Auditoría de gestión

La auditoría de gestión es una técnica relativamente nueva de asesoramiento que ayuda a analizar, diagnosticar y establecer recomendaciones a las empresas, con el fín de conseguir con éxito una estrategia. Uno de los motivos principales por el cual una empresa puede decidir emprender una auditoría de gestión es el cambio que se hace indispensable para reajustar la gestión o la organización de la misma.

Actuaciones irrelevantes e incumplimiento de las condiciones materiales exigidas para la interrupción del plazo de prescripción del derecho a liquidar

La interrupción del plazo de prescripción de la obligación tributaria por una actuación administrativa tendente a la regularización de la situación fiscal exige, además de la notificación de la actuación, que la misma esté efectivamente destinada a comprobar el correcto cumplimiento de las obligaciones tributarias. De ahí surge la necesidad de analizar la posible existencia de actuaciones irrelevantes en el procedimiento inspector que, en ocasiones, han sido denominadas diligencias - argucia por no cumplir el requisito material de estar dirigidas a hacer avanzar la regularización de la situación tributaria del contribuyente. Tales actuaciones irrelevantes presentan diferente tipologías por lo que se procede a sistematizar las diversas causas de pérdida de la capacidad de interrupción del plazo de prescripción. Entre las mismas destacan las actuaciones nulas de pleno derecho, los requerimientos de información a la que ya puede acceder por sí misma la Administración o los relativos a cuestiones o períodos diferentes de los que son objeto de inspección, o las actuaciones anodinas.

Results and harmonization guidelines from two large-scale international Elispot proficiency panels conducted by the Cancer Vaccine Consortium (CVC/SVI).

The Cancer Vaccine Consortium of the Sabin Vaccine Institute (CVC/SVI) is conducting an ongoing large-scale immune monitoring harmonization program through its members and affiliated associations. This effort was brought to life as an external validation program by conducting an international Elispot proficiency panel with 36 laboratories in 2005, and was followed by a second panel with 29 participating laboratories in 2006 allowing for application of learnings from the first panel. Critical protocol choices, as well as standardization and validation practices among laboratories were assessed through detailed surveys. Although panel participants had to follow general guidelines in order to allow comparison of results, each laboratory was able to use its own protocols, materials and reagents. The second panel recorded an overall significantly improved performance, as measured by the ability to detect all predefined responses correctly. Protocol choices and laboratory practices, which can have a dramatic effect on the overall assay outcome, were identified and lead to the following recommendations: (A) Establish a laboratory SOP for Elispot testing procedures including (A1) a counting method for apoptotic cells for determining adequate cell dilution for plating, and (A2) overnight rest of cells prior to plating and incubation, (B) Use only pre-tested serum optimized for low background: high signal ratio, (C) Establish a laboratory SOP for plate reading including (C1) human auditing during the reading process and (C2) adequate adjustments for technical artifacts, and (D) Only allow trained personnel, which is certified per laboratory SOPs to conduct assays. Recommendations described under (A) were found to make a statistically significant difference in assay performance, while the remaining recommendations are based on practical experiences confirmed by the panel results, which could not be statistically tested. These results provide initial harmonization guidelines to optimize Elispot assay performance to the immunotherapy community. Further optimization is in process with ongoing panels.

Review of Automated Vehicle Technology: Policy and Implementation Implications; Version 1.0; RB28-015, 2016

This report provides recommendations for the state of Iowa over the next five years in regards to automated vehicle policy development. These administrative, planning, legal, and community strategy recommendations for government agencies include: • Encouraging automation by preparing government agencies, infrastructure, leveraging procurement, and advocating for safety mandates • Adjusting long range planning processes by identifying and incorporating a wide range of new automation scenarios • Beginning to analyze and, as necessary, clarify existing law as it apples to automated driving • Auditing existing law • Enforcing existing laws • Ensuring vehicle owners and operators bear the true cost of driving • Embracing flexibility by giving agencies the statutory authority to achieve regulatory goals through different means, allowing them to make small-scale exemptions to statutory regimes and clarifying their enforcement discretion • Thinking locally and preparing publicly • Sharing the steps being taken to promote (as well as to anticipate and regulate) automated driving • Instituting public education about automated vehicle technologies.

