Evaluation of a multiplex PCR to identify and serotypeActinobacillus pleuropneumoniaeserovars 1, 5, 7, 12 and 15

The aim of this study was to validate a multiplex PCR for the species identification and serotyping of Actinobacillus pleuropneumoniae serovars 1, 5, 7, 12 and 15. All 15 reference strains and 411 field isolates (394 from Australia, 11 from Indonesia, five from Mexico and one from New Zealand) of A. pleuropneumoniae were tested with the multiplex PCR. The specificity of this multiplex PCR was validated on 26 non-A. pleuropneumoniae species. The multiplex PCR gave the expected results with all 15 serovar reference strains and agreed with conventional serotyping for all field isolates from serovars 1 (n = 46), 5 (n = 81), 7 (n = 80), 12 (n = 16) and serovar 15 (n = 117). In addition, a species-specific product was amplified in the multiplex PCR with all 411 A. pleuropneumoniae field isolates. Of 25 nontypeable field isolates only two did not yield a serovar-specific band in the multiplex PCR. This multiplex PCR for serovars 1, 5, 7, 12 and 15 is species specific and capable of serotyping isolates from diverse locations. Significance and Impact of the Study A multiplex PCR that can recognize serovars 1, 5, 7, 12 and 15 of A. pleuropneumoniae was developed and validated. This novel diagnostic tool will enable frontline laboratories to provide key information (the serovar) to guide targeted prevention and control programmes for porcine pleuropneumonia, a serious economic disease of pigs. The previous technology, traditional serotyping, is typically provided by specialized reference laboratories, limiting the capacity to respond to this key disease.

Plan zemelʻnogo otvoda uchastka N 7 kollektivov "Krasnai︠a︡ Moldavii︠a︡," "Ėmes," "Krasnyĭ Kustarʻ" Krivorogskogo okruga Mikhaĭlovskogo raĭona

Digital image

LPG Gas-Sensing System With SnO2 Thin-Film Transducer and 0.7-mu m CMOS Signal Conditioning ASIC

The design and implementation of a complete gas sensor system for liquified petroleum gas (LPG) gas sensing are presented. The system consists of a SnO2 transducer, a lowcost heater, an application specific integrated circuit (ASIC) with front-end interface circuitry, and a microcontroller interface for data logging. The ASIC includes a relaxation-oscillator-based heater driver circuit that is capable of controlling the sensor operating temperature from 100degC to 425degC. The sensor readout circuit in the ASIC, which is based on the resistance to time conversion technique, has been designed to measure the gas sensor response over three orders of resistance change during its interaction with gases.

Plan uchastka kolonizat︠s︡ionnogo fonda pod Nº 160/7, Krivorogskogo okruga Mikhaĭlovskogo raĭona ploshchadiʻ︠u︡ 864, 1188 gektarov

Digital image

Plan zemelʻnogo otvoda uchastka N 7 kollektivov "Krasnoi︠a︡ Moldavii︠a︡", "Ėmes" i "Krasnyĭ Kustarʻ" Krivorogskogo okruga Mikhaĭlovskogo raĭona

Digital image

Plan uchastka kolonizat︠s︡ionnogo fonda pod Nº 102/7, Krivorogskogo okruga Bozhedarovskogo raĭona ploshchadiʻ︠u︡ 1907 gektarov

Digital image

Editorial of "International Journal of Critical Indigenous Studies, Volume 7, Number 1, 2014"

This edition testifies to the broad international reach of the journal, with contributions variously concerned with Arctic Indigenous communities, the Métis of Canada, Native Hawaiians and Māori of Aotearoa (New Zealand). Two articles stress the need to work collaboratively and respectfully with Indigenous populations whilst conducting research. The first, by Gwen Healey, notes the increased interest in health research in the Arctic, particularly with Inuit populations. Healy seeks to add to the growing body of literature concerned with Indigenous ways of knowing by highlighting Inuit concepts that inform an effective Arctic research model. The second, by primary author Peter Hutchinson and a range of co-contributors, highlights the ways in which Métis collaborators working in health developed a participatory Indigenous research method that was unique in that it foregrounded Métis relationships and relationality. In so doing, the researchers were able to give substance to otherwise staid policy statements about the need for good ethical research conduct.

Editorial of "International Journal of Critical Indigenous Studies, Volume 7, Number 2, 2014"

This edition scales the merlons and embrasures that mark the epistemological barriers that contemporary colonising power continually puts in place. Each article harnesses a critical Indigenous perspective in order to challenge conservative approaches or positions, be they concerned with reconciliation, Indigenous-led research, research tools or the nature of Aboriginal being. The first article, by Barry Judd and Emma Barrow, examines reconciliation discourse within the higher education sector and highlights the ways a normative Anglo-Australian identity militates against genuine ‘whitefella’ attempts to ‘reconcile’. The authors stress the importance of inclusive, institutional practice that serves to decentre Anglo-centrism and which, in turn, brings Indigenous peoples more fully into the fold of Australian university life.

