952 resultados para organisaation imago
Resumo:
Antep.
Resumo:
CCBE. S. XVIII,
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Imprint varies.
Resumo:
Engraved capitals at beginning of sections.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
Title vignette; head and tail pieces.
Resumo:
Suoritusmittaus on yleisesti käytetty johdon ohjauskeino, jonka avulla yrityksen strategian ja tärkeimpien tavoitteiden toteutumista voidaan seurata. Pelkkä toteutuneen tulostason seuranta ei kuitenkaan riitä kehittämään yrityksen liiketoimintaa, vaan suoritusmittauksen tulosten tulisi heijastua myös yrityksen päivittäiseen toimintaan. Monesti suoritusmittausinformaatio on vain yrityksen ylemmän johdon käytettävissä, vaikka aiemmassa tutkimuksessa suoritusmittauksen hyödyt on havaittu selkeimmin niissä organisaatioissa, jotka ovat jalkauttaneet suoritusmittauksensa organisaation lattiatasolle asti. Mikäli lattiatason työntekijät kokevat suoritusmittauksen mahdollistavan paremman suoritustason, auttaa se koko organisaation suoritustason kehittämisessä. Tietotekniikassa tapahtuneet kehitysaskeleet, kuten BI-järjestelmien kehittyminen, ovat mahdollistaneet myös suoritusmittausjärjestelmien kehittymisen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan BI-järjestelmän avulla toteutettua suoritusmittausta ja sen mahdollistavia vaikutuksia organisaation lattiatasolla. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen, ja se toteutettiin toiminta-analyyttisena tapaustutkimuksena suomalaisessa vähittäiskauppaketjussa. Aineisto kerättiin puolistrukturoitujen teemahaastatteluiden ja täydellisesti osallistuvan havainnoinnin avulla. Case-yrityksen johto oli kehittänyt suoritusmittausjärjestelmän Qlikview BI-järjestelmän avulla ja jalkauttanut mittauksen organisaation alimmalle tasolle, eli yksittäisiin myymälöihin, päivittäisten suoritusmittausraporttien muodossa. Tutkimuksessa analysointiin aiemman kirjallisuuden pohjalta suoritusmittauksen suunnittelu-, kehitys- ja jalkautusprosessia sekä sitä, miten suoritusmittausta käytetään ja miten se koetaan yrityksen lattiatasolla. Tutkimuksessa havaittiin, että case-yrityksen tapauksessa suoritusmittaukseen käytettävän järjestelmän rooli oli suoritusmittauksen kehittämisvaiheessa tärkeämpi kuin aihealueen aiemmassa tutkimuksessa on esitetty. Suoritusmittauksen jalkauttamisvaiheessa BI-järjestelmän rooli oli kriittinen, sillä yhtä laajamittaisen suoritusmittauksen toteuttaminen ja raportoinnin automatisoiminen ei olisi ollut mahdollista ilman järjestelmän tukea. Aiemmin on esitetty, että lattiatason työntekijöiden tulisi osallistua suoritusmittareiden kehittämiseen, jotta niiden mahdollistavien ominaisuuksien esiintuominen helpottuisi, mutta case-yrityksessä suoritusmittaus koettiin pääosin mahdollistavaksi, vaikka mittaristo oli yrityksen johdon suunnittelema, ja käytetty järjestelmä diagnostinen. Mittaus koettiin mahdollistavana, sillä se oli helposti saatavilla ja työntekijät kokivat, että oma toiminta heijastuu suoraan suoritusmittareiden tuloksiin
Resumo:
Aineettoman pääoman, erityisesti tiedon, merkitykseen kiinnitetään organisaatioissa entistä enemmän huomiota. Tiedon jakamisen hyödyt ymmärretään ja siinä hyödynnetään yhä enemmän teknologiaa. Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat asiantuntijoiden tiedon jakamiseen organisaation sisäisessä sosiaalisessa mediassa. Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, ja sen tavoitteisiin pyritään vastaamaan puolistrukturoitujen haastattelujen (12 kpl) avulla. Tutkimuksen kohdeorganisaatio on innovaatiorahoituskeskus Tekes. Tiedon jakamista sisäisessä sosiaalisessa mediassa tutkittiin yksilön näkökulmasta motivaatioon, kykyyn ja mahdollisuuteen perustuvaa MOA-mallia hyödyntäen. Tutkimuksessa löydettiin sekä motivaatioon, kykyyn että mahdollisuuteen liittyviä tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäisessä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan tiedon jakamiseen. Motivaatioon liittyvistä tekijöistä nousivat esiin erityisesti jaetun tiedon hyöty asiantuntijan työssä sekä aktiivisten sosiaalisen median käyttäjien määrä, mahdollisuuteen liittyvistä tekijöistä käytettävissä oleva aika sekä tiedon ja tiedon jakamisen kanavien suuri määrä.