Auktorisoitujen tilintarkastajien valvonta: Hyvä tilintarkastustapa TILA:n ja VALA:n valvontaratkaisuissa vuosina 1995-2004

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisujen vaikutusta hyvään tilintarkastustapaan. Tavoitteeseen päästiin alatavoitteiden kautta: a) selvittämällä tilintarkastukselle asetetut vaatimukset ja tilintarkastajien valvonnan periaatteet, b) tarkastelemalla valvontaratkaisujen kautta tilintarkastajien velvollisuuksia: riippumattomuutta, salassapitovelvollisuutta sekä ammattitaitoa ja huolellisuutta, c) tutkimalla, millaisia seikkoja Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta ja Valtion tilintarkastuslautakunta korostavat ja nostavat esiin valvontaratkaisujen yhteydessä d) tutkimalla, mihin edellä mainitut valvontaorganisaatiot kiinnittävät huomiota valvontaratkaisujen käsittelyssä ja mihin päätökset perustuvat. Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen ja deskriptiivinen. Se on myös normiperustainen, koska tilintarkastuksen taustalla vaikuttavat erilaiset lait, asetukset ja suositukset. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu Keskuskauppakamarin tilintarkas tuslautakunnan ja Valtion tilintarkastuslautakunnan valvontaratkaisuselosteista vuosilta 1995-2004. Tutkimuksen perusteella valvontaratkaisut muokkaavat hyvää tilintarkastustapaa. Tilintarkastuslautakunta julkaisee ratkaisujen johdosta kannanottoja, antaa tarvittaessa tilintarkastusalan säännöstöä täydentäviä suosituksia ja ohjeita sekä esittää oman kannanottonsa tulkinnanvaraisiin seikkoihin. Valvontaratkaisut perustuvat voimassa olevaan säädöstöön, tilintarkastusalan suosituksiin ja toimielinten aiempiin ratkaisuihin. Tilintarkastajien toiminnan arvioinnissa tilintarkastajan tekemän virheen olennaisuudella on keskeinen merkitys. Lisäksi arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tilintarkastajien toimintaan kokonaisuutena ja siihen, onko ulkopuolinen voinut saada virheen johdosta väärän käsityksen. Ratkaisuissa korostuu säätiöiden, julkisen kaupankäynnin kohteena olevien yhtiöiden sekä erikoistarkastusten erityinen tarkastusvastuu.

Metallialan pk-yrityksen arvon määrittäminen

Monen pk-yrityksen kohdalla sukupolvenvaihdos on ajankohtainen. Sukupolvenvaihdos voi tapahtua yrittäjän perheensisällä tai yrityskaupalla yksityiselle henkilölle, ryhmälle tai toiselle yritykselle. Kaikissa tapauksissa yrityksen arvo joudutaan määrittämään. Diplomityön tavoite oli kehittää matemaattinen kaava yrityksen arvon määrittämiseen ottaen huomioon yrityksen teknologinen tilanne, henkilöstöresurssitja asema markkinoilla. Tavoitteena oli myös pystyä luomaan menettely riittävien tietojen keräämisen mahdollisimman tehokkaasti ja pienin kustannuksin. Kaavan varmistamiseksi tarvittavien auditoitavien tietojen määrittely oli työn kirjallinen osa. Kolmen kohdeyrityksen auditoinnin avulla tehty selvitys tarkensi yrityksen arvon määritykseen tarvittavat tiedot. Työn lopussa arvioidaan yrityksen arvon määrityksen kehityskohteita ja tekijöitä, joihin panostamalla voi kohottaa yrityksen arvoa ja helpottaa yrityksen sukupolvenvaihdosta.

