Factors Affecting Cancer Behavior with Special Reference to Lymphatic Vessels, Macrophages, EGFR, and Pim-1 in Colorectal Cancer

Syövän käyttäytymiseen ja ennusteeseen vaikuttavat monet tekijät, muun muassa muutokset syöpäsoluissa sekä kasvainta ympäröivässä mikroympäristössä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia uusia prediktiivisiä ja prognostisia ennustetekijöitä syöpäsoluissa (EGFR geenikopiomäärä, EGFR, onkogeeni pim-1) sekä syöpäkasvaimen mikroympäristöön kuuluvissa imuteissä (CLEVER-1, podoplaniini), makrofageissa (CD68, CLEVER-1) ja T lymfosyyteissä (CD3) kolorektaalisyövässä. Lisäksi tutkittiin imuteiden molekulaarisia ominaisuuksia tarkemmin (CD73, LYVE-1, podoplaniini) kuten myös lymfosyyttien ja dendriittisolujen liikennöintiä imuteissä. Tutkimustulokset osoittavat että korkea Pim-1 ekspressiotaso, suuri peritumoraalinen CD68+ makrofagimäärä sekä varhaisen vaiheen taudissa suuri CLEVER-1+ peritumoraalinen makrofagimäärä ovat hyvän ennusteen tekijöitä kolorektaalisyövässä. Metastaattisessa taudissa sen sijaan suuri määrä CLEVER-1+ makrofageja, sekä intra- että peritumoraalisesti, liittyy huonoon tautiennusteeseen. EGFR geenikopiomäärä, EGFR proteiinipitoisuuden ohjaaman hopea in situ hybridisaatiomenetelmän avulla määritettynä, ennusti vastetta anti-EGFR hoidolle metastaattisessa kolorektaalisyövässä tarkemmin kuin nykyisin rutiinisti käytössä oleva KRAS määritys. Lisäksi havaittiin että imutiet ovat monimuotoisia imutiemarkkeri ekspressionsa suhteen sekä normaali- että syöpäkudoksissa. CD73 molekyylin funktio imuteissä poikkesi selvästi molekyylin funktiosta verisuonissa. Yhteenvetona voidaan todeta että kolorektaalisyövän ennusteeseen vaikuttavien tekijöiden merkitys vaihtelee taudin levinneisyysasteen sekä imuteiden että makrofagien sijainnin perusteella. Korkea Pim-1 ilmentyminen on yhteydessä hyvään kolorektaalisyöpäennusteeseen. Lisäksi EGFR geenikopiomäärä osoittautui lupaavaksi uudeksi prediktiiviseksi ennustetekijäksi KRAS villintyypin metastaattista kolorektaalisyöpää sairastavilla potilailla.

Onnellisuus NuTu:n syysseminaarissa 2010

Suomen psykologisen seuran nuorten tutkijoiden jaos (NuTu) piti syysseminaarinsa 22.11.2010.

Taidokkaita katseita Afrikkaan

Kirjallisuusarvostelu

Suomalaisista innovaatioista selkeästi ja kiinnostavasti

Kirjallisuusarvostelu

Sateenkaariperheen ja opettajan kohtaaminen

Tutkimuksen aiheena ovat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien eli sateenkaariperheiden vanhempien kokemukset lastensa koulunkäynnistä sekä opettajaopiskelijoiden suhtautuminen sateenkaariperheisiin koulumaailmassa.

Kirjasto- ja tietopalvelut Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen yleisissä kirjastoissa vuonna 2009