Identification of I-7 expands the repertoire of genes for resistance to Fusarium wilt in tomato to three resistance gene classes

The tomato I-3 and I-7 genes confer resistance to Fusarium oxysporum f. sp. lycopersici (Fol) race 3 and were introgressed into the cultivated tomato, Solanum lycopersicum, from the wild relative Solanum pennellii. I-3 has been identified previously on chromosome 7 and encodes an S-receptor-like kinase, but little is known about I-7. Molecular markers have been developed for the marker-assisted breeding of I-3, but none are available for I-7. We used an RNA-seq and single nucleotide polymorphism (SNP) analysis approach to map I-7 to a small introgression of S. pennellii DNA (c. 210 kb) on chromosome 8, and identified I-7 as a gene encoding a leucine-rich repeat receptor-like protein (LRR-RLP), thereby expanding the repertoire of resistance protein classes conferring resistance to Fol. Using an eds1 mutant of tomato, we showed that I-7, like many other LRR-RLPs conferring pathogen resistance in tomato, is EDS1 (Enhanced Disease Susceptibility 1) dependent. Using transgenic tomato plants carrying only the I-7 gene for Fol resistance, we found that I-7 also confers resistance to Fol races 1 and 2. Given that Fol race 1 carries Avr1, resistance to Fol race 1 indicates that I-7-mediated resistance, unlike I-2- or I-3-mediated resistance, is not suppressed by Avr1. This suggests that Avr1 is not a general suppressor of Fol resistance in tomato, leading us to hypothesize that Avr1 may be acting against an EDS1-independent pathway for resistance activation. The identification of I-7 has allowed us to develop molecular markers for marker-assisted breeding of both genes currently known to confer Fol race 3 resistance (I-3 and I-7). Given that I-7-mediated resistance is not suppressed by Avr1, I-7 may be a useful addition to I-3 in the tomato breeder's toolbox.

Plan zemelʻnogo uchastka poselka N 7

Digital image

Proekt glinobytnogo doma tipa 7.50x4.00

Digital image

Jeremia 20:7-13 psykoanalyysissa : Nimettömän valituslaulun syntyprosessi tekstin objektimielikuvien muutosten valossa