Resumo:
Vähittäiskaupan alalla kilpailu on kovaa ja brändäyksestä on tullut yksi merkittävimmistä kilpailukeinoista. Kaupan omat tuotemerkit liittyvät vahvasti vähittäiskaupan brändäykseen, brändipääomaan sekä brändi-imagon muodostumiseen. Kaupan omien merkkien kasvu on ollut merkittävää viime vuosikymmenen aikana ja ne ovat nousseet varteenotettaviksi kilpailijoiksi muiden brändin rinnalle. Maailmalla vallitsevat taloudellisesti epävakaat ajat koskettavat jokaista kuluttajaa ja yhä useampi haluaa säästää ruoan hinnassa. Tutkimuksella kartoitettiin päivittäistavarakaupan omien merkkien imagoa ja sen vaikutusta kaupan brändi-imagoon 25–35-vuotiaiden naiskuluttajien näkökulmasta. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös saada tietoa, miksi nämä kuluttajat ostavat kaupan omia merkkejä. Tutkimusongelmaan perehdyttiin teoreettisen viitekehyksen avulla, joka koostui tuotteen ja kaupan brändi-imagosta, imagon vaikutuksesta ostopäätökseen sekä kaupan omista merkeistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kolmella ryhmähaastattelulla. Tutkimustulokset osoittivat, että haastateltavat mielsivät kaupan omat merkit hyviksi vaihtoehdoiksi muille brändituotteille. Laadukkaista kaupan omista merkeistä pidettiin eniten ja niitä myös ostettiin eniten. Näiden kuluttajien suosioon olivat erityisesti nousseet Pirkka- ja Kotimaista-tuotemerkit. Tutkimus osoitti myös, että eri tuotteilla on erilainen imago. Toinen saman merkkinen tuote saatetaan kokea laadultaan täysin päinvastaiseksi eri kategoriassa. Kaupan omia merkkejä ostettiin, koska ruokaan ei haluttu käyttää paljoa rahaa. Säästetyt rahat käytettiin mieluimmin esimerkiksi matkusteluun tai vaatteisiin. Laatu ja hinta vaikuttivat merkittävästi kuluttajien ostopäätökseen. Heille laatu merkitsi hyvää makua ja terveellisiä tuotteita. Tuoretuotteissa arvostettiin kotimaisuutta ja jossain tuoteryhmissä kotimaisuus oli ehdoton vahvuus. Eettisiin ominaisuuksiin kiinnitettiin vähiten huomiota eikä niistä oltu valmiita maksamaan ylimääräistä. Omat merkit vaikuttivat kaupan brändi-imagoon lähinnä tuomalla vaihtoehtoja kuluttajalle. Ne loivat kuvaa kaupan hintatasosta ja jos merkki oli sopiva, vahvisti se kaupan imagoa. Erityisesti laadukkaat omat merkit vahvistivat tai jopa nostivat kaupan brändi-imagoa. Tutkimus osoitti myös, että kaupan imagolla on suuri merkitys siihen, miten kaupan omat merkit koetaan. Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että jos kauppa haluaa omilla tuotteillaan vedota kuluttajiin, tulisi kaupan kehittää omia tuotteitaan mahdollisimman laadukkaiksi. Omien merkkien sopivuus kaupan brändiin on tärkeää kaupan imagon kannalta.