Effective corporate governance : experimental evidence on international auditors'judgments and the contribution of financial accounting education

1 Summary This dissertation deals with two major aspects of corporate governance that grew in importance during the last years: the internal audit function and financial accounting education. In three essays, I contribute to research on these topics which are embedded in the broader corporate governance literature. The first two essays consist of experimental investigations of internal auditors' judgments. They deal with two research issues for which accounting research lacks evidence: The effectiveness of internal controls and the potentially conflicting role of the internal audit function between management and the audit committee. The findings of the first two essays contribute to the literature on internal auditors' judgment and the role of the internal audit function as a major cornerstone of corporate governance. The third essay theoretically examines a broader issue but also relates to the overall research question of this dissertation: What contributes to effective corporate governance? This last essay takes the perspective that the root for quality corporate governance is appropriate financial accounting education. r develop a public interest approach to accounting education that contributes to the literature on adequate accounting education with respect to corporate governance and accounting harmonization. The increasing importance of both the internal audit function and accounting education for corporate governance can be explained by the same recent fundamental changes that still affect accounting research and practice. First, the Sarbanes-Oxley Act of 2002 (SOX, 2002) and the 8th EU Directive (EU, 2006) have led to a bigger role for the internal audit function in corporate governance. Their implications regarding the implementation of audit committees and their oversight over internal controls are extensive. As a consequence, the internal audit function has become increasingly important for corporate governance and serves a new master (i.e. the audit committee) within the company in addition to management. Second, the SOX (2002) and the 8th EU Directive introduced additional internal control mechanisms that are expected to contribute to the reliability of financial information. As a consequence, the internal audit function is expected to contribute to a greater extent to the reliability of financial statements. Therefore, effective internal control mechanisms that strengthen objective judgments and independence become important. This is especially true when external- auditors rely on the work of internal auditors in the context of the International Standard on Auditing (ISA) 610 and the equivalent US Statement on Auditing Standards (SAS) 65 (see IFAC, 2009 and AICPA, 1990). Third, the harmonization of international reporting standards is increasingly promoted by means of a principles-based approach. It is the leading approach since a study of the SEC (2003) that was required by the SOX (2002) in section 108(d) was in favor of this approach. As a result, the Financial Accounting Standards Board (FASB) and the International Accounting Standards Board (IASB) commit themselves to the development of compatible accounting standards based on a principles-based approach. Moreover, since the Norwalk Agreement of 2002, the two standard setters have developed exposure drafts for a common conceptual framework that will be the basis for accounting harmonization. The new .framework will be in favor of fair value measurement and accounting for real-world economic phenomena. These changes in terms of standard setting lead to a trend towards more professional judgment in the accounting process. They affect internal and external auditors, accountants, and managers in general. As a consequence, a new competency set for preparers and users of financial statements is required. The basil for this new competency set is adequate accounting education (Schipper, 2003). These three issues which affect corporate governance are the initial point of this dissertation and constitute its motivation. Two broad questions motivated a scientific examination in three essays: 1) What are major aspects to be examined regarding the new role of the internal audit function? 2) How should major changes in standard setting affect financial accounting education? The first question became apparent due to two published literature reviews by Gramling et al. (2004) and Cohen, Krishnamoorthy & Wright (2004). These studies raise various questions for future research that are still relevant and which motivate the first two essays of my dissertation. In the first essay, I focus on the role of the internal audit function as one cornerstone of corporate governance and its potentially conflicting role of serving both management and the audit committee (IIA, 2003). In an experimental study, I provide evidence on the challenges for internal auditors in their role as servant for two masters -the audit committee and management -and how this influences internal auditors' judgment (Gramling et al. 2004; Cohen, Krishnamoorthy & Wright, 2004). I ask if there is an expectation gap between what internal auditors should provide for corporate governance in theory compared to what internal auditors are able to provide in practice. In particular, I focus on the effect of serving two masters on the internal auditor's independence. I argue that