Kohti moniulotteista opetussuunnitelmaa

Julkaistu myös verkkojulkaisuna ISBN 978-951-44-8947-1 (PDF)

Omaisuuden hallinnan merkitys teollisuusyrityksessä

Kirjallisuustyönä toteutettu kandidaatintyö käsittelee omaisuudenhallinnan merkitystä keskittyen erityisesti teollisuusyrityksien näkökulmiin. Työn tavoitteena on selvittää ja havainnollistaa yleisesti omaisuuden hallinnan merkitystä ja keinoja yritysten näkökulmasta. Työssä perehdytään omaisuudenhallinnan käsitteistöön ja aspekteihin joilla on välitön tai välillinen vaikutus omaisuuden hallinnan tarkoituksen kannalta. Lähestytään teollisuusyritysten omaisuuden hallintaa tuoreimpien tutkimusten ja uusinta omaisuudenhallintaan tarkoitettua PAS-55 standardia apuna käyttäen. Selvitetään miksi omaisuuden hallintaan on tärkeää panostaa ja mitä seurauksia on sitoa tai olla sitomatta voimavaroja omaisuuden hallinnan toimiin. Lopussa kootaan omaisuuden hallinnalliset keinot/toimet tiivistettyyn kokonaisuuteen ja selvennämme mitä vaikutuksia niistä yleisesti arvioidessa on. Arvioimme myös PAS 55 standardin käytettävyyttä teollisuusyrityksen omaisuuden hallintaa toteuttaessa.

Tragicall Historie and Phantasticall Trifles: On Evaluation of the Book in Sixteenth-Century Translators’ Paratexts

Tässä tutkielmassa tarkastelen kirjoihin ja kirjallisuuteen kohdistuvaa arvottavaa kieltä 1500-luvun Britanniassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia positiivisia ja negatiivisia evaluaatioita esiintyy kääntäjien parateksteissä ja mitä nämä ilmaukset kertovat kirjan arvostuksesta aikalaisyhteiskunnassa. Genetten mukaan paratekstien tarkoitus on paitsi antaa lukijalle informaatiota tekstistä, myös ohjata teoksen luentaa ja vaikuttaa tekstin tarjoaman tulkinnan vastaanottoon. Tutkielman materiaalina käytettyjä kuuttatoista paratekstiä, tarkemmin sanottuna prologia tai dedikaatiota, on lähestytty lähiluennan kautta. Luennassa keskityttiin ilmauksiin, joilla tuodaan esiin kirjoihin ja kirjallisuuteen liittyviä asenteita ja arvotuksia. Näin kerätyt evaluoivat ilmaukset analysoin Martinin ja Whiten kehittämän, systeemis-funktionaalisen kieliopin tutkimusperinteestä syntyneen Appraisal Framework-mallin avulla. Tämän teoreettisen viitekehyksen etuna on leksikaalinen lähestymistapa, joka verrattuna muihin arvottavaa kieltä pääasiallisesti kieliopillisista näkökulmista kartoittaviin teorioihin kattaa suuremaan esiintymäkentän. Analyysin alussa materiaalin evaluaatiota käsittelevät ilmaukset jaetaan kahteen ryhmään: kirjaa arvottavat sekä kirjan tekijöitä ja taustahahmoja, tavallisesti kirjailijaa ja kääntäjää, arvottavat ilmaukset. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta että kirjaa ja kirjailijaa arvottavista ilmauksista tyypillisimpiä ovat paratekstin genrevaatimusten sanelemat positiivisen evaluaation ilmaukset. Kirjaa evaluoidaan muun muassa tyylin, sisällön ja tekstin vaikutusten osalta. Käännöstä ja kääntäjää evaluoivien ilmausten havaittiin muodostavan oman ryhmänsä, jossa tyypillisin evaluoiva ilmaus on eksplisiittisen kielteinen, mutta jossa myös esiintyy positiivisia ilmauksia. Käännökseen ja kääntäjään kohdistuvaa positiivista evaluaatiota esiintyy implisiittisessä, ideationaaliseen viestiin nojaavassa diskurssissa. Lukijalle tarjotaan kahta eri evaluatiivista viestiä. Tästä johtuen tutkielmassa katsotaan, että kirjaan kohdistuva evaluaatio on olevan pääasiallisesti epäluotettavaa, ja että hedelmällisimmät tulokset tutkiessa aikalaiskäsityksiä kirjallisuudesta on löydettävissä implisiittisistä- sekä kiertoilmauksista.