Resumo:
Stibadocerina Alexander, a monotypic genus, includes the only known Neotropical species of the family Cylindrotomidae, S. chilensis Alexander, 1929, from South Central Chile (ca. 36 degrees 50`S-42 degrees 17`S). In this paper, Stibadocerina chilensis is redescribed and illustrated in detail. A study of wing-vein homology in the subfamily Stibadocerinae is provided, to identify the components of the reduced radial sector in Stibadocerina and related taxa. The proposed hypotheses of wing-vein homology are tested, and the systematic position of Stibadocerina is assessed through a cladistic analysis of 13 characters of the male imago, scored for exemplar species of the four genera included in the Stibadocerinae. A single most parsimonious tree supports the monophyly of the Stibadocerinae and the following relationships among its included genera: Stibadocerodes [Stibadocera (Stibadocerella + Stibadocerina)]. The subfamily includes one example of a vicariant distribution with a sister-group relationship between South Central Chilean and East Asian taxa, and supports a biogeographical interpretation of an ancestral trans-Pacific biota.
Resumo:
Tipulomorpha (craneflies) comprise one of the largest subgroups of Diptera, but its phylogeny at different levels has been poorly explored. This study presents the most comprehensive cladistic analysis of the group ever made, with emphasis on the genera and subgenera of the subfamily Limnophilinae (Limoniidae), assumed to include some of the earliest lineages of Tipulomorpha sensu stricto and therefore important for the understanding of the early patterns in the evolution of the craneflies. Eighty-eight characters of the male imago were scored for 104 exemplar species. The most parsimonious trees were searched using implied weighting, in the framework of a sensitivity analysis with different values of k (2 to 6). The dataset based on the characters of adult male morphology showed high levels of homoplasy and yielded very incongruent and unstable phylogenetic results, which are very sensitive to changes in analytical parameters. In the preferred and most parsimonious phylogenetic hypothesis, the Pediciidae is the sister-group of all other Tipulomorpha sensu stricto. The results indicate the paraphyly of the Limoniidae with respect to the Cylindrotomidae and Tipulidae, which are considered sister-groups. The Limoniidae subfamilies Limnophilinae, Limoniinae and Chioneinae are considered non-monophyletic. The study allowed a reconstruction of the possible ground plan condition of selected features of the adult male morphology of craneflies. The genera/subgenera Epiphragma (Epiphragma), Acantholimnophila, Shannonomyia, Limnophila (Arctolimnophila), Eloeophila, Conosia, Polymera, Polymera (Polymerodes), Prionolabis, Eutonia, Phylidorea (Phylidorea), Metalimnophila, Gynoplistia (Cerozodia), Gynoplistia (Dirhipis), Nothophila, Pseudolimnophila (Pseudolimnophila), Pilaria and Ulomorpha are considered monophyletic, but in general are defined by combinations of very homoplastic character states. Two Temperate Gondwanan clades, (Tonnoirella + (Edwardsomyia + (Tinemyia + (Rhamphophila + (Nothophila))))) and ((Notholimnophila + Bergrothomyia) + (Mesolimnophila + (Chilelimnophila + Ctenolimnophila))) are recovered. The genera Limnophila, Neolimnomyia, Gynoplistia (sensu lato) and Hexatoma (sensu lato) are considered non-monophyletic. The systematic position and some morphological characters of `problematic` taxa, such as Dactylolabis, Elephantomyia, Helius and Atarba are discussed on the light of the proposed phylogeny and the analysis of the characters. Character states are richly illustrated. A detailed study of the morphology of the male genitalia is made, and several genera and species have the morphology of the male genitalia illustrated for the first time.