independence is hardly achievable if the internal audit function serves two masters with conflicting priorities. The second essay provides evidence on the effectiveness of accountability as an internal control mechanism. In general, internal control mechanisms based on accountability were enforced by the SOX (2002) and the 8th EU Directive. Subsequently, many companies introduced sub-certification processes that should contribute to an objective judgment process. Thus, these mechanisms are important to strengthen the reliability of financial statements. Based on a need for evidence on the effectiveness of internal control mechanisms (Brennan & Solomon, 2008; Gramling et al. 2004; Cohen, Krishnamoorthy & Wright, 2004; Solomon & Trotman, 2003), I designed an experiment to examine the joint effect of accountability and obedience pressure in an internal audit setting. I argue that obedience pressure potentially can lead to a negative influence on accountants' objectivity (e.g. DeZoort & Lord, 1997) whereas accountability can mitigate this negative effect. My second main research question - How should major changes in standard setting affect financial accounting education? - is investigated in the third essay. It is motivated by the observation during my PhD that many conferences deal with the topic of accounting education but very little is published about what needs to be done. Moreover, the Endings in the first two essays of this thesis and their literature review suggest that financial accounting education can contribute significantly to quality corporate governance as argued elsewhere (Schipper, 2003; Boyce, 2004; Ghoshal, 2005). In the third essay of this thesis, I therefore focus on approaches to financial accounting education that account for the changes in standard setting and also contribute to corporate governance and accounting harmonization. I argue that the competency set that is required in practice changes due to major changes in standard setting. As the major contribution of the third article, I develop a public interest approach for financial accounting education. The major findings of this dissertation can be summarized as follows. The first essay provides evidence to an important research question raised by Gramling et al. (2004, p. 240): "If the audit committee and management have different visions for the corporate governance role of the IAF, which vision will dominate?" According to the results of the first essay, internal auditors do follow the priorities of either management or the audit committee based on the guidance provided by the Chief Audit executive. The study's results question whether the independence of the internal audit function is actually achievable. My findings contribute to research on internal auditors' judgment and the internal audit function's independence in the broader frame of corporate governance. The results are also important for practice because independence is a major justification for a positive contribution of the internal audit function to corporate governance. The major findings of the second essay indicate that the duty to sign work results - a means of holding people accountable -mitigates the negative effect of obedience pressure on reliability. Hence, I found evidence that control .mechanisms relying on certifications may enhance the reliability of financial information. These findings contribute to the literature on the effectiveness of internal control mechanisms. They are also important in the light of sub-certification processes that resulted from the Sarbanes-Oxley Act and the 8th EU Directive. The third essay contributes to the literature by developing a measurement framework that accounts for the consequences of major trends in standard setting. Moreovér, it shows how these trends affect the required .competency set of people dealing with accounting issues. Based on this work, my main contribution is the development of a public interest approach for the design of adequate financial accounting curricula. 2 Serving two masters: Experimental evidence on the independence of internal auditors Abstract Twenty nine internal auditors participated in a study that examines the independence of internal auditors in their potentially competing roles of serving two masters: the audit committee and management. Our main hypothesis suggests that internal auditors' independence is not achievable in an institutional setting in which internal auditors are accountable to two different parties with potentially differing priorities. We test our hypothesis in an experiment in which the treatment consisted of two different instructions of the Chief audit executive; one stressing the priority of management (cost reduction) and one stressing the priority of the audit committee (effectiveness). Internal auditors had to evaluate internal controls and their inherent costs of different processes which varied in their degree of task complexity. Our main results indicate that internal auditors' evaluation of the processes is significantly different when task complexity is high. Our findings suggest that internal auditors do follow the priorities of either management or the audit committee depending on the instructions of a superior internal auditor. The study's results question whether the independence of the internal audit function is actually achievable. With our findings, we contribute to research on internal auditors' judgment and the internal audit function's independence in the frame of corporate governance.

