Johtajan vuorovaikutusosaaminen suomalais-venäläisessä esimies-alaissuhteessa

The participants in the dynamic Finnish working environment are expected to display communication skills, which is emphasized when different cultures meet. The objective of this thesis was to study the required interpersonal communication competence of leaders in a Finnish-Russian superior-subordinate relationship. The leadership was approached from a communicational perspective where leadership emerges in a dyadic relationship between leader and subordinate. The research was conducted as a qualitative case study. The data was gathered from interviews in the target organization. Four superiors and five of their subordinates were interviewed. The qualitative data gathered from the interviews was analyzed by theory-driven content analysis. The representative data was organized and coded in order to establish the main categories, which form a basis of the conclusions of the thesis. Interpersonal communication competence has a significant role alongside substance in leadership. The superiors in the workplace perceive communication as contextual. The findings indicate that there are certain tensions in the relationship between the superiors and their subordinates. The tensions are described as distance, collectiveness and emotions, and verbal expression and understanding. Leadership communication competence is about finding a balance between the tensions based on cultural differences. From the interpersonal communication research tradition point of view, the efficient and appropriate communication competence in this context consists of the knowledge of tensions and challenges, as well as the ability to manage cultural tensions and the motivation to react positively to cultural differences.

Protein-energy malnutrition halts hemopoietic progenitor cells in the G0/G1 cell cycle stage, thereby altering cell production rates

Protein energy malnutrition (PEM) is a syndrome that often results in immunodeficiency coupled with pancytopenia. Hemopoietic tissue requires a high nutrient supply and the proliferation, differentiation and maturation of cells occur in a constant and balanced manner, sensitive to the demands of specific cell lineages and dependent on the stem cell population. In the present study, we evaluated the effect of PEM on some aspects of hemopoiesis, analyzing the cell cycle of bone marrow cells and the percentage of progenitor cells in the bone marrow. Two-month-old male Swiss mice (N = 7-9 per group) were submitted to PEM with a low-protein diet (4%) or were fed a control diet (20% protein) ad libitum. When the experimental group had lost about 20% of their original body weight after 14 days, we collected blood and bone marrow cells to determine the percentage of progenitor cells and the number of cells in each phase of the cell cycle. Animals of both groups were stimulated with 5-fluorouracil. Blood analysis, bone marrow cell composition and cell cycle evaluation was performed after 10 days. Malnourished animals presented anemia, reticulocytopenia and leukopenia. Their bone marrow was hypocellular and depleted of progenitor cells. Malnourished animals also presented more cells than normal in phases G0 and G1 of the cell cycle. Thus, we conclude that PEM leads to the depletion of progenitor hemopoietic populations and changes in cellular development. We suggest that these changes are some of the primary causes of pancytopenia in cases of PEM.

Indifferentia affectuum

Invokaatio: I.N.J.

Impairment of the hematological response and interleukin-1β production in protein-energy malnourished mice after endotoxemia with lipopolysaccharide

The objectives of this study were to determine if protein-energy malnutrition (PEM) could affect the hematologic response to lipopolysaccharide (LPS), the interleukin-1β (IL-1β) production, leukocyte migration, and blood leukocyte expression of CD11a/CD18. Two-month-old male Swiss mice were submitted to PEM (N = 30) with a low-protein diet (14 days) containing 4% protein, compared to 20% protein in the control group (N = 30). The total cellularity of blood, bone marrow, spleen, and bronchoalveolar lavage evaluated after the LPS stimulus indicated reduced number of total cells in all compartments studied and different kinetics of migration in malnourished animals. The in vitro migration assay showed reduced capacity of migration after the LPS stimulus in malnourished animals (45.7 ± 17.2 x 10(4) cells/mL) compared to control (69.6 ± 7.1 x 10(4) cells/mL, P ≤ 0.05), but there was no difference in CD11a/CD18 expression on the surface of blood leukocytes. In addition, the production of IL-1β in vivo after the LPS stimulus (180.7 pg·h-1·mL-1), and in vitro by bone marrow and spleen cells (41.6 ± 15.0 and 8.3 ± 4.0 pg/mL) was significantly lower in malnourished animals compared to control (591.1 pg·h-1·mL-1, 67.0 ± 23.0 and 17.5 ± 8.0 pg/mL, respectively, P ≤ 0.05). The reduced expression of IL-1β, together with the lower number of leukocytes in the central and peripheral compartments, different leukocyte kinetics, and reduced leukocyte migration capacity are factors that interfere with the capacity to mount an adequate immune response, being partly responsible for the immunodeficiency observed in PEM.