Tämän pro gradu -työn tarkoituksena on selvittää tekstin Jer 20:7-13 jumalakuvaa ja muita ”tekstin puhujan” ilmaisemia vuorovaikutussuhteita ja vaihtelevia tunteita. On kuitenkin epäselvää, missä määrin Jeremian kirja tai sen yksittäiset jaksot kuvaavat profeetan persoonaa ja historiallista taustaa. Tekstit voivat kuvata myös muita myöhempiä tilanteita ja asenteita. Tämän tutkimuksen pääasiallinen eksegeettinen metodi on syvyyspsykologinen. Se saattaa pystyä kertomaan jotakin siitä, miten tutkittava teksti peilaa menneisyyden kokemuksellisia kaavoja. Samaan tapaan kuten psykohistoriassa, tutkimus ei yritä tutkia, tulkita tai rekonstruoida tradition tai historian Jeremiaa. Syvyyspsykologinen eksegeesi on tunnistettu jo aiemmin, mutta suomalaisessa tutkimuksessa sitä ei vielä ole sovellettu yksittäisiin teksteihin. Tämän tutkimuksen tutkimusasetelma avaa tekstin sisäisiä ja vaihtelevia vuorovaikutussuhteita eli objektisuhteita. Tutkimus nimittää tätä vuorovaikutussuhteiden analyysiä objektisuhdeanalyysiksi. Se perustuu teologian tohtori, psykoanalyytikko Matti Hyrckin psykoanalyyttiseen suhteessaolon perusmielikuvien teoriaan (SPT), jonka hän esittelee väitöskirjassaan Mielen kuvat Jumalasta (1995). Tekstin Jahve-kuvat on nähtävä objektirepresentaatioina. Nämä vahvasti värittyneet representaatiot ja kuvat kertovat enemmän kokijasta itsestään kuin niistä objekteista, joiden kuviksi ne ovat syntyneet. Käsitys objektien sisäsyntyisyydestä mahdollistaa Hyrckillä objektisuhteiden systematisoinnin ja SPT:n luomisen. Siten emotionaaliset silmälasit on tämän tutkimuksen tekijän mielestä mahdollista valjastaa myös tutkijan käyttöön. Tutkimuksen laaja näkökulmia hakeva teoriaosuus varmistaa tämän. Hermeneuttinen ”kolmen maailman malli” on lukijakeskeisyyteen ja kulttuurihyppyyn arvokas työväline. Jeremian kirja sisältää useita osin runomuotoisia valituksia, joista tutkittava teksti on viimeinen. Valituslaulujen sarja päättyy tutkittavaa tekstiä seuraavaan syntymäpäivän kiroamiseen jakeissa 14-18. Valituksen edellä kontekstina on joitakin kertomuksia Jeremiasta, mutta vasta jakeessa 20:2 Jeremia nimetään profeetaksi. Muuten valittaja on nimetön. Jeremia-kertomusten kehys on tässä toimituksellinen ja valituksen jälkeen seuraa deuteronomistista saarnaa Juudaa ja Jerusalemia vastaan. Tutkimus selvittää jakeiden 7-13 rakennetta, sisältöä ja tulkintaa ensin lähinnä laji- ja kirjallisuus- kriittisesti. Tutkimus osoittaa, että Jeremian valitus noudattaa yksilön valituslaulun kaavaa, mutta ei kuitenkaan yksiselitteisesti taivu lajin usein stereotyyppisiin tarkoituksiin. Suurin syy tähän on tekstin proosa- ja runomuodon vaihtelu ja sisällön hajanaisuus. Edes valituksen ydintä ei voi varmistaa, vaikka valituslaulun nuorimpina osina on tyypillisesti helppo pitää loppupuolen kollektiivisia lisiä. Varsinainen valitus on jakeissa 7-9 ja jakeet 10-13 ovat todennäköisimmin monivaiheinen päätössarja. Tutkimuksen keskeiset objektisuhdeteoreettiset peruskäsitteet sisäinen subjekti ja sisäinen objekti ovat ihmisen tiedostamattoman tason mielikuvia. Varhaisen tilan vuorovaikutusmielikuvien sisäisinä subjekteina ovat Riippuvainen ja Itseriittoinen. Ne ovat vaihtelevissa suhteissa Houkuttajan ja Hallitsijan muotoisia sisäisiä objekteja kohtaan. Myöhäisessä tilassa objekteille on syytä antaa uudet nimet: Vetäytyjä, Vaatija ja Parantaja. Tutkimus etenee osoittamalla tekstin ja SPT:n mukaisen mallin samankaltaisuuksia. Samalla on ollut mahdollista ottaa kantaa myös tekstin saumoihin ja tekstin syntyprosessiin. Tekstin objekti osoittautuu pääosin Hallitsijaksi, sillä Houkuttajan muotoisista jumaluuksista on kollektiivisesti pyritty tekemään pesäeroa Jerusalemin temppelin hävityksestä lähtien. Silti muistoista ja Houkuttajaksikin värittyneistä kaipuun ja pelon muodoista ei päästä eroon. Valituksen alkujakeita 7-9 leimaa Riippuvaisen masennus ja Itseriittoisen häpeä. Jakeissa 11-13 Hallitsijan muotoinen Jahve Sebaot tarjoaa hierarkkista symbioosia. Myöhäistä Vaatijaa ei tutkittavassa tekstissä ole kuin vanhurskaan käsitteenä, joka deuteronomistisessa teologiassa perustuu Jahven sanan kuulemiseen ja lain noudattamiseen. Tutkimus pyrkii osoittamaan, että kaikilla kokemuksilla on jollakin tavalla sekä yhteisöä että yksilöä eheyttäviä tarkoituksia. Kun valitus päättyy sarjaan vakuutuksia ja huipentuu kollektiiviseen ylistyskehotukseen, myös niillä on tarkoitus. Yksi osa tutkimustehtävää on ollut testata psykoanalyyttisen objektisuhdeteoreettisen metodin toimivuutta eksegeettisessä tutkimuksessa. Vaikka tulokset ovat suuntaa antavia, metodi on osoittautunut toimivaksi.

Knoevenagel condensation of 2-carbethoxycyclohexanone and malononitrile: Synthesis of 4-cyano-3-ethoxy-1-hydroxy-5,6,7,8-tetrahydroisoquinoline, an isomer of the abnormal product

The structure of the abnormal product 1a formed in the Knoevenagel condensation of 2-carbethoxycyclohexanone and malononitrile has been further confirmed. Oxidation of the tetrahydroisoquinoline 3b using Na2Cr2O-AcOH-H2SO4 gave the keto isoquinoline 3d and the isoquinoline-1-carboxylic acid 5a. The acid chloride of 5a was condensed with diethyl ethoxymagnesiomalonate to afford after decarbethoxylation the methyl ketone 5d which on Baeyer-Villiger oxidation gave a mixture of the acetate 1g and the title compound 1b. The unambiguous synthesis of 1b confirms the structure assigned earlier to the title compound also formed during the partial hydrolysis of the diethoxy compound 1c. Condensation of 2-acetylcyclohexane-1,3-dione with malononitrile gave the quinoline derivative 4c which on ethylation yielded the ketoquinoline 4d. The present studies have confirmed that the quinoline compound 4a is also formed in the condensation of 2-acetylcyclohexanone and cyanoacetamide.

Bromination of Intermolecular Chelate Linkage Isomers of 3-Oximino-4,9-Dimethyl (or 4,7,9-Trimethyl)-5,8-Diazadodeca-4,8-Diene-2,11-Dionato Nickel(II)

The reaction of the title complexes (FIG. 1) with N-bromosuccinimide or bromine in chloroform yields isomeric bromo complexes on substitution of the γ-CH carbon proton by bromine. The brominated products have been characterised by ir, pmr, electronic absorption spectra, conductivity and magnetic susceptibility measurements. The linkage isomerisation of the brominated products in chloroform has been shown to depend on the diamine residue.