Elinkaariajattelu ja -liiketoiminta Suomen meriteollisuudessa – haasteita ja mahdollisuuksia yrityksille

Tässä tutkimuksessa on analysoitu elinkaariajattelua suomalaisessa meriteollisuussektorissa. Tutkimuksen tehtävänä on ollut kartoittaa, miten meriteollisuudessa on lähestytty elinkaariajattelua ja mitä tutkimus- tai sovellustarpeita alalla ilmenee. Tutkimus analysoi meriteollisuusyritysten liiketoimintaa ja niiden elinkaarijohtamista, erityisesti tuotteiden sekä palvelujen elinkaaren että asiakaskunnan elinkaaren suhteita ja tasapainoa. Samalla on analysoitu elinkaarinäkökulmasta yritysten kokemia haasteita ja mahdollisuuksia sekä arvioitu elinkaariajattelun relevanssia meriteollisuuden liiketoiminnalle. Tutkimus koostuu kolmesta pääosasta, joita ovat: -Akateemisen kirjallisuuden ja -tutkimuksen analyysi meriteollisuusklusterin ja sen yritysten perspektiivistä koskien elinkaariajattelua -Empiirinen kartoitus alan yritysten toiminnoista koskien kansainvälisen liiketoiminnan kehittämistä ja erityisesti elinkaariliiketoimintaa -Yhteenveto ja synteesi, jossa akateemisen keskustelun suuntaviivat sovelletaan yritysten tarpeisiin ja tehdään ehdotus tutkimuskokonaisuuksista ja painopisteistä, joihin jatkossa tulisi panostaa. Tutkimuksen elinkaariteoreettinen tarkastelu osoittaa, että eri elinkaarimalleilla on erilaiset ontologiset lähtökohdat ja fokukset. Elinkaarimalleja on erilaisia, mutta eri näkökulmia yhdistävää kokonaisvaltaista mallia ei ole olemassa. Tuotepohjainen ajattelu dominoi vahvasti elinkaariteoriakenttää ja osin tästä syystä elinkaarimallit koskien innovaatioita, revaloration-toimintaa ja liiketoimintakonseptien kehitystä tai näiden yhdistämistä ovat jääneet selkeästi taka-alalle. Näillä on kuitenkin huomattavaa potentiaalia luoda uutta näkökulmaa yritysten arvonluontilogiikalle, yhteistyölle ja kilpailukyvylle. Jatkossa elinkaariteoriat tulisi paremmin sovittaa liiketoimintakohtaiseen viitekehykseen ja niiden ulottuvuuksia tulisi yhdistää selkeästi kokonaisvaltaisempaan ajatteluun. Elinkaariajattelu on haaste yritysjohdolle, sillä verkottuneessa meriteollisuudessa arvoa luodaan yhdessä erilaisten partnerien kanssa. Haasteita se luo esimerkiksi markkinoinnille, viestinnälle ja asiakassuhteiden hoitamiselle, koska meriteollisuuden asiakkaita pidetään varsin konservatiivisina ja omistamisen filosofia on edelleen varsin keskeistä. Toisaalta elinkaaren edut ja hyödyt voivat olla monen yrityksen toiminnan summa ja ne voivat olla kuin osa palapeliä eli vaikeita hahmottaa. Elinkaarihyötyjen konkreettista arvoa ja laskelmia on myös usein vaikea osoittaa, koska mekanismit ovat monimutkaisia ja tuotteen omistajat saattavat vaihtua moneen kertaan. Yritykset eivät tuo voimakkaasti esiin esimerkiksi eurooppalaisten toimijoiden vahvuuksia sosiaalisina, vastuullisina yrityksinä tilanteessa, jossa kilpailevat ekosysteemit pohjautuvat pitkälti halpakustannusmalliin. Vastuullisuuteen ja kestävään kehitykseen liittyviä liiketoimintamalleja voisikin tulevaisuudessa kehittää