Introduction: Mapping the Contours of East Asian Commercial Law for the Asian Century

The centre of economic gravity in the new century is shifting to the East. Since 200 1, according to the International Monetary Fund (IMF), Asia's contribution to world economic growth has matched that of the United States and Europe combined, and, since 2006, has even exceeded it (IMF, 20 I I; Neumann and Arora, 20 II ). This surge is easy to explain: China has emerged as a global super-power; Japan remains the third-largest world economy, despite only recently emerging from over twenty years of economic stagnation (The Age, 2013); South Korea and the ' tiger ' economies of Taiwan, Hong Kong and Singapore have achieved high-level economic development through capital investment and technological innovation; and Indonesia, Thailand, the Philippines and Malaysia have supplied riches in labour and resources to the regional economy (Macintyre and Naughton, 2005, p. 78). A growing middle class is lifting consumption. ‘Billions of Asians,' writes Mahbubani (2008, p. 3), 'are marching to modernity.’ This book examines scholarly interpretations for the role commercial law has played in East Asia's economic rise. At first blush, this might seem a daunting task. After all, as some theorists have argued, the East Asian experience is largely neglected in writings on Jaw generally and commercial law more broadly (Wolff, 20 12). This is because law, as a discipline, was largely forged in the prior European and American centuries; these 'Anglo-American moorings' ill-serve legal analysis in the new Asian Century (Cossman, 1997, p. 539).

A review of efficiency measures for REITs and their specific application for Malaysian Islamic REITs

Purpose This paper aims to present a conceptual model on the efficiency of Islamic Real Estate Trusts (I-REITs) available in Malaysia. The key difference between the Islamic and their conventional investment vehicle part is mainly its own Shariah framework. Design/methodology/approach The paper reviews and synthesises the relevant literature on the performance analysis and efficiency measurements of Real Estate Investment Trusts. The paper then develops and proposes a conceptual model to measure the efficiency of Malaysian Islamic REITs. Findings The paper identifies and examines the appropriate methods and instruments to measure the efficiency in relation to the risk and profitability of Islamic REITs. The efficiency measure is important for the fund managers in order to maximise the shareholders’ return in an investment of property portfolio as well as proposing the best way to allocate resources efficiently. Research limitation/implications This is a preliminary review of current work that identifies the issues that will be addressed in future empirical research. The authors will be undertaking this future empirical research in measuring the efficiency of Malaysian REITs particularly the Islamic REITs using the non-parametric approach of Data Envelopment Analysis. Originality/value To date, there has been very limited research on the efficiency measurement of Islamic REITs. The current analysis of REIT has been focused on traditional non-Islamic funds. This paper will review and discuss the current literature on efficiency measurement to determine the most appropriate approaches and methodologies for future application in performance analysis of efficiency measure for Malaysian Islamic REITs.

We need to fund more than just science priorities for Australia’s future

Australia's Science and Research Priorities focus on activating STEM researchers (science, technology, engineering, maths). In this article in The Conversation, Professor Marcus Foth argues that we need to fund more than just science priorities for Australia’s future.

Water Use Efficiency Investment for Healthy Headwaters

Agri-Science Queensland to provide a range of extension services to improve water use efficiency in irrigated agriculture in the Queensland Murray Darling Basin and support the implementation of the Healthy Headwaters On-farm Water Use Efficiency program.

AG15 (Sustainable Agricultural State-level Investment Program) natural resource management extension in irrigated cotton and grain

Natural Resource Management project developing reources and supporting best practice management for irrigated cotton and grain growers in Queensland.

A framework for optimising capital investment and operations in livestock logistics

Despite the longevity, scale and importance of northern Australia's beef industry, recent disruptions to external markets have demonstrated a degree of vulnerability to shocks in the supply chain. Matching the industry's long-evident resilience to climatic variability with resilience to changes in markets and supply chains requires careful planning. One component of this is how investments in infrastructure will need to be planned to facilitate adaptive responses to market changes. This paper provides an outline of a modelling framework that links strategic and operational dynamic models of logistics along the supply chain from the property to the abattoir or port. A novelty of the methodology is that it takes into account the high granularity of individual livestock transport vehicle movements and the ability to scale up to an almost complete view of logistics costs across the entire beef industry of northern Australia. The paper illustrates how the methodology could be used to examine the effects of changes in logistics infrastructure on efficiency and costs using examples from the states of Northern Territory, Western Australia and Queensland.