Sisäisen tarkastuksen laatu ja sisäisen tarkastuksen ammattikunnan määrittämä laadunvarmennus

Tutkielmassa tutkitaan miten sisäisen tarkastuksen laatua voidaan määritellä eli mitkä sisäisen tarkastuksen elementit ovatniin kriittisiä, että ne määrittävät sisäisen tarkastuksen arvoa organisaatiolle ja näin ollen sen laatua. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan miten sisäiset tarkastajat valvovat oman työnsä laatua ja kuinka hyvin heidän laadunvalvontansa onnistuu varmentamaan sisäisen tarkastuksen työn laatua. Sisäisen tarkastuksen ammattikunnan määrittämät laadunvarmennuksen välineet koostuvat ennakoivista toimenpiteistä ja jälkikäteen tehtävistä laadunvarmennuksista. Ennakoivilla toimenpiteillä tarkoitetaan ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä, joilla pyritään etukäteen varmistamaan työn laadukas toteuttaminen. Jälkikäteen tehtävillä laadunvarmennuksilla tarkoitetaan ammattistandardeissa määritettyä laadunvalvontaa. Ammattistandardit ja eettiset säännöt ovat puutteellisia laadunvalvonnan näkökulmasta. Laadunvalvonnan organisoimista tulisi myös motivoida konkreettisimmilla seuraamuksilla.

Sisäisten tarkastajien ja tilintarkastajien välinen yhteistoiminta Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on ensin selvittää, kuinka ulkoisenja sisäisen tar-kastuksen välisen rajapinnan pitäisi lähdeaineiston perusteellateoriassa muodostua. Teoreettisen viitekehyksen muodostamisen jälkeen tutkimuk-sen empiirisessä osassa pyritään lähdeaineistoon perustuvan kyselytutki-muksen avulla muodostamaan käsitys siitä, millaiseksi sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen välinen rajapinta käytännössä muodostuu. Tutkimuksen em-piirinen osa toteutettiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin 60 suomalaisen yrityksen sisäisen tarkastuksen päällikölle ja päävastuulliselle tilintarkasta-jalle. Sisäisten ja ulkoisten tarkastajien mielipide-erojen tilastollinen mer-kitsevyys testattiin parillisten vastausten t-testillä. Tutkimustulokset osoittavat, että tarkastajien välilläon yhteistyötä ja että he koordinoivat työtään jonkin verran. Parhaiten koordinointitoimenpiteet onnistuvat päällekkäisen työn ehkäisemissä. Jos ja kun osapuolet ovat yh-teistyössä, tapahtuu se yleensä tilintarkastajien aloitteesta; tilintarkastajat päättävät missä ja milloin yhteistyö tapahtuu. Yhteistyön ja koordinaation lisäämiselle on siis paljon tilaa. Rohkaisevaa kuitenkin on, että vastausten perusteella yhteistyö on viime vuosina lisääntynyt.

Sarbanes-Oxley -lain vaikutukset suomalaisten pörssiyhtiöiden sisäiseen valvontaan

Tutkielmani aiheena on Sarbanes-Oxley -lain vaikutukset suomalaisten pörssiyhtiöiden sisäiseen valvontaan. Tavoitteenani on tutkia, millaisia vaikutuksia Sarbanes-Oxley -lailla on ollut hyvään johtamis- ja hallintojärjestelmään Suomessa ja ennen kaikkea sisäiseen valvontaan. Päästäkseni tavoitteeseen olen tutkinut, mitkä lait, säädökset ja ohjeistukset säätelevät corporate governancea Suomessa ja millainen on näiden ohjeiden sisältö. Olen suorittanut tutkimuksen normatiivisena, eli tavoitteeni on selvittää, millainen hyvän johtamis- ja hallintojärjestelmän pitäisi Suomessa olla, ja miten Sarbanes-Oxley on vaikuttanut näihin vaatimuksiin. Tutkimus on puhtaasti teoreettinen eikä sisällä empiiristä osaa. Corporate governancea ohjaa Suomessa lainsäädäntö ja monet erilaiset lain-säädäntöä täydentävät säädökset. Tärkeimmiksi corporate governancea koskeviksi arvoiksi nousevat riippumattomuus, avoimuus, tiedon läpinäkyvyys ja ennen kaikkearehellisyys. Sarbanes-Oxley laki on tuonut paljon uusia vaatimuksia lain piirissä oleville yhtiöille. Se sisältää paljon ohjeistusta koskien riippumattomuutta.Sarbanes-Oxley - laki on lisännyt tarkastusvaliokunnan roolia yritysten toiminnassa. Yhtiön johdolta SOX vaatii muodollisia todistuksia osallisuudesta talousraportoinnin prosessissa. Sarbanes-Oxley -laki lisää myös yhtiön raportointivaatimuksia merkittävästi, ja tästä syystä tietoa yhtiöistä onkin saatavilla enemmän kuin koskaan. Sarbanes-Oxley -laki on vaikuttanut suuresti yhtiöiden sisäiseen valvontaan. SOX vaatii, että yhtiön on raportoitava sen sisäisessä valvonnassa havaituista heikkouksista. Yhtiön täytyy myös tutkia sen sisäisen valvontajärjestelmän tehokkuutta säännöllisesti. Johdon tai sisäisen tarkastuksen on tehtävä tästä valvonnasta oma raporttinsa. Corporate governancea koskeva lainsäädäntö ja muuohjeistus muuttuu jatkuvasti sekä Suomessa että muualla maailmalla. Kehitystä on seurattava sekä kotimaassa että ulkomailla ja ohjeistusta päivitettävä tarvittaessa.