ja tarjota siten uutta arvoa loppuasiakkaille ja yhteisorganisaatioille. Yleisesti vaikuttaisi siltä, että konkreettisimmin elinkaariajattelua pystyvät tällä hetkellä liiketoiminnassaan soveltamaan laitevalmistajat ja järjestelmätoimittajat. Meriteollisuuden eri asiakassegmentit ja liiketoiminta-alueet ovat elinkaariliiketoiminnan näkökulmasta erilaisia. Myös sääntelyn merkitys liiketoiminnalle vaihtelee suuresti. Esimerkiksi end-of-life-toiminnot, kuten laivojen romutus, ovat lähes kokonaan pois Euroopan alueelta. Toisaalta esimerkiksi offshore-alalla säädösympäristö tuo mahdollisuuksia uudentyyppisten huolto-, konversio- ja purkupalveluiden kehittämiseen ja suunnitteluun, vaikka merkittävä osa struktuuria ei vielä tällä hetkellä ole elinkaarensa lopussa. Perinteistä rahtipuolta pidetään yleisesti haasteellisimpana liiketoiminnan kannalta, sillä laivan elinkaari yhdellä omistajalla voi olla erittäin lyhyt. Liiketoimintapotentiaalia luo kuitenkin se, että meriteollisuuden loppu- ja osatuotteilla on tyypillisesti jatkoelämä, joka edellyttää erilaisia suunnittelu-, muutos- ja kehitystöitä. Alan yritykset toteavat selkeästi, että palveluliiketoiminnalla ja elinkaaripalveluilla on vaikutus uusinvestointitilaisten saamiseen ja sääntelytoiminta tai sen porsaanreiät vaikuttavat liiketoimintamahdollisuuksiin. Tutkimuksella on potentiaali ja rooli elinkaariliiketoimintojen kehitykselle tulevaisuudessa. Jatkossa tulisi lisätä esimerkiksi public-private-partnership -yhteistyömuotoja elinkaariliiketoimintaa tukevassa informaationhallinnassa. Laitteiden ja prosessien käyttöön liittyvää tietoa on usein vain käyttäjän tai esimerkiksi vakuutusyhtiön halussa, neutraaleita tietokantoja ei ole ja tiedon omistussuhteet ovat ongelmallisia. Neutraalit institutionaaliset toimijat kuten yliopistot voivat osaltaan olla ratkaisemassa näitä haasteita. Tutkimus korostaa jatkotutkimustarpeita erityisesti elinkaariajattelun soveltamisessa ympäristöajatteluun, vastuullisuuteen ja kilpailukyvyn kohottamiseen. Liiketoimintamalleja tulisi tutkia alkaen pre-vaiheesta, rahoituksesta, vakuutuksista ja telematiikasta aina romutukseen asti kokonaisvaltaisesti. Keskeisimmiksi tutkimusteemoiksi yrityshaastatteluiden perusteella nousivat a) sopimusmallit, vastuukysymykset ja riskien hallinta pitkäkestoisissa palvelusuhteissa ja yhteistyössä, b) asiakassegmenttien profilointi ja analysointi, käyttäytyminen ja ennakointi liiketoimintamallien kehittämiseksi, c) omistaminen ja sen soveltaminen eri liiketoimintaratkaisuissa, d) vakuutukset ja rahoitus osana elinkaaripalveluita, e) järjestelmä-, laite-, ja toimintatiedon tehokas kerääminen, analysointi ja hyväksikäyttö liiketoiminnan tukena, erityisesti etäteknologioiden avulla, sekä f) tuoreet ajatusmallit ja filosofiat tulevaisuuden arvojen muuttamisesta liiketoiminnaksi. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Turun yliopiston kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalvelut yhdessä kansainvälisen liiketoiminnan oppiaineen kanssa.