Paranormaalit uskomukset ja ydintieto

Kirjallisuutta

Structuration and branding of a religious tourism product: Catalonia sacra

This article aims to provide an overview of the products Catalonia has to offer in terms of religious tourism. The growing interest in this kind of tourism worldwide, and in Catalonia itself, along with the region's wealth of religious heritage (particularly connected to the Christian Church) contrast with the lack of religion-based tourism products available, which results in its absence from the region's image as a tourism destination. In view of this, the Faculty of Tourism (University of Girona), the Vic Bishopric's Albergueria-Centre for Cultural Dissemination and the Tarraconense Episcopal Conference's Interdiocese Secretariat for the Custody and Promotion of Holy Art (SICPAS) decided to address the situation with the help of funding from the Autonomous Government of Catalonia. In order to re-position Christian religious heritage in the image of Catalonia as a tourist destination, the aforementioned parties embarked upon a project to set up a series of routes throughout the region, branded under the name Catalonia Sacra

Becoming a "practising muslim" : : reflections on gender, racism and religious identity among women in a Swedish muslim youth organisation

Artikkelit

Indian female gurus in contemporary in Hinduism : a study of central aspects and expressions of their religious leadership

Den rikt utformade och komplexa hinduiska traditionen har hittills huvudsakligen tecknats av manliga forskare och det är främst manliga religiösa strävanden som har dokumenterats. Detta förhållande och de patriarkala synsätt som styr många auktoritativa heliga texter har bidragit till att skapa intrycket att hinduiska kvinnors religiösa erfarenheter antingen saknas eller är avsevärt begränsade. Denna studie lyfter fram det faktum att ett ökande antal indiska kvinnor inom dagens hinduism axlar publika roller som religiösa ledare. Med sitt framträdande utmanar många av dessa rådande sociala uppfattningar om kvinnors underordnade ställning och främjar därmed en förnyad medvetenhet av urgamla föreställningar om Gud som kvinna. Avhandlingen utforskar fenomenet kvinnliga guruer genom att belysa sjuttio guruers andliga karriär, med särskild fokus på fyra av dem. Några av de frågor som behandlas är följande: På vilket sätt är kvinnliga guruer del av den hinduiska traditionen? Vilka förväntningar ställs på dem? Hur legitimeras deras auktoritet som guruer? Hur handskas guruerna med sina dubbla roller som kvinnor och andliga ledare? Hur återspeglas gudinnans ställning, som i indisk religiositet ofta är central, i kvinnors faktiska verklighet? Bidrar kvinnliga guruer med sitt religiösa engagemang till att nyskapa och förändra den indiska religiösa diskursen och utövningen av religion?

Faster for the master! : exploring issues of religious expression and alternative Christian identity within the Finnish Christian metal music scene

Populärkulturen har i dagens läge kommit att utgöra en allt mer viktig och central inspirationskälla för allt fler människors konstruktion av den egna religiösa identiteten även inom traditionella och institutionella kristna sammanhang. Denna avhandling belyser denna utveckling i ljuset av den finländska kristna metallmusik-kulturen - en sällsynt stark sammanblanding av protestantisk kristendom och en utpräglad och kontroversiell populärmusikform och dess kultur. Fokus riktas framför allt på hur den kristna metallmusik-kulturen blir meningsfull för sina medlemmar genom de sätt på vilka den konstrueras diskursivt, dvs. genom de sätt på vilka den representeras och talas om bland sina egna anhängare. Den diskursiva konstruktionen av den kristna metallmusik-kulturen utforskas på ett såväl bredare transnationellt som ett finländskt nationellt plan. Studien redogör även för den kristna metalmusikens och -kulturens huvudsakliga verbala, visuella och estetiska kännetecken. Uppbyggnaden och spridningen av dagens transnationella kristna metallmusik-kultur undersöks även i ljuset av det teoretiska konceptet scene. Avhandlingens centrala argument är att den kristna metallmusikscenen erbjuder sina medlemmar en mängd resurser för skapandet av ett alternativt och komplementärt religiöst uttrycksätt, religiös praxis och en alternativ kristen identitet.

Religious women in Britain reappraised

Kirjallisuusarvostelu

From Fluid Dynamics to Human Psychology.What Drives Financial Markets Towards Extreme Events

For decades researchers have been trying to build models that would help understand price performance in financial markets and, therefore, to be able to forecast future prices. However, any econometric approaches have notoriously failed in predicting extreme events in markets. At the end of 20th century, market specialists started to admit that the reasons for economy meltdowns may originate as much in rational actions of traders as in human psychology. The latter forces have been described as trading biases, also known as animal spirits. This study aims at expressing in mathematical form some of the basic trading biases as well as the idea of market momentum and, therefore, reconstructing the dynamics of prices in financial markets. It is proposed through a novel family of models originating in population and fluid dynamics, applied to an electricity spot price time series. The main goal of this work is to investigate via numerical solutions how well theequations succeed in reproducing the real market time series properties, especially those that seemingly contradict standard assumptions of neoclassical economic theory, in particular the Efficient Market Hypothesis. The results show that the proposed model is able to generate price realizations that closely reproduce the behaviour and statistics of the original electricity spot price. That is achieved in all price levels, from small and medium-range variations to price spikes. The latter were generated from price dynamics and market momentum, without superimposing jump processes in the model. In the light of the presented results, it seems that the latest assumptions about human psychology and market momentum ruling market dynamics may be true. Therefore, other commodity markets should be analyzed with this model as well.