Keskisuuren ja suuren osakeyhtiön hallinnon tarkastus osana tilintarkastusta

Hallinnon tarkastus kuuluu tilintarkastusprosessiin kirjanpidon ja tilinpäätöksen ohella. Suomessa tilintarkastajalla on lakisääteinen velvollisuus suorittaa hallinnon tarkastus. Tutkimuksesta käy ilmi, että ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa määritellä hallinnon tarkastuksen kohteita. Tietyt tarkastuksen kohteet voidaan erottaa selvästi hallinnon tarkastukseksi, kun taas monet kohteet voidaan yhtä hyvin luokitella myös kirjanpidon tarkastukseksi. Selvää jakoa tarkastuskohteiden välille on mahdotonta tehdä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää mitä sisältyy suurten ja keskisuurten osakeyhtiöiden hallinnon tarkastukseen. Tutkimuksessa esitellään hallinnon tarkastuksen kohteet ensin kirjallisuuden pohjalta. Empiirisessä osuudessa tutkitaan kyselytutkimuksen avulla käytännön hallinnon tarkastusta ja selvitetään mihin asioihin kussakin tarkastuskohteessa tilintarkastajan kiinnittää huomiota. Tutkimus on osoitettu KHT- ja HTM tilintarkastajille. Tutkimuksen avulla halutaan selkeyttää hallinnon tarkastuksen vaiheita ja sisältöä. Tutkimuksen avulla pyritään myös osoittamaan kuinka hallinnon tarkastus tilintarkastuksen osa-alueena kytkeytyy koko tilintarkastusprosessiin.

Mukautettu tilintarkastuskertomus suomalaisissa pörssiyrityksissä vuosina 1992-2002

Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää kuinka yleistä tilintarkastuskertomuksen mukauttaminen on suomalaisissa pörssiyrityksissä. Alatavoitteina oli selvittää mukauttamisen riippuvuutta toimialasta khin neliö testin avulla, mukautusten vertaileminen ajallisesti, mukautettujen tilintarkastuskertomusten analysoiminen sekä tutustua tilintarkastajan erilaisiin raportointitapoihin. Tutkimuksessa on sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia piirteitä. Tutkimusajanjakso käsitti 11 tilinkautta vuosien 1992-2002 välillä. Tutkimusaineisto koostuu 154:n suomalaisen pörssilistatun yhtiön 892:sta tilinpäätöksestä tilintarkastuskertomuksineen. Tutkimuksessa havaittiin että tilintarkastuskertomuksen mukauttaminen suomalaisissa pörssiyhtiöissä on varsin harvinaista, ainoastaan 3,1tutkituista tilintarkastuskertomuksista oli mukautettuja. Toimialoittaisessa vertailussa ei voitu luotettavasti havaita mukauttamisen olevan toimialasta riippuvaista. Ajallisestimukautetut tilintarkastuskertomukset olivat jakautuneet varsin tasaisesti koko tarkasteluajanjaksolle, eikä suuria eroja vuosien välillä ollut havaittavissa.