Nuorten sairaanhoitajien toiveita johtamiselta ja työelämältä

Sairaanhoitajien työvoiman vajaus on ollut huolenaiheena viimevuosina niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Tähän työvoimavajaukseen on monia syitä, mutta yhtenä syynä pidetään nuorten sairaanhoitajien ammatinvaihtoa. Nuoret sairaanhoitajat vaihtavat ammattia monien syiden takia, mutta merkittävämpänä syynä pidetään heidän työuupumistaan. Sairaanhoitajien työuupumukseen ja ammatinvaihtoon voidaan kuitenkin vaikuttaa hyvällä johtamisella. Tämän päivän nuoret ovat erilaisia kuin nuoret olivat kymmeniä vuosia sitten. Tämän vuoksi johtajien on hyvä ymmärtää, mitä tämän hetken nuoret sairaanhoitajat toivovat johtamiselta. Näin heidän sitoutumistaan organisaatioon ja sairaanhoitajan ammattiin voidaan parantaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, mitä nuoret sairaanhoitajat toivovat johtamiselta. Tutkimus keskittyi erityisesti nuorten sairaanhoitajien näkemykseen siitä, miten he toivovat itseään johdettavan. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä alle 30-vuotiasta sairaanhoitajaa, jotka olivat samasta julkisesta terveydenhuollon organisaatiosta. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusaineiston analysointimenetelmänä sisällönanalyysiä. Analyysin tukena käytettiin abduktiivista, eli teoriaohjaavaa päättelyä. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoret sairaanhoitajat halusivat työskennellä yhteisöllisessä työympäristössä, jossa töitä saa tehdä omalla tavallaan silloin, kun itselle parhaiten sopii. Nuoret kaipasivat demokraattista johtajuutta. He halusivat vaikuttaa päätösten tekoon sekä toivoivat johtajien olevan läsnä toiminnassa. Sairaanhoitajat toivoivat helposti lähestyttävää esimiestä, joka antaa tukea, kannustaa sekä antaa välitöntä palautetta. Esimiehen haluttiin olevan perillä yksikön asioista sekä pitävän työntekijöidensä puolia. Nuoret sairaanhoitajat halusivat lisäksi edetä urallaan ja toivoivat johtajien ottavan tämän huomioon. Nuoret sairaanhoitajat lisäkouluttautuivat mielellään, mutta myös toivoivat, että lisäkoulutukset näkyisivät työssä. Lisäksi nuoret sairaanhoitajat toivoivat uransa alkumetreillä suoraviivaista perehdyttämistä sekä aikaa sopeutua uuteen rooliin. He halusivat työskennellä työympäristössä, jossa heille tarjotaan parhaat mahdolliset työolosuhteet työskennellä, kuten tarvittavat resurssit ja tilat. Näin heillä olisi mahdollisuus antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa.

