Biblioteca Digital

Terveydenhuoltojärjestelmämme kehitys ei ole ollut kestävää, minkä vuoksi viime vuosina on noussut yhä enemmän keskustelua erilaisista säästötoimenpiteistä ja toiminnan tehostamisesta. Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia lääkkeiden koneellista annosjakelua Suomen yliopistosairaaloissa ja selvittää vallitsevat käytännöt lääkkeiden koneellisessa annosjakelussa. Tutkimusote on kvalitatiivinen ja luonteeltaan kartoittava. Tutkielman tutkimusaineiston muodostaa neljä teemahaastattelua, joissa kussakin haastatellaan yliopistosairaaloiden sairaala-apteekkien johtajaa tai proviisoria. Haastattelut rakentuvat neljän eri teeman varaan, käyttöönottoon ja muutoksiin lääkehuollossa, taloudellisiin seikkoihin, laadullisiin muutoksiin ja annosjakelun levinneisyyteen. Tulosten perusteella lääkkeiden koneellinen annosjakelu soveltuu parhaiten potilaille, joiden tilan on vakaa, mutta jotka tarvitsevat päivittäin useita eri lääkkeitä. Tukea saatiin myös väitteelle, jonka mukaan lääkkeiden koneellinen annosjakelu parantaa lääketurvallisuutta manuaaliseen jakeluun verrattuna. Lääkkeiden koneellisen annosjakelun koettiin myös parantaneen työn tehokkuutta ja samalla henkilöstöä on pystytty vähentämään tai kohdistamaan muihin tehtäviin. Kuitenkin tietojärjestelmien integroinnin puute on aiheuttanut sen, että annosjakelu akuuttiosastoille on hitaampaa kuin manuaalinen lääkkeiden jakaminen. Lääkkeiden koneellisen annosjakelun tuomia taloudellisia etuja ei tällä hetkellä kuitenkaan voida realisoida terveydenhoitojärjestelmämme rakenteen vuoksi. Varsinaisia kustannussäästöjä ei ole saatu, vaan annosjakelupalvelun ylläpitäminen on osoittautunut kalliiksi yliopistosairaaloille. Vähenevien asiakasmäärien vuoksi Tampereen yliopistollinen sairaala päätti lopettaa annosjakelupalvelunsa ja muutkin yliopistosairaalat joutuvat miettimään kannattaako lääkkeiden annospalvelutoimintaa enää jatkaa

Veja mais