Kasvatus on kasvamaan saattamista. Kasvatusfilosofinen tutkimus J. A. Hollon sivistyskasvatusajattelusta

Tutkimukseni käsittelee J. A. Hollon (1885–1967) sivistyskasvatusajattelua. Hollo oli monitoiminen kulttuurivaikuttaja, joka toimi kriitikkona, kirjailijana, suomentajana ja kasvatustieteilijänä. Häntä voidaan pitää J. V. Snellmanin rinnalla yhtenä merkittävimpänä suomalaisena kasvatusajattelijana. Hänen kasvatusajattelustaan ei ole kuitenkaan aiemmin tehty väitöskirjatason tutkimusta. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1. Millainen on Hollon näkemys kasvatuksesta, kasvatuksen maailmasta ja kasvatuksen teoriasta? 2. Mikä on Hollon käsitys kasvattajan ja kasvatettavan merkityksestä kasvatustapahtumassa? 3. Mitä asioita sisältyy sivistyskasvatuksen eli kasvamaan saattamisen elementteihin? Tutkimukseni on kasvatusfilosofinen. Tutkimusmenetelmäni on systemaattinen analyysi ja lähestymistapani on hermeneuttinen. Tutkimukseni pääaineistona ovat Hollon kasvatusta koskevat kirjoitukset, joista tärkeimmät ovat Mielikuvitus ja sen kasvattaminen I-II (1918, 1919), Kasvatuksen maailma (1927), Kasvatuksen teoria (1927) ja Itsekasvatus ja elämisen taito (1931). Hollon mukaan kasvatuksen maailma on suhteellisen itsenäinen elämänmuoto (Lebensform), jolla on oma ontologinen erityislaatunsa, so. sui generis. Kasvatusoppia ei pidä redusoida psykologiaan tai filosofiaan, koska sillä tavoin se menettää tieteellisen itsenäisyytensä. Hollon mielestä kasvatuksen teoria on teoria käytäntöä varten. Kasvatuksen teorian luomisessa tulee ottaa huomioon kasvatuksen maailman erityispiirteenä oleva kokonaisvaltainen näkökulma ja elämän palvelemisen päämäärä. Kasvattaminen on aina myös eettistä toimintaa. Kasvatuksen tavoitteena on hyvä elämä. Hollon mukaan kasvattajan tehtävä on luoda kasvatettavalleen eheä sivistyksellinen perusta. Tämä voi tapahtua vain laaja-alaisen sivistyskasvatuksen avulla, jonka runkona on antiikin humanistinen sivistysperinne. Sivistyskasvatukseen kuuluvat älyllinen, eettinen, uskonnollinen, esteettinen ja toiminnallinen kasvatus. Mielikuvituksen avulla kasvattaja voi yhdistää kasvatuksen osa-alueet eheäksi kokonaisuudeksi. Ilman mielikuvitusta erilaiset ilmiöt olisivat pirstaleisina, toisistaan erillisinä osina ihmisen mielessä. Opettajan persoona on merkittävä tekijä kasvatuksessa. Se tulee ottaa huomioon opettajankoulutuksen eli kasvattajan kasvattamisen valinnoissa. Opettaja-kasvattajan on tärkeää opiskella laajasti humanistisia opintoja, koska kasvatuksessa on kysymys ihmisestä. Ennen kaikkea kasvattajan eettistä ja esteettistä kykyä tulee harjoituttaa. Näin hän oppii käyttämään mielikuvitustaan kasvatustapahtumassa siten, että hän tulee kasvatuksellisesti näkeväksi kasvamaan saattajaksi, joka ymmärtää sen, mikä kussakin tilanteessa vaatii erityistä huomiota. Tutkimukseni osoittaa, että Hollon henkitieteellinen ja fenomenologis-hermeneuttinen kasvatusnäkemys ei ole vain vastaparadigma empiiriselle kasvatustieteelle, vaan myös nykyajan teknis-taloudelliselle eetokselle, joka yhtäältä uhkaa välineellistää kasvatuksen ja toisaalta väärällä tavoin tieteellistää kasvatuksen tutkimuksen. Tämän takia kasvatusoppi kysymyksineen uhkaa siirtyä kasvatuskeskustelussa syrjemmälle, jopa hävitä kokonaan. Kasvatuksen ja kasvatuksen tutkimuksen vaarana on niiden liiallinen sitouttaminen tuotantoelämän jatkeeksi, minkä seurauksena on ihmisyyden toteuttamisen vaikeutuminen. Tutkimuksen lopuksi esitän ideaalikoulunäkemykseni, joka perustuu osittain Hollon kasvatusnäkemykseen. Hollon näkemys on yhä ajankohtainen ja merkittävä kontribuutio kasvatusta, sen teoriaa ja käytäntöä koskevaan keskusteluun.