Nuorten sairaanhoitajien toiveita johtamiselta ja työelämältä

Sairaanhoitajien työvoiman vajaus on ollut huolenaiheena viimevuosina niin kansainvälisesti kuin Suomessakin. Tähän työvoimavajaukseen on monia syitä, mutta yhtenä syynä pidetään nuorten sairaanhoitajien ammatinvaihtoa. Nuoret sairaanhoitajat vaihtavat ammattia monien syiden takia, mutta merkittävämpänä syynä pidetään heidän työuupumistaan. Sairaanhoitajien työuupumukseen ja ammatinvaihtoon voidaan kuitenkin vaikuttaa hyvällä johtamisella. Tämän päivän nuoret ovat erilaisia kuin nuoret olivat kymmeniä vuosia sitten. Tämän vuoksi johtajien on hyvä ymmärtää, mitä tämän hetken nuoret sairaanhoitajat toivovat johtamiselta. Näin heidän sitoutumistaan organisaatioon ja sairaanhoitajan ammattiin voidaan parantaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa, mitä nuoret sairaanhoitajat toivovat johtamiselta. Tutkimus keskittyi erityisesti nuorten sairaanhoitajien näkemykseen siitä, miten he toivovat itseään johdettavan. Tutkimus toteutettiin laadullista tutkimusotetta käyttäen. Tutkimuksen empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä alle 30-vuotiasta sairaanhoitajaa, jotka olivat samasta julkisesta terveydenhuollon organisaatiosta. Tutkimuksessa käytettiin tutkimusaineiston analysointimenetelmänä sisällönanalyysiä. Analyysin tukena käytettiin abduktiivista, eli teoriaohjaavaa päättelyä. Tutkimuksen tulosten mukaan nuoret sairaanhoitajat halusivat työskennellä yhteisöllisessä työympäristössä, jossa töitä saa tehdä omalla tavallaan silloin, kun itselle parhaiten sopii. Nuoret kaipasivat demokraattista johtajuutta. He halusivat vaikuttaa päätösten tekoon sekä toivoivat johtajien olevan läsnä toiminnassa. Sairaanhoitajat toivoivat helposti lähestyttävää esimiestä, joka antaa tukea, kannustaa sekä antaa välitöntä palautetta. Esimiehen haluttiin olevan perillä yksikön asioista sekä pitävän työntekijöidensä puolia. Nuoret sairaanhoitajat halusivat lisäksi edetä urallaan ja toivoivat johtajien ottavan tämän huomioon. Nuoret sairaanhoitajat lisäkouluttautuivat mielellään, mutta myös toivoivat, että lisäkoulutukset näkyisivät työssä. Lisäksi nuoret sairaanhoitajat toivoivat uransa alkumetreillä suoraviivaista perehdyttämistä sekä aikaa sopeutua uuteen rooliin. He halusivat työskennellä työympäristössä, jossa heille tarjotaan parhaat mahdolliset työolosuhteet työskennellä, kuten tarvittavat resurssit ja tilat. Näin heillä olisi mahdollisuus antaa potilaille parasta mahdollista hoitoa.

Matematiikan opetuksen toiminnallisuus varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa

