja lisäksi yksityisellä kulutuksella on suuri vaikutus muun muassa suomalaisten työllisyyteen, hintoihin ja tuotantoon. Suomalaisten yksityinen kulutus on pysynyt erittäin tasaisena huolimatta viime vuosien vaikeista taloudellisista ajoista. Tutkielman aiheena oli selvittää perintöjen ja perintöjen verotuksen vaikutusta yksityiseen kulutukseen. Tutkielmassa on käsitelty aihetta sekä yksityisen kulutuksen että perintöjen ja perintöverotuksen tutkimuksia selvittämällä sekä esittelemällä aiheisiin liittyvää kirjallisuutta. Empiriaosuudessa on regressioanalyysin avulla selvitetty perintöjen ja perintöverotuksen vaikutusta yksityiseen kulutukseen. Tutkielman lähdeaineisto koostuu sähköisistä artikkeleista, tieteellisistä julkaisuista, kirjoista sekä eri tilastoja tuottavien yritysten tietokannoista haetusta aineistosta. Tutkielmassa on huomioitu myös varallisuuden lisääntymisen vaikutukset sekä perintöverotukseen että yksityiseen kulutukseen. Tutkielmassa ei ole keskitytty vain Suomen tietoihin, vaan tutkielmassa käsitellään myös muun muassa Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan yksityistä kulutusta sekä perintöverotusta. Lisäksi esitellään kansainvälisiä tutkimuksia, niiden tuloksia ja esimerkiksi Ruotsin luopumista ja Italian luopumista ja paluuta perintöjen verottamiseen. Tutkielman tuloksena saatiin viitteitä esimerkiksi perinnönjättömotiivien ja perintöjen sekä perintöverotuksen vaikutuksesta yksilön tekemiin kulutus- ja säästämisvalintoihin. Kuitenkaan tilastot eivät ole yksiselitteisiä sen suhteen, kuinka paljon valtion tasolla perinnöillä ja perintöverotuksella on vaikutusta yksityiseen kulutukseen. Perinnönsaajan varallisuuden taso on varmasti yksi keskeisimmistä asioista, kun mietitään miten perinnöt vaikuttavat kuluttajan tekemiin valintoihin. Jotta asiasta saataisiin tarkempaa tietoa, tulisi tutkimusta aiheesta jatkaa ja selvittää esimerkiksi kyselytutkimuksella yksilöiden tekemiä valintoja ja niiden perusteita

Vetus Testamentum, pars.

Ce volume a été relié avec le BnF, Ms., Latin 104 pour former une bible complète, mais il semble que ces deux manuscrits ont été réalisés séparément, à une date et par un atelier différent. F. B, plusieurs notes du XIIIe siècle de mains différentes : au centre du feuillet : "Anno MCIII (sic) setagesimo IIII fu la fami per tutto lu mundu, et vauze lu tumenu de lu granu tr. XII" ; "Pahnutius humilis servus vestre sanctitatis".Au bas du feuillet : "Pahnutius humilis servus vestre sanctitatis" ; "Religioso viro venerabili abbati Santi Stephani de Nemore, salutem in Domino" ; "apnutius". F. 1, titre du XIIIe siècle : "Incipit epistula sancti Jeronimi presbiteri ad Paulinum de studio Scripturarum." Le manuscrit contient : Genesis (4) ; Exodus (20v) ; Levit. (34) ; Numeri (44v) ; Deuteron. (59) ; Josue (73) ; Judices (81v) ; Ruth (90) ; Reg. I-IV (91) ; Isaias (136) ; Jeremias (152) ; Baruch (170v) ; Jeremiae Lament. et Oratio (173, 174v) ; Ezechiel (175) ; Daniel (191v) ; XII Proph. min. (199).Avec prologues et « capitula » (sauf aux f. 90, 136, 152, 175, 192 et 199) . Quelques leçons en marge. F. 1-3v: Frater Ambrosius tua mihi munuscula perferens destulit...-... scripti sunt libri in latinum eos transferre sermonem. Explicit prefatio.F. 3v, tablesF. 4-124. "In principio creavit Deus caelum et terram ...-... et percutiam terram anathemate. Explicit Malachias propheta.

Recueil de lettres et de pièces originales, et de copies de pièces indiquées comme telles dans le dépouillement qui suit.