Tilintarkastuksen odotuskuilu

Tilintarkastus ammattikuntana on hyvin vanha. Omistuksen ja johdon eriytyminen toisistaan on osittain vaikuttanut tilintarkastusammattikunnan syntyyn. Tilintarkastuksen kohteet ja painotukset ovat vaihdelleen aikojen kuluessa. Samoin ovat muuttuneet tilintarkastajille asetetut vaatimukset. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää tilintarkastuksen odotuskuilun käsitettä, odotuskuilun syntyä ja rakennetta sekä niihin vaikuttuvia seikkoja. Lisäksi käsiteltiin keinoja tilintarkastuksen odotuskuilun pienentämiseen, sekä päämies-agentti-teorian soveltamista tilintarkastuksen odotuskuiluun. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös Suomessa havaittujen odotuskuiluun vaikuttavien seikkojen esiintymistä maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen alkuosa on kirjallisuuteen perustuvaa normitarkastelua. Lähdeaineistona käytettiin erityisesti ulkomaisia artikkeleita. Normitarkastelun jälkeen toteutettiin sähköinen kysely KHT-tilintarkastajille, jotka oli valittu tutkimuksen kohteeksi Keskuskauppakamarin kotisivuilta. Tutkimuksen perusteella Suomessa KHT-tilintarkastajien suhtautuminentilintarkastajien tehtäviin oli melko yhteneväistä. Jonkin verran odotuskuilua oli havaittavissa siirryttäessä tarkastelemaan vastaajien sukupuolesta ja KHT-tilintarkastajana toimimisajasta johtuvia eroavaisuuksia vastauksissa.

La dimensión del tiempo en el actuar de la inspección

Al objeto de ponderar la dimensión que ha adquirido el tiempo en el procedimiento de inspección, me propongo en estas líneas sobrevolar algunas resoluciones judiciales que tienen como punto de referencia los aspectos temporales en las actuaciones inspectoras, sí como repasar las modificaciones que a este propósito se introdujeron en el Reglamento General de Inspección, mediante el Real Decreto núm. 136, de 4 de febrero de 2000, en desarrollo de las prescripciones que al respecto introdujo la LDGC.

Osakeyhtiölakiuudistuksen vaikutukset tilintarkastukseen

Tutkimuksen tavoitteena oli löytää vastaus siihen, miten 1.9.2006 voimaan astunut uusi osakeyhtiölaki vaikuttaa tilintarkastajan työhön kaikkein merkittävimmin. Tavoitteen saavuttamiseksi apuna käytettiin alatavoitteita, jotka muodostuivat uuden osakeyhtiölain vaikutuksista tilintarkastajan tarkastusprosessiin, riippumattomuuteen ja vastuukysymyksiin. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja lisäksi tutkimuksen teorian tueksihaastateltiin auktorisoituja tilintarkastajia sekä osakeyhtiölain asiantuntijaa. Haastattelu toteutettiin puolistrukturoituna. Tutkimuksessa ei ole erillistä empiriaosaa, vaan haastattelujen tuloksia on esitetty teorian yhteydessä Tutkimuksen mukaan uuden osakeyhtiölain muutoksista tällä hetkellä kaikkein eniten tilintarkastajien työhön vaikuttavat maksukykyisyystesti sekä lähipiirilainat. Muutokset ovat lähinnä lisänneet työn dokumentaatiota. Tilintarkastajien on kuitenkin vielä tässä vaiheessa suhteellisen vaikeaa arvioida mitkä muutokset tulevat vaikuttamaan kaikkein oleellisimmin, koska uusi osakeyhtiölaki onollut voimassa vasta vähän aikaa eikä kokemusta uudesta laista ole kertynyt vielä riittävästi.