Diskurssitaitureita projektiyhteiskunnassa

Kirjallisuusarvostelu

Ryhmäkoheesion ilmeneminen varusmiespalveluksessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koheesio ilmenee varusmiespalveluksessa. Lisäksi keskitytään tarkastelemaan sitä, mitkä asiat johtavat ryhmäkoheesion syntyyn sekä kehitykseen. Tarkoituksena oli löytää koheesion ilmiöitä, jotka esiintyvät varusmiesten toiminnasta. Tutkimuksessa haettiin vastauksia siihen, mitä koheesiota edistäviä sekä mitä heikentäviä asioita tapahtui varusmiespalveluksen aikana. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista sisällön analyysia. Analyysillä kyettiin poimimaan koheesion ilmiöitä tekstikatkelmista. Aineistona käytettiin Tunnetut sotilaat – teosta, joka on sosiaalireportaasin ympärille rakentuva etnografinen tutkimus varusmiesten arjesta sekä kokemuksista. Teoksesta tarkasteltiin tarkemmin lukua viisi, joka käsitteli yksilön sekä ryhmän vuorovaikutussuhteita. Tutkimuksessa päädyttiin siihen tulokseen, että vapaa-ajan vuorovaikutus edistää koheesiota. Hetkinä, jolloin varusmiehet eivät olleet palvelustehtävissä tai olivat vapaaajalla, käytettiin pääosin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Hetket loivat perustan ryhmän sisäiselle luottamukselle sekä me-hengelle, joka tuki koheesion kehittymistä ryhmän sisällä. Koheesio ilmeni yksilön käytöksessä siten, että hän tunsi olevansa osa ryhmää sekä tekevänsä työtä ryhmän eduksi. Koheesion kehittymistä vapaa-ajalla tulisi kehittää siten, että ryhmän yhteistä toimintaa lisättäisiin. Tällä toimenpiteellä mahdollisesti parannettaisiin sekä nopeutettaisiin sosiaalisen koheesion kehittymistä varusmiespalveluksessa. Toisaalta tutkimuksessa saatujen tuloksien perusteella ei voida kiistää, ettei päiväpalveluksessa tai koulutuksessa tapahtuva kanssakäyminen myös kehittäisi koheesiota. Jatkotutkimusmahdollisuutena voitaisiin muun muassa tutkia sitä, että kuinka nopeasti koheesio kehittyy varusmiespalveluksen aikaiselle tasolle kertausharjoituksissa.

Legitimiteetistä ekosysteemipalveluihin : luonnonkäyttö yhteiskunnallisena ongelmana