The death and resurrection of 'economics with psychology': remarks from a methodological standpoint

One of the merits of contemporary economic analysis is its capacity to offer accounts of choice behavior that dispense with details of the complex decision machinery. The starting point of this paper is the concern with the important methodological debate about whether economics might offer accurate predictions and explanations of actual behavior without any reference to psychological presuppositions. Inspired by an exercise of rational reconstruction of ideas, I aim to offer an interpretation of the process of freeing economic analysis from psychology at the end of the 19th century and the contemporary resurrection of behavioral approaches in the late 1980s.

Explorations and comparisons of actual, ideal, and ought forgiveness definitions : a Q-methodological study /

Numerous definitions of forgiveness have been proposed in the literature (e.g.. North, 1987; Enright, Freedman & Rique, 1998), most ofwhich are based on religious or philosophical notions, rather than on empirical evidence. Definitions employed by researchers have typically set very high standards for forgiveness. This research was designed to investigate the possibility that these definitions describe an ideal of forgiveness and may not reflect laypersons' beliefe and experiences. Using Higgins' Self-Discrepancy Theory as a fiamework, three types of forgiveness beliefs were investigated: actual, ideal, and ought Q-methodology (which permits intensive study ofphenomena in small samples) was employed to examine and compare participants' beliefs about forgiveness across these domains. Thirty participants (20 women), 25 to 78 years of age, were recruited firom the community. They were asked to sort a set of66 statements about forgiveness according to their level of agreement with each statement This process was repeated three times, with the goal of modelling participants' actual experiences, their ideals, and how they believed forgiveness ought to be. Three perspectives on forgiveness emerged across the domains: forgiveness as motivated by religious beliefs, reconciliation-focussed forgiveness, and conflicted forgiveness. These perspectives indicated that, for many participants, the definitions presented in the literature may coincide with their beliefs about how forgiveness would ideally be and should be, as well as with their experiences of forgiveness; however, a large number of participants' experiences of, and beliefs about, forgiveness do not conform to the standards set out in the literature, and to exclude these participants' experiences and beliefs would mean overlooking what forgiveness means to a large portion of people. Results of this study indicate that researchers need to keep an open mind about what forgiveness may mean to their participants.

The role of personality and situational factors in forgiveness /

This study deals with personality and situational variables that influence forgiveness. The relations between empathy and forgiveness were studied, followed by the examination of the relation of these two variables to the Big Five personality traits, as well as honesty, absorption, the propensity to mystical experiences, and dissociation. Empathy was then tested as a mediating variable between the personality variables and forgiveness. Empathy and forgiveness were then studied in relation to childhood maltreatment. Finally, the effects of six different motivations to forgive were examined in relation to the personality variables. Participants were 142 undergraduate students recruited from the ftrst year psychology class at Brock University; 75% were either 18 or 19 years of age, and 84% were female. All of the variables were measured using self-report questionnaires. The relation between empathy and forgiveness was only partially replicated. In terms of personality, forgiveness was found to be related to honesty, emotionality, and agreeableness. Empathy at least partially mediated the relations between forgiveness and agreeableness, honesty and emotionality. Childhood maltreatment was negatively related to forgiveness, and positively related to openness to experience, absorption, and dissociation from reality, but not to the propensity for mystical experiences. Six different motivations for forgiveness emerged from an exploratory factor analysis. Out of these, Forgiveness to Promote Reconciliation was related to emotionality and dispositional empathy. Religious Forgiveness was related to honesty, emotionality, and mystical experiences. Forgiveness to Feel Better was related to honesty, emotionality, agreeableness, conscientiousness, absorption, mystical experiences, and empathy. Forgiveness to Assert Moral Superiority over the Injurer was negatively related to honesty, empathy, and positively related to extraversion. Forgiveness out of Fear was related to agreeableness. Finally, Altruistic Forgiveness was related to honesty, emotionality, and agreeableness, absorption and the propensity to mystical experiences. Altruistic Forgiveness correlated most highly with all the measures of forgiveness, followed by Forgiveness to Feel better. Altruistic forgiveness was also the motivation for forgiveness that correlated the highest with absorption.