Koulu- ja yliopistomaantieteen välistä kuilua ylittämään

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Paikkalähtöinen kasvatus : mahdollisuus maantieteen opetukselle

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Vaikeuksia ilmiöiden selittämisessä ja soveltamisessa : maantiedon oppimistuloksia yhdeksäsluokkalaisten kansallisesta arvioinnista

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Paikkatiedon opetus ja koulumaailman käytännön tarpeet

Teema: Opetuksen maantiede - Nuorten maantiede.

Yhteiskunnan toiminta uusia uhkia vastaan

Tutkimuksessa tutkittiin miten suomalainen yhteiskunta toimii uusia uhkia vastaan. Tutkimuksen rajauksena käytettiin uhkana ainoastaan kyberuhkaa, mitä vastaan yhteiskunnan toimia tutkittiin. Kyberuhka on tietoyhteiskunnan uusin uhkatekijä, joka on noussut voimakkaasti vanhojen uhkakuvien rinnalle. Tutkimus on ajankohtainen, koska Suomi on saanut ensimmäisen kansallisen kyberstrategian tammikuussa 2013. Kyberstrategian antamia suuntaviivoja ei ole vielä ehditty saattaa kunnolla käytäntöön, mutta kyberstrategia on osoitus yhteiskunnan toimista. Kyberturvallisuus on ollut esillä mediassa voimakkaasti viime aikoina erilaisten palvelunestohyökkäysten ja varautumistoimenpiteiden vuoksi. Tutkimus on toteutettu laadullisena, teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla tehtynä tutkimuksena, jossa uhkana toimi kyberuhka ja viitekehyksenä toimi suomalainen yhteiskunta. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä oli tiedonhankinta julkisista kirjallisista lähteistä, asiakirjoista ja internet-lähteistä. Tutkimuksessa on määritettyjen tutkimuskysymysten kautta vastattu keskeiseen tutkimusongelmaan, jossa on selvitetty miten uudet uhkat vaikuttavat yhteiskunnan varautumiseen. Keskeisen tutkimusongelman selvittämistä varten tutkimuksen pääkysymykseni oli miten yhteiskunta varautuu uusiin uhkiin? Saavuttaakseni kattavan vastauksen määritin päätutkimuskysymystä tukemaan alatutkimuskysymyksiä jotka olivat: Mitä ovat uudet uhkat ja miten kyberturvallisuusstrategia huomio kyberuhkan? Tutkimus on osoittanut, että suomalainen yhteiskunta on ottanut selkeän askeleen varautumis1 toimenpiteissä uusia uhkia vastaan. Oma kansallinen kyberturvallisuusstrategia on omalta osaltaan voimakas kannanotto ja teko toimissa uusia uhkia vastaan. Kyberturvallisuusstrategia ei anna valmiita toimintamalleja kuinka erilaisissa tilanteissa toimitaan, mutta sen avulla määritetään toimivaltuuksia ja toimijoita, jotka toimivat tilanteen niin vaatiessa. Suomeen perustettavan kyberturvallisuuskeskuksen toiminta on tärkeässä osassa yhteiskunnan toimia varten. Kyberturvallisuuskeskuksesta on tarkoitus muodostaan järjestelmän ydin, joka koordinoi kaikkea kyberturvallisuuteen liittyviä asioita Suomessa. Vahvuutena tulevalla keskuksella on sen luominen viestintäviraston luomalle CERT-FI -pohjalle, joten toimintaa ei tarvitse kehittää alkutekijöistä. Tutkimuksesta käy ilmi, että mikään keskus ei yksin kykene toimimaan, vaan se vaatii vahvasti yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Kyberturvallisuuskeskuksen tehtävänä onkin vakuuttaa eri tahot kyberturvallisuuden tärkeydestä. Tutkimus on mielestäni osoittanut aihetta jatkotutkimukselle, jossa tutkittaisin yksittäisen kansalaisen toiminnan vaikutusta kyberturvallisuuteen ja kuinka kansalaisen ymmärrystä asian tärkeydestä saataisiin lisättyä.