Contient : 1 Lettre de « CHARLES [QUINT]... à monseigneur le cardinal d'Yorck, legat, primat et grand chancellier d'Angleterre... En Vailladolid, le XIXe d'aoust anno [M.D.]XXVII » ; 2 Lettre de « CHARLES [QUINT] au seigneur de Montmorency, grand maistre de France... A Ausbourg, le derrenier d'aoust anno [M.D.]XXX » ; 3 Lettre de « MARGUERITE » D'AUTRICHE au « seigneur de Montmorency,... De Malines, le XIe de septembre » ; 4 Instructions pour le Sr « de Rabaudanges, escuyer trenchant du roy » ; 5 Lettre du roi « HENRY » VIII au « conte de Beaumont, grant maistre de France... Londres, le XXVIIe jour de novembre l'an XV.C.XXVIII » ; 6 Lettre de « T[HOMAS WOLSEY], cardinalis eboracensis... à monseigneur le conte de Beaumont,... Londres, le XIe jour de decembre l'an XV.C.XXVIII » ; 7 Lettre du roi « FRANÇOYS [Ier] à Madame », sa mère ; 8 Lettre de « LOYSE [DE SAVOIE]... à mon nepveu monseigneur le grant maistre... A St Germain en Laye, ce VIIme jour de juillet » ; 9 Lettre de « MARGUERITE [DE VALOIS, duchesse D'ALENÇON]... à monseigneur d'Izernay,... A Baigneres, le Xme jour d'octobre » ; 10 Lettre d'ANNE DE « MONTMORENCY,... au Sr d'Yzarnay, varlet de chambre ordinaire du roy... A St Germain en Laye, le Ve jour de may mil V.C.XXVIII » ; 11 Lettre de « MARGUERITE [DE VALOIS]... à monseigneur de La Roche » ; 12 Lettre de « THOMAS DORSSETT,... à monseigneur le grant maistre de France... A Londres, le Xme jour de julet l'an XV.C.XXVI » ; 13 Lettre de « FRANÇOYS DE SALUCES,... au roy... D'Ast, le XXIIIe jour de juing » ; 14 Lettre du « marquis DE SALUCES, JEHAN LOYS,... à monseigneur le grant maistre... De Saluces, ce Ve jour de decembre » ; 15 Lettre de « FRANÇOYS DE SALUCES,... De Ast, ce XIIe de may » ; 16 Lettre de « CHARLES [duc D'ALENÇON]... à monseigneur de La Rochepot, mareschal de France... De Caen, le XIIIe jour de mars » ; 17 Lettre de « CHARLES [DE BOURBON, duc DE VENDOME]... à monseigneur le grant maistre... De La Fere, ce XIXme d'octobre » ; 18 Lettre de « F[RANÇOYS], cardinal de Tournon... à monseigneur le grant maistre... De Lyon, ce XXVIe d'avril » ; 19 Lettre de « CHARLES » DE BOURBON au « mareschal de Montmorency,... De Moustiers lez Amyens, ce VIIIe jour d'octobre » ; 20 Lettre de « FRANÇOYS [DE BOURBON, comte DE ST-POL]... à monseigneur le grant maistre... A Alexandrie... fevier » ; 21 Lettre de « T[HOMAS WOLSEY], cardinalis eboracensis... à monseigneur le grant maistre... En ma place lez Westminster, le XXIIIe jour de novembre l'an XV.C.XXVII » ; 22 Lettre de « CLAUDE [DE LORRAINE, duc DE GUISE]... à monseigneur le grant maistre... Le cinqme de janvier » ; 23 Lettre de « LOYS DE LORREINE,... à monseigneur le grant maistre... Au camp devant Napples, le Ve jour de may » ; 24 Lettre de « MICHEL ANTOYNE DE SALUCES,... à monseigneur le grant maistre... Du camp pres Napples, le XXVIe de may » ; 25 Lettre, en italien, du « cardinalis DE SANCTO SEVERINO,... domino magno magistro Franciae... Romae, XIIII julii M.D.XXX » ; 26 Lettre de « CHARLES DE LANOY,... à monseigneur le grant maistre... De Bayonne, le IIme de juillet » ; 27 Lettre de « MICHEL ANTOYNE DE SALUCES,... à monseigneur le grant maistre... Du camp de Pyotel, ce IXme jour de novembre » ; 28 Lettre du « cardinale FARNESE,... al re... Di Roma, alli 23 de agosto 1548 » ; 29 Réponse donnée par l'empereur CHARLES-QUINT au sujet du « mariage d'entre le prince des Espaignes et Marguerite de France ». Copie ; 30 Lettre de « G[ILBERT] BAYARD,... à monseigneur de Montmorency,... A Malynes, le IIe jour de janvier » ; 31 Bref du pape « CLEMENS VII,... F[rancisco], Francorum regi... In civitate nostra