Tutkielman aiheena oli toiminnallisuuden hyödyntäminen varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen matematiikassa. Lisäksi tutkittiin sitä, vaikuttiko varhaiskasvatukseen suunnattu Nallematikka-interventio varhaiskasvattajien tapoihin tukea lasten matemaattisia valmiuksia ja taitoja. Tutkielman avulla luokanopettajat ja varhaiskasvattajat saavat tietoa toistensa matematiikan opetuksen käytännöistä ja toimintatavoista, ja näin ollen he voivat tukea lapsen matemaattisten taitojen kehittymistä varhaiskasvatuksesta perusopetuksen pariin siirryttäessä. Tutkimus toteutettiin kahdella erillisellä kyselylomakkeella, jotka oli suunnattu varhaiskasvattajille ja alkuopettajille. Kyselylomakkeet sisälsivät määrällisiä ja laadullisia kysymyksiä, joita käsiteltiin tilastollisten menetelmien ja teemoittelun avulla. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvattajat käyttivät toiminnallista matematiikkaa keskimäärin hieman enemmän kuin luokanopettajat. Suosituimpiin menetelmiin lukeutuivat varhaiskasvatuksessa lasten ohjaaminen esineiden lukumäärien havainnointiin sekä matematiikan huomiointi päiväkodin arjessa. Osa varhaiskasvattajista osallistui Nallematikka-interventioon, jossa he käsittelivät matemaattisia ilmiöitä toiminnallisesti yhdessä lasten kanssa. Kokonaisuudessaan interventio sai aikaan melko vähäisiä muutoksia varhaiskasvattajien toimintamalleissa, sillä tilastollisesti tarkasteltuna merkitseviä olivat muutokset ainoastaan kahden muuttujan kohdalla. Nämä muutokset koskivat lasten huomion ohjaamista esineiden lukumäärien havainnointiin ja ohjattujen matematiikkatuokioiden järjestämistä. Alkuopettajien kyselyn määrällisen aineiston tarkastelu osoitti, että välineiden käyttö oli suosituin toiminnallisuuden käytön menetelmä. Opettajien mainitsemia välineitä olivat esimerkiksi kymmenjärjestelmävälineet ja laskuhelmet. Myös pelit ja leikit olivat useasti käytettyjä. Myös laadullinen aineisto toi esiin välineiden käytön, pelien ja leikin suosion. Lisäksi liikunnallisuuden hyödyntämisen toi esiin moni vastaaja. Tutkimus osoitti, että varhaiskasvatuksessa ja alkuopetuksessa hyödynnetään osin yhtäläisiä toiminnallisia menetelmiä. Yhtäläisten menetelmien käyttö on tärkeää, jotta lapselle muodostuu eheä oppimisen polku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.

Family rivalry in the testis: Retinoblastoma protein and E2F transcription factors in testicular development and adult spermatogenesis

Disorders of male reproductive health are becoming increasingly prevalent globally. These defects, ranging from decreasing sperm counts to an increasing rate of infertility and testicular cancer, have a common origin in the early phases of testicular development, but the exact mechanisms that cause them remain unknown. Testicular development and adult spermatogenesis are complex processes in which different cell types undergo mitosis, meiosis, differentiation and apoptosis. The retinoblastoma protein family and its associated E2F transcription factors are key regulators of these cellular events. In the present study, the functions of these factors in postnatal testicular development and adult spermatogenesis were explored using different animal models. In addition, a new application of flow cytometry to study testicular cell dynamics was developed. An ablation of retinoblastoma protein in mouse Sertoli cells resulted in their cell cycle re-entry in adult testes, dedifferentiation and a severe spermatogenic defect. We showed that deregulated E2F3 contributed to these changes. Our results indicated that the E2F1 transcription factor is critical for the control of apoptosis in the developing postnatal testis. In the adult testis, E2F1 controls the maintenance of the spermatogonial stem cell pool, in addition to inhibiting apoptosis of spermatocytes. In summary, this study elucidated the complex interdependencies of the RB and E2F transcription factor families in the control of postnatal testicular development and adult spermatogenesis. Furthermore, this study provided a new methodology for the analysis of testicular cells.

Customer Knowledge Transfer in MNCs

The purpose of this Master’s thesis was to study customer knowledge transfer processes in multinational corporations (MNCs). The main objective was to examine how customer knowledge is transferred in MNCs and what kind of factors enhance or inhibit the knowledge transfer process, and to create a framework on the basis of the existing literature and the empirical findings. In this thesis the factors were organized according to whether they are properties of the unit involved in knowledge management, properties of relationships between the units or properties of the knowledge itself. There are various properties that influence knowledge transfer but in this thesis the focus was on examining the relevant findings from the customer knowledge viewpoint. Empirical results show that internal fragmentation in the MNC seems to be inherent in this type of organization, and may cause many problems in customer knowledge transfer and utilization. These knowledge transfer inhibitors rise from the organization’s properties: it’s absorptive capacity, motivation, organizational culture, and the two dimensions of knowledge. However, in spite of the inherent forces causing internal fragmentation and inhibiting knowledge transfer, moderate customer knowledge and expertise codification, cooperative working practices among the experts, and socialization mechanisms posed by the headquarters seem to help maintain customer knowledge transfer, and value creation in the long-term relationship. This value creation can be seen to be based on accessing and integrating a wide variety of knowledge resources in order to create a coherent product and service offering.