Kyberoperaatiot, niiden rajoittaminen ja valvonta : rauhan ajan Suomi

Kyberoperaatiot ovat monelle outo käsite. Tämän käsitteen sisälle ulottuu laaja kenttä, joka yhä enemmän näyttää mahdollisuuksiaan toimia uhkatekijänä valtioita ja yhteiskuntaa vastaan. Kyberoperaatioiden toimintakentän käyttömahdollisuudet ovat valtaisat. Uudenlaisena taistelukenttänä ja alati muuttuvana toimintaympäristönä se asettaa haasteita niin rauhan ajan, harmaan vaiheen kuin sotatilankin osalta. Rajoittaminen ja valvonta eivät ole vain oikeudellista toimintaa tietoverkkorikoksia ja tietoverkkosodankäyntiä vastaan, vaan tässä ympäristössä yksittäinen käyttäjä saattaa olla yksi tärkeimmistä tietoturvan ylläpitäjistä. Kyberoperaatiot ovat hakkerien, virustorjuntaohjelmistojen, tietoverkkohyökkäyksien ja sähköpostimatojen avaruutta, jonka vaikutukset ulottuvat yllättävän syvälle tietoyhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin. Tutkimustyön kohde on erittäin laaja. Tässä työssä keskitytään etsimään ongelmakohtia kun toiminta kohdistuu rauhan ajan Suomeen. Harmaan vaiheen ja sotatilan tutkiminen ovat molemmat erittäin laajoja sekä haasteellisia vaiheita, joiden tutkiminen saattaisi itsessään olla useankin Pro Gradu työn laajuinen. Tutkimuksen pääkysymyksenä on löytää kyberoperaatioiden rajoittamisen ja valvonnan ongelmakohdat Suomessa. Alakysymyksissä pyritään rauhan ajan näkökulmasta selvittämään kyberaseen käsitteistöä, kybersodankäyntiä ja kyberoperaatioita, Suomessa tapahtuvaa rajoittamista ja valvontaa, nykyistä tilannetta ja tulevaisuutta. Kaikista kysymyksistä pyritään tutkimusprosessin aikana löytämään keskeisimmät ongelmakohdat. Tutkimustyö on kartoittava tutkimus jatkotutkimuksia varten ja työssä on pohtivan otteen avulla etsitty erilaisia näkökulmia, joiden kautta itse ongelmakohtia voidaan kartoittaa. Tärkeimpien ja keskeisimpien ongelmakohtien löytyminen avaa mahdollisuuden syventyä jonkin määrätyn osakokonaisuuden ongelmakohtiin. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt asiakirjatutkimusta. Tarkoituksenani on ollut analysoida hankittua aineistoa ja tuoda esille pohtivalla otteella keskeisiä ongelmia, joista voin koota tutkimuskysymykseeni vastauksen. Tiedon hankinta ja oikean tiedon löytäminen on ollut haasteellista tämän tutkimustyön aikana. Aineiston keruu on lopetettu vuoden 2006 tammikuun loppupuolella. Edellytykset lisäaineiston hankinnalle ovat rajattomat, sillä tästä aiheesta löytää joka päivä pientä sirpaletietoa, kunhan osaa etsiä oikeilla perusteilla. Tästä syystä onkin tärkeää huomioida, että aineisto käyttämässäni tutkimuksessa tulee vanhenemaan nopeaan tahtiin. Internetin informaatiolähteet ovat keskeisenä osana tätä työtä tehdessä. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt asiakirjatutkimusta. Tarkoituksenani on ollut analysoida hankittua aineistoa ja tuoda esille pohtivalla otteella keskeisiä ongelmia, joista voin koota tutkimuskysymykseeni vastauksen. Tiedon hankinta ja oikean tiedon löytäminen on ollut haasteellista tämän tutkimustyön aikana. Keskeisimmät ongelmakohdat on jaettu käytännön ongelmakohtiin ja oikeudellisiin ongelmakohtiin. Käytännön ongelmista keskeisimmät haasteet kohdistuvat käsitteistön yhteneväisyyteen, nopean tietoteknisen maailman muutoksiin, virustorjunnan ja tietoturvan kykyyn pysyä ajan tasalla, tietoturvakoulutuksen ja tietoturvakampanjoinnin tärkeyteen sekä haasteeseen pyrkiä tuottamaan tarvittava turva tietoverkoissa niin yksittäisille toimijoille kuin yrityksille ja koko yhteiskunnalle. Oikeudelliselta kannalta keskeisimmät haasteet kohdistuvat lainsäädännön kykyyn joustaa ja soveltaa hitaan oikeusprosessin mukana, niin kotimaisen kuin kansainvälisen yhteistyön parantamiseen ja kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä, tuomioiden ratkaisuihin ja syyllisten kiinniottamisen ongelmiin sekä myös arviointiin oman lainsäädännön vaikutuksesta tietoverkkorikoksissa. Molempiin kategorioihin voidaan edelleen lukea ongelmakohdiksi kyky ennakoimiseen nyt ja tulevaisuudessa, suunnitteluun, varautumiseen ja selkeisiin vastuun jakoihin sekä yleiseen tietouteen käsitykset kyberoperaatioiden vaikutuksien ymmärtämisestä ja sen asemasta.

