Contemporary children's literature and film : engaging with theory

Bringing together the voices of leading and emerging scholars, this book provides critical approaches for reading children's literature and film. It argues for the significance of theory for reading texts written and produced for young people and integrates a wide range of critical perspectives, including schema theory, theories of space and place, cultural globalization, feminism, ecocriticism, adaptation theory, postcolonialism, and posthumanism.

Sherlockian adolescence for the twenty-first century : Conan Doyle’s ‘six dirty little scoundrels’ and contemporary children’s literature

Young adult literature is a socialising genre that encourages young readers to take up very particular ways of relating to historical or cultural materials. Recent years have seen a boom in Sherlockian YA fiction inviting reader identification either with the Baker Street Irregulars or an adolescent Holmes. In works by Anthony Read, Andrew Lane, Tracy Mack & Michael Citrin, and Tony Lee, the Sherlock canon provides a vocabulary for neo-Victorian young adult fiction to simultaneously invoke and defer a range of competing visions of working childhood as both at-risk and autonomous; of education as both oppression and emancipation; and of literary-cultural history as both populist and elitist. Such tensions can be traced in Conan Doyle’s own constructions of working children, and in the circulation of the Sherlock stories as popular or literary fictions. Drawing both on the Sherlock canon and its revisions, this paper reads current YA fiction’s deployment of Conan Doyle’s fictional universe as a tool for negotiating contemporary anxieties of adolescence.

An Interview with Sylvère Lotringer, Jean Baudrillard Chair at the European Graduate School and Professor Emeritus of French Literature and Philosophy at Columbia University, on the Architectural Contribution to Semiotext(e), Schizoculture, and the Early Deleuze and Guattari Scene at Columbia University

An Interview with Sylvère Lotringer, Jean Baudrillard Chair at the European Graduate School and Professor Emeritus of French Literature and Philosophy at Columbia University, on the Architectural Contribution to Semiotext(e), Schizoculture, and the Early Deleuze and Guattari Scene at Columbia University, which took place at the Department of French, Columbia University, New York City, July 2003. This interview exists as an audio cassette tape recording.

Irregular readers : Arthur Conan Doyle’s “six dirty scoundrels”, boyhood and literacy in contemporary Sherlockian children’s literature

Young adult (YA) literature is a socialising genre that encourages young readers to take up particular ways of relating to historical or cultural materials. The first decade of the twenty-first century witnessed a boom in Sherlockian YA fiction using the Conan Doyle canon as a context and vocabulary for stories focused on the Baker Street Irregulars as figures of identification. This paper reads YA fiction’s deployment of Conan Doyle’s fictional universe as a strategy for negotiating anxieties of adolescent masculinity, particularly in relation to literacy and social agency.

Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

Contemporary mormon literature: Phyllis Barber's writing

612 p.

National Identity and National Unity in Contemporary East Timorese Literature

Beginning with a panoramic analysis of the role played by East Timorese poets in the struggle for liberation from Portuguese and Indonesian colonial rule, this article examines the extent to which an East Timorese national identity and unity repeatedly featured in the poetry of the 1970s and 80s are represented in contemporary Timorese literary production. By reading the work of the novelist Luís Cardoso, and the poets Abé Barreto and Celso Oliveira, the article also assesses whether the independent nation envisioned earlier by those such as Borja da Costa, Fernando Sylvan and Xanana Gusmão, has been realised. In doing so, critical attention is brought to bear on the intimate relationship between the specific material and political circumstances of East Timor and the literature produced in colonial and postcolonial moments in the nation’s history.