”Tää on vaa niinku hauska koulu, mä viihdyn tääl” Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden koulukokemukset alakoulussa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia koulukokemuksia maahanmuuttajataustaisilla oppilailla oli ollut alakoulussa. Tutkimuskysymykset olivat ”Millaisia koulukokemuksia maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on alakoulusta?” ja ”Millaisia ongelma maahanmuuttajataustaisilla oppilailla on alakoulussa?” Tutkimuksen kohteena olivat 5.-6.-luokkalaiset maahanmuuttajaoppilaat. Tutkimus toteutettiin yhdessä varsinaissuomalaisessa alakoulussa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla yhdeksää maahanmuuttajataustaista oppilasta, joista viisi oli tyttöjä ja neljä poikia. Aineisto analysoitiin fenomenologisen psykologian analyysimenetelmällä. Tutkimukseen osallistuneilla maahanmuuttajataustaisilla oppilailla oli ollut pääasiassa positiivisia koulukokemuksia kyseisestä alakoulusta. He kaikki viihtyivät koulussa kivojen opettajien ja koulukavereiden vuoksi. Oppilaat kokivat, että koulussa oli haastatteluhetkellä kaikki hyvin. Koulussa ilmentyneet ongelmat liittyivät sosiaalisiin suhteisiin (kiusaaminen) sekä oppilaan oman huonon käytöksen seurauksiin. Oppilaat olivat saaneet aina apua ongelmatilanteisiin ja riitatilanteet oli ratkaistu koulun toimesta.

Pikku Ellin sunnuntaikirja - I

Tekijä: Emilie Karolina (Emmi) Ljungberg.

Pikku Ellin sunnuntaikirja - II

Tekijä: Emilie Karolina (Emmi) Ljungberg.

”Kolleekoitten kommentteja omien ajatusten tueksi”. Facebookin verkkoyhteisöiden merkitys opettajille ja opettajien puhetavat taito- ja taideaineiden arvioinnista verkkoyhteisöissä

Tässä tutkimuksessa tutkimme mitä merkityksiä opettajat antavat Facebookin verkkoyhteisöille sekä minkälaisia puhetapoja opettajat käyttävät puhuessaan peruskoulun taito- ja taideaineiden arvioinnista verkkokeskusteluissa. Tutkimuksemme on tärkeä kasvatustieteellisellä kentällä, koska tätä aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin. Tutkimusotteemme on kvalitatiivinen ja fenomenografinen. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet sisällönanalyysia ja diskurssianalyysia soveltuvin osin. Tutkimusaineistomme on opettajien käymät verkkokeskustelut Facebookin verkkoyhteisöissä. Keskustelut käsittelevät taito- ja taideaineiden arviointia. Tutkimuksemme osoitti, että verkkoyhteisöt ovat tärkeä osa opettajien ammatillista kehittymistä, verkostoitumista ja työssäjaksamista. Verkkoyhteisöt toimivat matalan kynnyksen paikkoina, joissa opettajat voivat käydä keskustelua työhön liittyvissä asioissa. Verkkoyhteisöjen merkitykset opettajille olivat kollegiaalisen tuen tarjoaminen, kollegiaalisen tuen tarve ja yhteisöllisyys. Verkkokeskusteluista tuli toistuvasti esiin peruskoulun taito- ja taideaineiden arvioinnin haastavuus. Verkkoyhteisöissä esiintyi erilaisia opettajien puhetapoja liittyen taito- ja taideaineiden arviointiin. Puhetavat olivat arvioinnin kokeminen, kodin ja koulun yhteistyö ja työssäjaksaminen.