Kirjallisuusarvostelu

Itä-Suomen ESR-ohjelman 2007-2013 välikertomus

Raportti on välikatsaus Itä-Suomen ESR-toimintaan ohjelmakaudella 2007–2013 ja se on kirjoitettu alueella rahoitusta välittävien tahojen, ELY-keskusten ja maakuntien liittojen, yhteistyönä. Suomessa ESR-toimintaa ohjaava Manner-Suomen ESR-ohjelma 2007–2013 on jaettu neljään eri suuralueeseen. Yksi näistä on Itä-Suomen suuralue, joka muodostuu Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnista. Raportti keskittyy Itä-Suomen ohjelmakauden tuloksien tarkasteluun tuoden niitä esille hanke-esimerkkien sekä indikaattoritietojen kautta. Ohjelman kehittämis-toimet on jaettu neljään eri toimintalinjaan ja toimintalinjojen sisällä on määritelty erityisiä kehittämistavoitteita. Itä-Suomen suuralueen hankkeille on myönnetty 290 miljoonaa euroa ESR-rahoitusta. Lisäksi kunnat ja muut julkiset toimijat sekä yritykset ovat osallistuneet hankkeiden rahoitukseen 72 miljoonalla eurolla. Itä-Suomi on pysynyt kansallisessa vertailussa rahoituksen kohdistamisessa hankkeisiin hyvällä tasolla. Euroopan sosiaalirahaston rahoitus (ESR) on Itä-Suomessa merkittävä, muttei ainut, alueen elintasoa ja kilpailukykyä kohottava rahoitusväline. Muista rahoitusmuodoista Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) sekä maaseuturahastojen alueellinen merkitys korostuvat etenkin yritysten kilpailukyvyn ja maaseudun toimintaedellytysten kehittämisessä Itä-Suomessa. Vaikuttavuus on noussut keskeiseksi hanketyötä ohjaavaksi tekijäksi. Hankkeita ei toteuteta ohjelman vuoksi, vaan niillä täytyy olla aina alueellinen vaikuttavuusnäkökulma ja selkeä päämäärä. Mitä vahvempi hankeorganisaation ja toimijoiden sitoutuminen on, sitä parempia tuloksia saadaan aikaan. Erilaisten rahoitusvälineiden yhteensovitus, viestinnällinen osaaminen ja sitä kautta syntyvä tehokkuus korostuvat tuloksekkaiden hankkeiden toteutuksissa. Alueen mikro- ja pk-yritysten osaamisen kehittäminen, osaamistarpeisiin vastaaminen sekä yritysten kansainvälistyminen vahvistavat Itä-Suomen hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Indikaattoritiedot Itä-Suomen suuralueen ESR-ohjelman toteumasta puhuvat paljon puolestaan; 89 600 hankkeissa aloittanutta henkilöä, 343 000 lyhytkestoisissa toimenpiteissä ja tiedotustilaisuuksissa ollutta, lähes 18 000 hankkeisiin osallistunutta yritystä ja 5 600 muuta organisaatiota, 1 245 000 koulutus- ja henkilötyöpäivää. Uusia työpaikkoja on syntynyt noin 3 400 ja uusia yrityksiä lähes 2 600 kappaletta. Väliraportin indikaattoritietiedoissa ja hankelistauksissa on mukana projektipäätöksen saaneet hankkeet ohjelmakauden alusta vuoden 2012 loppuun. Tulosten tulkinnassa tulee huomioida erilaiset rahoitus- ja kehittämiskytkökset sekä alueelliset ESR-rahoituksen painotukset maakunnittain. Tarpeet ja alueelliset painotukset ovat vaihdelleet maakunnittain – on haluttu ja myös saatu erilaisia tuloksia. Hankkeilla on kehitetty yritysten henkilöstön osaamista eri toimialoilla ja erityisesti on haluttu kehittää maakuntien kannalta keskeisiä vahvuusaloja. Toimilla on pyritty edistämään työelämän kehittymistä joustavammaksi sekä parantamaan työssä jaksamista ja tuottavuuskehitystä, unohtamatta myöskään yrittäjyyden tukemista ja uusien yrityksien synnyttämistä. Rahoitusta on suunnattu toimiin, jotka parantavat alueen huoltosuhdetta ja pyrkivät korjaamaan rakennetyöttömyyttä. Ohjelma-asiakirjassa mainittuja tavoitteita on edistetty kehittämällä työmarkkinoiden toimintaa sekä erityisesti nuorten sijoittumista työelämään ja koulutukseen. Myös äkillisen rakennemuutoksen kouriin joutuneet alueet ovat saaneet merkittäviä resursseja muutosten hallintaan ja uusien työurien edistämiseen. Itä-Suomessa merkittävänä osa-alueena on myös elinkeinorakenteen uudistaminen ja kehittäminen, mikä on näkynyt panostuksina uusille osaamisalueille erityisesti korkeakoulujen yhteydessä. Myös ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämistä on tuettu. Kehittämistoimien tavoitteena on lisäksi ollut kansainvälisyyden sekä työperäisen maahanmuuton edistäminen. Kesken ohjelmakauden tulleen taloudellisen taantuman vuoksi työperäistä maahanmuuttoa edistävät toimet ovat jääneet suunniteltua vähäisemmiksi.

Kumouksellinen strippi : sarjakuva toisin ajattelemisen taitona

Artikkelissa tarkastellaan sarjakuvan äärellä tapahtuvan oppimisen luonnetta ja tähän kytkeytyviä pedagogisia mahdollisuuksia.

Haarautuvia polkuja, vivahteita ja moniäänisyyttä historiantutkimuksessa

Kirjallisuusarvostelu