Pelätty, vihattu vai rakastettu tietotekniikka elinikäisessä työ- ja oppimisympäristössä. Tietotekniikan merkitys työn ja työympäristön hallinnassa

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat työn ja työympäristön hallintaan tietoteknisessä työssä: työn hallinta, työn nopeampi tekeminen, työn sisältö, työn tulokset ja vaikutusmahdollisuudet. Näitä tekijöitä tutkittiin suhteessa työntekijän tietoteknisiin taitoihin ja työntekijän ikään. Tutkimuksen viitekehyksenä ovat maailmanlaajuisesti tapahtuneet ja edelleen tapahtuvat muutokset työelämässä sekä tietoyhteiskunnan kehittyminen. Aikaisemmat tutkimukset nostavat esiin yleisiä kehityslinjoja, mutta myös ristiriitaisia tuloksia. Siksi tässä tutkimuksessa nämä kysymykset purettiin hyvin konkreettisiksi, työyhteisössä havaituiksi osakysymyksiksi ja suhteutettiin vastaajia koskeviin taustatietoihin. Tutkimus kohdistui eri ikäisiin työntekijöihin, joista osa on kokenut tietotekniikan tulon työelämään ja sen käytön lisääntymisen useamman viime vuosikymmenen aikana. Tänä aikana yhteiskunnassa on tapahtunut yleisemminkin merkittävää kehitystä, joka on nostanut esille laajemminkin tarpeet tietoteknisen osaamisen ja taitojen kehittymiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Tämä tutkimus ajoittuu noihin vuosikymmeniin ja vaikka se kohdistuukin yhden organisaation sisällä koettuihin vaikutuksiin, niin on selvää, että yleisempikin yhteiskunnallinen kehitys heijastuu tuloksiin. Tämä tutkimus on tehty kvantitatiivisella tutkimusotteella. Tutkimusaineisto on kerätty sähköisellä lomakkeella. Tämän tutkimuksen mukaan tietoteknisiltä taidoiltaan hyvät kokivat hallitsevansa työnsä ja työympäristönsä paremmin kuin tietoteknisiltä taidoiltaan heikot. He kokivat myös tietotekniikan helpottaneen työtä, mahdollisuudet itsensä kehittämiseen lisääntyneen ja työn itsenäisyyden lisääntyneen. Tietoteknisiltä taidoiltaan heikot puolestaan kokivat työn ja työnympäristön hallinnan vähentyneen, työn vaativuuden lisääntyneen, työn tauotuksen vähentyneen, sosiaalisen ympäristön heikentyneen, työn henkisen rasittavuuden lisääntyneen, oman ammattialan arvostuksen vähentyneen ja työhön liittyvien vaikutusmahdollisuuksien vähentyneen. Tulosten perusteella kaikki työntekijät kokivat työn tulosten parantuneen tietotekniikan avulla, mutta toisaalta kokivat työn sisällön köyhtyneen tietotekniikan vuoksi – varsinkin iäkkäät työntekijät kokivat näin. Tutkimuksessa selvitettiin myös työn ja työympäristön hallintaa tukevia ja uhkaavia tekijöitä. Tämän tutkimuksen mukaan pelot tietotekniikkaa kohtaan ja puutteellinen tuki tietoteknisissä ongelmissa uhkaavat työn ja työympäristön hallintaa.

E-oppiminen henkilöstön osaamisen kehittämisessä: haasteet, hyödyt ja mahdollisuudet muuttuvassa toimintaympäristössä