Urbevetana, die ultima decembris M.D.XXVIII » ; 32 Bref du pape « ADRIANUS VI,... filiis Helvetiis XIII cantonum magnaeligae... Romae, apud Sanctum Petrum... die XXII° julii M.D.XXIII » ; 33 Mémoire sur les conférences de « Loccate » entre la France et l'Empire ; 34 Dépêche de « J[EAN] DU BELLAY, e[vesque] de Bayonne... à monseigneur le grant maistre... De Londres, le XXme de juing » ; 35 Lettre de « G[UILLAUME] DE NASSAU,... à monseigneur le grant maistre... De Breda, le VIme de novembre » ; 36 « Double d'ung article d'une lectre escripte par le roy [FRANÇOIS Ier] à messrs de Lavaur et Helin » ; 37 Bref du pape « CLEMENS VII,... domino de Montmoransi, magno Franciae magistro... Ostiae... die v octobris M.D.XXX » ; 38 Bref du pape « CLEMENS VII,... nobili viro A. de Memoransi,... Romae, apud Sanctum Petrum... die XXX octobris M.D.XXIIII » ; 39 « Copie de ce que madame l'archiduchesse a ajoinct de sa main aulx lettres de l'Empereur et des dames » ; 40 Bref de « CLEMENS VII,... domino de Montmoransi, magno Franciae magistro... Romae, apud Sanctum Petrum... die X januarii M.D.XXXI » ; 41 Bref de « CLEMENS VII,... domino de Montmoransi,... Romae, apud Sanctum Petrum... dix X januarii M.D.XXXI » ; 42 Lettre de « GUILLAUME POYET,... à monseigneur le cardinal de Tornon,... A Argilly, le IIIe d'aost myl V.C.XLII » ; 43 « Extraict du XXIIIe article du traicté de Madrit » ; 44 Mémoire sur certaines demandes faites par Charles-Quint à François Ier. Copie ; 45 Lettre de « RENE DE COSSE, THEOCRENUS, M. DE BOYSY, DE BYSSY,... à monseigneur le grant maistre... De la forteresse de Villalpande, ce XXVIIe mars » ; 46 « Noms de messrs les cardinaulx », des ambassadeurs, etc., « qui ont assisté au service du feu roy [François Ier] faict à Rome, à St Loys », le 19 avril 1547 ; 47 Lettre de créance, en latin, délivrée par la « seigneurie de Florence » à « Baldassar Carduccius » et adressée à Anne de Montmorency. «... Ex palatio nostro, dic XXX novembris M.D.XXVIII » ; 48 « Instructions et memoyre du roy [FRANÇOIS Ier] pour Geys,... envoyé devers luy par monseigneur de Humieres, de tout ce que a faict icelluy Sr de Humieres depuys le deuxme de ce moys jusques au XIIIIme... juillé 1537 », en Piémont ; 49 « Condicion des articles secretz baillez à monseigneur d'Albanye par nostre tres sainct pere le pappe ». 14 juin 1531. Copie ; 50 Lettre de « JO[HANNIS], cardinalis DE SALVIATIS,... Francorum regi... Da Castel San Giovanni, alli XIIII di juglo M.D.XXX » ; 51 Lettre de « ROBERT DE LA MARCHE,... à monseigneur le connestable... Du camp de l'Empereur, ce XX de juillest » ; 52 « Double de la lettre du roy [FRANÇOIS Ier] à monseigneur de Vendosme ». 2 juillet 1545 ; 53 « Responce que nostre sainct pere [CLEMENT VII] a faict à Villebon sur ses instructions, presens les embasadeurs » ; 54 « Articles de traicté de paix d'entre l'Empereur et le roy ». Extrait du traité de Cambrai. Copie ; 55 « Articles de la paix envoyez de Suisse ». Copie ; 56 « Double des lettres que l'empereur [CHARLES-QUINT] a escriptes au roy [FRANÇOIS Ier] par monseigneur de Bryon » ; 57 « Estat à Pierre Rousseau, commis à tenir le compte et faire les paiemens de l'escuierie, argenterie, chambre aux deniers, gaiges des gentilzhommes, dames, damoiselles, femmes de chambre... de la maison de messrs les Daulphin de Viennoys et duc d'Orleans, de ce que a et reste à payer pour lesdites charges... pour les années commencées les premiers jours de janvier mil cinq cens vingt sept et vingt huit, et finies les derreniers jours de decembre mil cinq cens vingt huit et vingt neuf derreniers passez »

Recueil de copies de pièces.

