The Gaussian assumption in second-order estimation problems in digital communications

This paper deals with the goodness of the Gaussian assumption when designing second-order blind estimationmethods in the context of digital communications. The low- andhigh-signal-to-noise ratio (SNR) asymptotic performance of the maximum likelihood estimator—derived assuming Gaussiantransmitted symbols—is compared with the performance of the optimal second-order estimator, which exploits the actualdistribution of the discrete constellation. The asymptotic study concludes that the Gaussian assumption leads to the optimalsecond-order solution if the SNR is very low or if the symbols belong to a multilevel constellation such as quadrature-amplitudemodulation (QAM) or amplitude-phase-shift keying (APSK). On the other hand, the Gaussian assumption can yield importantlosses at high SNR if the transmitted symbols are drawn from a constant modulus constellation such as phase-shift keying (PSK)or continuous-phase modulations (CPM). These conclusions are illustrated for the problem of direction-of-arrival (DOA) estimation of multiple digitally-modulated signals.

Does speed matter? : the impact of the EU membership incentive on rule adoption in minority language rights protection

Denna avhandling tar sin utgångspunkt i ett ifrågasättande av effektiviteten i EU:s konditionalitetspolitik avseende minoritetsrättigheter. Baserat på den rationalistiska teoretiska modellen, External Incentives Model of Governance, syftar denna hypotesprövande avhandling till att förklara om tidsavståndet på det potentiella EU medlemskapet påverkar lagstiftningsnivån avseende minoritetsspråksrättigheter. Mätningen av nivån på lagstiftningen avseende minoritetsspråksrättigheter begränsas till att omfatta icke-diskriminering, användning av minoritetsspråk i officiella sammanhang samt minoriteters språkliga rättigheter i utbildningen. Metodologiskt används ett jämförande angreppssätt både avseende tidsramen för studien, som sträcker sig mellan 2003 och 2010, men även avseende urvalet av stater. På basis av det \"mest lika systemet\" kategoriseras staterna i tre grupper efter deras olika tidsavstånd från det potentiella EU medlemskapet. Hypotesen som prövas är följande: ju kortare tidsavstånd till det potentiella EU medlemskapet desto större sannolikhet att staternas lagstiftningsnivå inom de tre områden som studeras har utvecklats till en hög nivå. Studien visar att hypotesen endast bekräftas delvis. Resultaten avseende icke-diskriminering visar att sambandet mellan tidsavståndet och nivån på lagstiftningen har ökat markant under den undersökta tidsperioden. Detta samband har endast stärkts mellan kategorin av stater som ligger tidsmässigt längst bort ett potentiellt EU medlemskap och de två kategorier som ligger närmare respektive närmast ett potentiellt EU medlemskap. Resultaten avseende användning av minoritetsspråk i officiella sammanhang och minoriteters språkliga rättigheter i utbildningen visar inget respektive nästan inget samband mellan tidsavståndet och utvecklingen på lagstiftningen mellan 2003 och 2010.

A study of the abilities in oral language comprehension of the Boston Diagnostic Aphasia Examination - Portuguese version: a reference guide for the Brazilian population

We analyzed the performance of 162 normal subjects, subdivided into groups according to age and schooling, in the oral comprehension tasks of the Boston Diagnostic Aphasia Examination translated and adapted to Brazilian Portuguese to obtain a profile of performance for the Brazilian population, as well as cut-off scores for each task, and to determine the best combination of tasks that distinguish normal from aphasic subjects, as a guide for clinicians. The normal subjects were compared to 69 aphasics. Age alone influenced the performance in the designation of actions (subjects above 70 years showing the worst performance); schooling alone influenced the comprehension of forms, colors and numbers (subjects with less than four years of education showing a poorer performance). Both age and schooling influenced the performance in Body Part Identification (BPI) and Complex Ideational Material (CIM) with mean values of 70.5 ± 3.3 (Word Discrimination, WD), 18.9 ± 1.4 (BPI), 14.7 ± 0.9 (Commands), and 10.3 ± 1.7 (CIM) for the whole sample; the cut-off scores obtained were 65 (WD), 17.5 (BPI), 14 (Commands), and 9.5 (CIM) for the whole sample. Logistic regression showed that the combination of BPI + Commands + CIM was the most efficient in differentiating normal subjects from aphasics, with 72.5% sensitivity and 97.6% specificity. However, for low-education subjects, BPI and Commands were sufficient for this differentiation (75.7% sensitivity and 84.7% specificity). The main contribution of this study was to provide reference values that are far more representative of our population to be used by health professionals in Brazil, taking into account cultural differences.