Tietoyhteiskunnan kehittyminen, tiivistyvä kilpailu sekä jatkuva muutoksen tila luovat osaamiseen ja kouluttamiseen liittyviä paineita yrityksiin. On varmistettava, että tarvittavat tiedot ja taidot ovat käytettävissä avainprosesseissa, ja henkilöstön osaaminen on jatkuvasti ajan tasalla. E-oppimista on esitetty keinoksi vastata osaamiseen ja koulutukseen liittyviin haasteisiin, mutta aiheeseen liittyvän liiketaloustieteellisen ja yrityselämää koskevan tutkimustiedon määrä on hyvin rajallinen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on jäsentää e-oppimisilmiötä henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta ja löytää vastauksia siihen, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia e-oppiminen tuo henkilöstöään kehittäville yrityksille ja miten digitaalisia menetelmiä kannattaisi hyödyntää henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Aihetta lähestytään kvalitatiivisesta näkökulmasta, sillä tutkimuksen kohteena on tuore ja teknologian sekä oppimiskäsitysten kehittymisen myötä muovautuva ilmiö. Tutkimusmetodina on käytetty puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluja, ja tutkimuksessa on korostunut koko tutkimusprosessin aikana aiemman tutkimuksen sekä empiirisen tiedon välinen vuoropuhelu. Tutkimuksessa havaittiin, että yritykset voivat saada e-oppimisesta tukea sekä laajan että suppeamman skaalan muutoksissa. E-oppiminen voi myös avustaa johtoa tarjoamalla monipuolisesti tietoa yrityksen osaamistilanteesta ja -tarpeista. E-oppiminen mahdollistaa myös oppimisen ja koulutuksen integroimisen paremmin osaksi työntekoa. Lisäksi e-oppiminen tarjoaa välineitä esimerkiksi yhteisölliseen tiedon tuottamiseen, yhdessä oppimiseen sekä työntekijöiden motivointiin ja sitouttamiseen. Sen myötä koulutuksien päivittäminen ja kehittäminen sekä koulutussisältöjen oikea-aikainen omaksuminen helpottuvat. E-oppimisen tarjoaminen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää henkilöstöltä nykyistä suurempaa itseohjautuvuutta ja yrityksiltä tätä tukevia käytäntöjä. Työntekijöitä täytyy ottaa mukaan suunnitteluprosessiin, ja asenteisiin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan yrityksen kaikilla tasoilla. E-oppimisen avulla on mahdollista luoda kilpailuetua, jota ei kuitenkaan saavuteta pelkästään yksittäisten kurssien tai järjestelmien avulla vaan rakentamalla kestäviä, strategiatasolla tiedostettuja toimintatapoja. Lisäksi toiminnan täytyy olla tavoitteellista, ja on kehitettävä monipuolisempia tapoja mitata e-oppimisen tehokkuutta ja e-oppimisinvestointien tuottoa.

Poliittisen vallan jakautuminen Kurikan ja Jurvan kuntaliitoksessa

Kuntaliitos tuo kuntien toimintaan ja niiden asukkaiden elämään monenlaisia muutoksia. Yksi vähäisimmistä ei ole liitoksen vaikutus edustuksellisen demokratian toteutumiseen: kunnan luottamustehtävät vähenevät, kilpailu niistä kiristyy ja valta jakautuu uudella tavalla. Tässä tutkielmassa asiaa on lähestytty vallan maantieteellisen jakautumisen ja kunnan eri osien alueellisen edustavuuden näkökulmasta. Vallan ja edustuksen mittareina toimivat kunnalliset luottamuspaikat valtuustossa, hallituksessa ja muissa kunnan toimielimissä. Lisäksi on selvitetty poliittisten päättäjien näkemyksiä kuntaliitoksen jälkeisestä vallankäytöstä ja liitoksen hyödyistä ja haitoista. Kyseessä on tapaustutkimus vuoden 2009 alussa toteutuneesta Kurikan ja Jurvan kuntaliitoksesta. Aineistona ovat vuosien 2004, 2008 ja 2012 kunnallisvaalien tulokset, kuntahallinnon pöytäkirjat sekä tutkimuskuntien 19 pitkäaikaisen luottamushenkilön haastattelut. Tilasto- ja asiakirja-aineiston analysoinnissa on käytetty tilastollisia perusmenetelmiä, luokittelua ja taulukointia. Haastatteluaineisto on kerätty puhelimitse strukturoituna lomakehaastatteluna ja sitä on analysoitu kuvailun, luokittelun ja dikotomisen ristiintaulukoinnin avulla. Tutkielman teoreettisen viitekehyksen rakennuspuina toimivat yhtäältä kunnat, kuntarakenne ja kuntaliitostutkimus, toisaalta valta ja edustuksellisen demokratian instituutiot ja kolmantena poliittinen maantiede ja vaalimaantiede. Tutkimuksen lähtökohtana toimii kuntaliitoskuntien kunnallisvaaleja koskeva aiempi valtakunnallinen tutkimus, jonka mukaan kuntaliitosten reuna-alueet ovat usein vaaleissa saaneet kokoaan suuremman edustuksen uuden kunnan valtuustoon. Alueellinen edunvalvonta kunnallisvaaleissa tiivistyy ehdokasasetteluun, äänten keskittämiseen ja alueperustaiseen äänestämiseen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Kurikan ja Jurvan kuntaliitoksen jälkeen kunnan poliittinen valta ei ole jakautunut tasapuolisesti, vaan jurvalaiset ovat olleet luottamuselimissä yliedustettuina. Keskeiset syyt yliedustukseen löytyvät ehdokasasettelusta ja äänten onnistuneesta keskittämisestä. Haastattelujen tulokset osoittavat selkeitä eroja kurikkalaisten ja jurvalaisten päättäjien käsityksissä koskien vallan jakautumista, käyttöä ja kuntaliitoksen alueellisia vaikutuksia.