Tässä julkaisussa on kuvattu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Pohjanmaan ELY-keskus) alueen kuntien kirjastopalvelujen laatua ja saatavuutta vuoden 2009 tilastotietokannan tietojen ja Kirjastopoliittisen työryhmän antamien suositusten pohjalta. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueeseen kuuluu seuraavat maakunnat: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Kirjastojen lukumäärässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoteen 2008 verrattuna. Pääkirjastojen lukumäärä on kuitenkin kuntaliitosten myötä vähentynyt 18 kirjastolla vuodesta 2008, kun taas sivukirjastojen määrä on lisääntynyt 13 kirjastolla. Alueella on edelleen 44 kirjastoautoa ja kirjastoautopysäkkien määrä on lisääntynyt 57 pysäkillä. Kirjastojen aukiolotuntien määrä on vähentynyt hiukan (-2659 tuntia). Kokonaislainaus on vähentynyt 66 428 lainalla eli 0,28 prosenttia. Vain Pirkanmaalla kokonaislainaus on hieman lisääntynyt. Asukaskohtainen kokonaislainaus oli 19,8 (koko maa 18,8). Kaikkiaan Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella annettiin 23,6 miljoonaa lainaa. Kirjastokäyntien määrä on supistunut hiukan, mutta edelleen jokainen asukas kävi kirjastossa keskimäärin 10 kertaa vuonna 2009. Verkkoasiointikertoja oli kaikkiaan 14 886 863. Kokoelmat vähenivät edellisvuoteen nähden vain hiukan. Kirjoja kokoelmista oli noin 90 %. Kirjojen osuus kokoelmista on suurin Keski-Pohjanmaalla ja pienin Pirkanmaalla. Kirjastojen toimintakulut ovat kasvaneet 2,9 %.

Narratiivisuus ja referointi selkokielisissä tietokirjoissa

Selkokielisten tietokirjojen kerronnan käytänteet eroavat yleiskielisen tietokirjallisuuden käytänteistä. Tutkielma käsittelee selkokielisten tietokirjojen sisältämää narratiivisuutta ja referointia, jotka molemmat ovat keskeisiä selkotietokirjoissa käytettyjä tiedonvälityksen ja kerronnan keinoja. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista narratiivisuus ja referointi selkotietokirjoissa on. Samoin tavoitteena on tuoda esiin narratiivisuuden ja referoinnin funktioita tutkitussa aineistossa. Aineisto koostuu neljän tietokirjan yhteensä kahdeksasta tietoartikkelista. Tietokirjat ovat nimeltään Suomalaisia suurmiehiä (2000), Suomalaisia urheilijoita (2000), Suomalaisia taiteilijoita (2004) ja Suomalaisia suurnaisia (2008). Työssä on mukana myös tietokirjoja kirjoittaneiden selkotietokirjailijoiden haastattelut. Näin valaistaan muun muassa kirjailijoiden omia lähtökohtia käyttää referointia ja narratiivisuutta tiedonvälityksessä ja kerronnassa. Tutkimus voidaan luokitella tekstintutkimuksen ja selkokielen tutkimuksen alaan. Työ ei ole puhtaasti kielitieteellinen vaan lähestyy usein varsinkin kirjallisuudentutkimuksen teemoja, kun aineistoa tarkastellaan myös kertomisen tutkimuksen näkökulmasta. Työ on menetelmältään pääosin laadullista tutkimusta. Keskeisiä teoreettisia lähteitä työssä ovat selkokielen osalta erilaiset kokoomateokset ja Auli Kulkki-Niemisen tutkimukset. Referoinnin käsittelyssä tukeudutaan erityisesti Kaija Kuiriin. Narratiivisuuden osalta moni lähde on kirjallisuustieteen alalta. Tutkimus osoittaa, että selkotietokirjojen artikkelit sisältävät paljon niin narratiivista ainesta kuin erilaisia referaattejakin. Narratiivisuus näkyy muun muassa selkoartikkelien rakentamissa elämänmittaisissa tarinoissa, elämäntarinoiden sisäisissä kertomuksissa, kertojaratkaisuissa ja runsaassa imperfektin käytössä. Referoinnin tavat ja lajit ovat moninaisia. Artikkelit sisältävät suuren määrän varsinkin henkilöhahmojen puheen ja ajatuksen referaatteja. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että narratiivisuudella tuetaan erityisesti selkokielisyyden edellyttämää ymmärrettävyyttä ja havainnollista esittämistapaa. Referoinnilla taas tavoitellaan varsinkin selkeyttä, elämyksellisyyttä, henkilöhahmojen elävyyttä, vakuuttavuutta ja aitoutta. Selkotietokirjailijoiden haastatteluvastaukset tukevat aineiston analyysin tuloksia. Kirjailijat ajattelevat, että referointi ja narratiivisuus auttavat sekä tiedon välittymisessä että elämysten tuottamisessa.