Poverty and the Environment : Investment Poverty and the Role of Assets in Generating Welfare for Farmer Households in the Province of Herrera, Panama

Köyhiä maanviljelijöitä on usein syytetty kehitysmaiden ympäristöongelmista. On väitetty, että eloonjäämistaistelu pakottaa heidät käyttämään maata ja muita luonnonvaroja lyhytnäköisesti. Harva asiaa koskeva tutkimus on kuitenkaan tukenut tätä väitettä; perheiden köyhyyden astetta ja heidän aiheuttamaansa ympäristövaikutusta ei ole kyetty kytkemään toisiinsa. Selkeyttääkseen köyhyys-ympäristö –keskustelua, Thomas Reardon ja Steven Vosti kehittivät investointiköyhyyden käsitteen. Se tunnistaa sen kenties suuren joukon maanviljelijäperheitä, jotka eivät ole köyhiä perinteisten köyhyysmittareiden mukaan, mutta joiden hyvinvointi ei ole riittävästi köyhyysrajojen yläpuolella salliakseen perheen investoida kestävämpään maankäyttöön. Reardon ja Vosti korostivat myös omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin, ja uskoivat sen vaikuttavan tuotanto- ja investointipäätöksiin. Tässä tutkimuksessa pyritään vastaamaan kahteen kysymykseen: Miten investointiköyhyyttä voidaan ymmärtää ja mitata? Ja, mikä on viljelijäperheiden omaisuuden hyvinvointia lisäävä vaikutus? Tätä tutkimusta varten haastateltiin 402 maanviljelijäperhettä Väli-Amerikassa, Panaman tasavallan Herreran läänissä. Näiden perheiden hyvinvointia mitattiin heidän kulutuksensa mukaan, ja paikalliset köyhyysrajat laskettiin paikallisen ruoan hinnan mukaan. Herrerassa ihminen tarvitsee keskimäärin 494 dollaria vuodessa saadakseen riittävän ravinnon, tai 876 dollaria vuodessa voidakseen ravinnon lisäksi kattaa muitakin välttämättömiä menoja. Ruoka- eli äärimmäisen köyhyyden rajan alle jäi 15,4% tutkituista perheistä, ja 33,6% oli jokseenkin köyhiä, eli saavutti kyllä riittävän ravitsemuksen, muttei kyennyt kustantamaan muita perustarpeitaan. Molempien köyhyysrajojen yläpuolelle ylsi siis 51% tutkituista perheistä. Näiden köyhyysryhmien välillä on merkittäviä eroavaisuuksia ei vain perheiden varallisuuden, tulojen ja investointistrategioiden välillä, mutta myös perheiden rakenteessa, elinympäristössä ja mahdollisuuksissa saada palveluja. Investointiköyhyyden mittaaminen osoittautui haastavaksi. Herrerassa viljelijät eivät tee investointeja puhtaasti ympäristönsuojeluun, eikä maankäytön kestävyyttä muutenkaan pystytty yhdistämään perheiden hyvinvoinnin tasoon. Siksi investointiköyhyyttä etsittiin sellaisena hyvinvoinnin tasona, jonka alapuolella elävien perheiden parissa tuottavat maanparannusinvestoinnit eivät enää ole suorassa suhteessa hyvinvointiin. Tällaisia investointeja ovat mm. istutetut aidat, lannoitus ja paranneltujen laiduntyyppien viljely. Havaittiin, että jos perheen hyvinvointi putoaa alle 1000 dollarin/henkilö/vuosi, tällaiset tuottavat maanparannusinvestoinnit muuttuvat erittäin harvinaisiksi. Investointiköyhyyden raja on siis noin kaksi kertaa riittävän ravitsemuksen hinta, ja sen ylitti 42,3% tutkituista perheistä. Heille on tyypillistä, että molemmat puolisot käyvät työssä, ovat korkeasti koulutettuja ja yhteisössään aktiivisia, maatila tuottaa paremmin, tilalla kasvatetaan vaativampia kasveja, ja että he ovat kerryttäneet enemmän omaisuutta kuin investointi-köyhyyden rajan alla elävät perheet. Tässä tutkimuksessa kyseenalaistettiin yleinen oletus, että omaisuudesta olisi poikkeuksetta hyötyä viljelijäperheelle. Niinpä omaisuuden vaikutusta perheiden hyvinvointiin tutkittiin selvittämällä, mitä reittejä pitkin perheiden omistama maa, karja, koulutus ja työikäiset perheenjäsenet voisivat lisätä perheen hyvinvointia. Näiden hyvinvointi-mekanismien ajateltiin myös riippuvan monista väliin tulevista tekijöistä. Esimerkiksi koulutus voisi lisätä hyvinvointia, jos sen avulla saataisiin paremmin palkattuja töitä tai perustettaisiin yritys; mutta näihin mekanismeihin saattaa vaikuttaa vaikkapa etäisyys kaupungeista tai se, omistaako perhe ajoneuvon. Köyhimpien perheiden parissa nimenomaan koulutus olikin ainoa tutkittu omaisuuden muoto, joka edisti perheen hyvinvointia, kun taas maasta, karjasta tai työvoimasta ei ollut apua köyhyydestä nousemiseen. Varakkaampien perheiden parissa sen sijaan korkeampaa hyvinvointia tuottivat koulutuksen lisäksi myös maa ja työvoima, joskin monesta väliin tulevasta muuttujasta, kuten tuotantopanoksista riippuen. Ei siis ole automaatiota, jolla omaisuus parantaisi perheiden hyvinvointia. Vaikka rikkailla onkin yleensä enemmän karjaa kuin köyhemmillä, ei tässä aineistossa löydetty yhtään mekanismia, jota kautta karjan määrä tuottaisi korkeampaa hyvinvointia viljelijäperheille. Omaisuuden keräämisen ja hyödyntämisen strategiat myös muuttuvat hyvinvoinnin kasvaessa ja niihin vaikuttavat monet ulkoiset tekijät. Ympäristön ja köyhyyden suhde on siis edelleen epäselvä. Köyhyyden voittaminen vaatii pitkällä tähtäimellä sitä, että viljelijäperheet nousisivat investointiköyhyyden rajan yläpuolelle. Näin heillä olisi varaa alkaa kartuttaa omaisuutta ja investoida kestävämpään maankäyttöön. Tällä hetkellä kuitenkin isolle osalle herreralaisia perheitä tuo raja on kaukana tavoittamattomissa. Miten päästä yli tuhannen dollarin kulutukseen perheenjäsentä kohden, mikäli elintaso ei yllä edes riittävään ravitsemukseen? Ja sittenkin, vaikka hyvinvointi kohenisi, ei ympäristön kannalta parannuksia ole välttämättä odotettavissa, mikäli karjalaumat kasvavat ja eroosioalttiit laitumet leviävät.