Contient : 1 « Ricordi per ministri che negotiano per loro principi appresso ad altri principi » ; 2 Discours, en italien, sur les qualités de l'orateur ; 3 « Memoire servant à justifier que la ville et cité de Verdun est et a tousjours été, de faict ou de droict, comprise soubs le concordat du royaulme, et non jamais possedée de droit par les empereurs, ny comprise sous le concordat de la Germanye » ; 4 Mémoire pour prouver que « la monarchie françoyse est conservée par relligion, et jamais, en ce siege royal, hereticque n'a possedé la couronne depuis le premier chrestien Clovis jusques à Henry, troisme de ce nom, presentement regnant » ; 5 « Discours des causes et raisons qui ont meu les catolicques de la France de prendre les armes, en l'annee 1585, pour la conservation de la religion catolicque, lequel se trouve imparfaict. 1585 » ; 6 Mémoire pour prouver que « divers exercices de religions en une republicque causent plusieurs grandz inconvenians à la personne du prince, de l'esglise, de la noblesse, et à tous subjectz du prince » ; par le « Frere LOUYS HEBERT » ; 7 Mémoire sur le voyage du duc de Nevers aux bains de Lucques. « Ce avril 1585 » ; 8 « Remonstrance à la noblesse catholicque de France qui tient le party du roy de Navarre » ; 9 Lettre sur les affaires du temps. « 1595, 7 avril » ; 10 « Coppie de l'investiture du marquisat de Monferrat », donnée par MAXIMILIEN II à Guillaume, duc de Mantoue. 1573. En latin ; 11 « Discours sur la venue et honnorable reception de Monsieur, fils et frere de roy », François, duc d'Alençon, dans les Pays-Bas ; 12 Sentence d'absolution donnée par le pape PAUL V au baron d'Anglure, accusé de meurtre, « sub anno a Nativitate Domini Nostri Jesu Christi millmo sexcmo undecimo ». En latin ; 13 « Ad orationem Henrici, christianissimi Francorum et Navarrae regis nomine, in publico consistorio habitam, SILVII ANTONIANI, sanctissimi domini nostri Clementis papae VIII cubiculi praefecti et secretarii, responsio » ; suivie d'un bref de CLEMENT VIII », datum Romae, apud Sanctum Petrum, sub annulo piscatoris, die XVII aprilis M.D.XCVII, pontificatus nostri anno sexto ». En latin ; 14 Lettre de « PAULUS papa quintus... nobili viro regni Neapolitani proregi, duci Ossunae,... Datum Romae, apud S. Mariam, XVII decembris ». 1619. En latin ; 15 Lettre de « FERDINANDUS, elector Coloniae... nobilibus dominis institutoribus et concilio equitum militiae christianae... Datum in monasterio S. Thonnisteni, die XI junii anno M.D.CXIXmo ». En latin ; 16 Lettre de « ALBERTUS,... archidux Austriae... institutoribus [et] concilio equitum militiae christianae... Datum Marimontii, 19a mensis junii 1619 ». En latin ; 17 Lettre de « MAXIMILIANUS,... institutoribus et consilio equitum militiae christianae... Datum Monachii, dic XVII mensis aprilis 1619 ». En latin ; 18 Lettre de « LOTHARDUS, archiepiscopus Trevere[nsis]... institutoribus et consilio equitum militiae christianae... Datum in civitate nostra Confluentia, 9a junii anno 1619 » ; 19 Lettre de « JOAN[NES] SUICARDUS, archiepiscopus Mogunt[inus]... institutoribus et consilio equitum militiae christianae... Datae Aschaffenburgi, ex arce nostra S. Joannis, V junii M.D.CXIX ». En latin ; 20 « Inventaire de plusieurs livretz imprimez et escriptz à la main, faictz sur les troubles de ce royaume depuis l'année 1560 jusques à la fin de l'an 1584... M.D.CXXIII »