Emergency Fund Building

Digital image

Emergency Fund Building

Digital image

Plantation hardwood resource specifications required for planning small log sawing infrastructure investment in Queensland.

Improved information on the product quality of the plantation resource is needed to allow businesses to consider investing in the development of value-adding processing facilities. These facilities are likely to require customised design that optimises the utilisation of future small diameter plantation hardwood logs. This log resource will become available as wood supply in Queensland transitions from native forests to 100% from sustainable plantations. This resource will be controlled by plantations established prior to 2000. A survey of the three main growers (former Forest Enterprises Australia Pty Ltd, former Forestry Corporation of New South Wales, Hancock Queensland Plantation Pty Ltd) revealed that C. citriodora subsp.variegata – CCV (28.0%), Eucalyptus dunnii (27.5%), E. pilularis (23.0%), E. grandis (11.3%) and E. cloeziana –GMS (7.1%) were the most widely planted species in the southern Queensland and northern New South Wales subtropical hardwood estate and would potentially dominate the supply of plantation hardwoods to sawmill processing facilities.

Industrial Removal Office records undated, 1899-1922

Contains Board of Directors minutes (1903, 1907), Executive Committee minutes (1907), Removal Committee minutes (1903-1917), Annual Reports (1910, 1913), Monthly Reports (1901-1919), Monthly Bulletins (1914-1915), studies of those removed, Bressler's "The Removal Work, Including Galveston," and several papers relating to the IRO and immigration. Financial papers include a budget (1914), comparative per capita cost figures (1909-1922), audits (1915-1918), receipts and expenditures (1918-1922), investment records, bank balances (1907-1922), removal work cash book (1904-1911), office expenses cash account (1903-1906), and the financial records of other agencies working with the IRO (1906). Includes also removal case records of first the Jewish Agricultural Society (1899-1900), and then of the IRO (1901-1922) when it took over its work, family reunion case records (1901-1904), and the follow-up records of persons removed to various cities (1903-1914). Contains also the correspondence of traveling agents' contacts throughout the U.S. from 1905-1914, among them Stanley Bero, Henry P. Goldstein, Philip Seman, and Morris D. Waldman.

Baron de Hirsch Fund records undated, 1870-1991.

Contains Deed of Trust, By-Laws, Annual Reports, Corporation Minutes (1909, 1913-1919, 1923-1924, 1926-1933), Minutes of the Board of Trustees (1893, 1899, 1907, 1910, 1915-1916, 1918, 1923, 1926-1927, 1930-1933), and the minutes, correspondence, and reports of the various national and local committees. Financial materials include income and expenditure records (1891-1933), audits (1919-1923, 1926-1928), the records of agricultural loans and mortgages, bond and real estate holdings, and bequests. Includes also correspondence and other materials regarding the establishment of the Fund, correspondence of and other papers concerning the Baron and Baroness de Hirsch, and several histories of the Fund. Included in the wide range of activities are material on the work of the Agriculture Bureau and the Jewish Agriculture Society, Housing, English Classes, Immigration (including monthly reports for several ports of entry 1885-1916) and Immigrant Aid, German Refugee Aid in the early years of the Holocaust, Kings Park, N.Y. Test Farm, the Laundry Project, Peekskill Farm, Public Baths, Student Loans, the Baron de Hirsch Trade School, and the Woodbine Colony and Baron De Hirsch Agricultural & Industrial School. Contains also materials on the Colonization attempts made in Colorado, Connecticut, Florida, Louisiana, Michigan, Minnesota, North Dakota, New Jersey, New York, Pennsylvania, South Dakota, Galveston, Texas, The Southwest, Washington, Canada, and Mexico.