Portfolio as an Indicator of Young Learners’ English Proficiency in Mainstream Language Instruction (EFL) and Bilingual Content Instruction (CLIL)

Tämä soveltavan kielitieteen ja kielitaidon arvioinnin toimintatutkimus tarkasteli kieliportfolion ominaisuuksia ja mahdollisuuksia nuorten oppijoiden englannin kielen arvioinnissa kahdessa eri oppimiskontekstissa: englanti oppiaineena (EFL) ja kaksikielinen sisällönopetus (CLIL). Tutkielman itsenäiset, kahteen eri englannin kielen rekisteriin (arkikieli ja akateeminen kieli) kohdistuneet portfoliokokeilut olivat erillisiä tapaustutkimuksia. Molemmat portfoliot perustuivat väljästi Eurooppalaiseen kielisalkkumalliin, ja ne olivat osa tutkielmantekijän luokkaopetusta ja -toimintaa. EFL -portfoliokokeilu 9-10-vuotiaille kolmasluokkalaisille toteutettiin marraskuun 2011 ja toukokuun 2012 välisenä aikana, kun CLIL -portfoliokokeilu n. 7-9-vuotiallle ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille kesti kaksi lukuvuotta 2012–2014. Molemmissa kokeiluissa myös oppilaiden vanhemmat kuuluivat tutkimusjoukkoon, samoin CLIL -portfolion toteutuksessa avustaneet ja opettajanäkökulmaa edustaneet opettajaopiskelijat. Portfoliokokeilun aloitti myös kaksi muuta CLIL -opettajaa, mutta kumpikin kokeilu päättyi alkuvaiheeseensa. Tarkemman tarkastelun kohteina olivat tutkimuksen osallistujien kokemukset ja mielipiteet portfoliokokeiluista. Erityisesti tavoitteena oli selvittää, miten informatiivisena englannin kielitaidon indikaattorina kieliportfoliota pidettiin. Myös kehitysehdotuksia kerättiin. Trianguloitu aineisto koottiin sekä puolistrukturoiduin kyselyin että vapaaehtoisin teemahaastatteluin, jotka äänitettiin. EFL -aineisto koostui 18 oppilaskyselystä, 17 huoltajakyselystä ja 7 oppilashaastattelusta. CLIL -aineistoon sisältyi 19 oppilaskyselyä, 18 huoltajakyselyä, 7 oppilashaastattelua ja yksi opettajaopiskelijoiden (N=3) ryhmähaastattelu. Aineisto analysoitiin pääosin kvalitatiivisin menetelmin temaattisen sisältöanalyysin keinoin, mutta myös laskien frekvenssejä ja prosenttisosuuksia. Osallistujien mielipiteet ja kokemukset olivat hyvin samankaltaiset ja positiiviset kummassakin portfoliokokeilussa. Merkittävä enemmistö sekä oppilaista että huoltajista koki, että portfolion avulla on mahdollista osoittaa englannin kielitaitoa ja sen kehittymistä. Oppilaat kuvailivat portfoliotyötä hauskaksi ja kivaksi, ja heidän mielestään portfoliotehtävien pitäisi olla tarpeeksi haastavia, sisältää taiteellisia ja luovia elementtejä sekä kohdistua tuttuihin, mielenkiintoisiin aiheisiin. He totesivat, että portfolion avulla voi oppia lisää kieltä. Vanhempien mielestä portfolio kertoo koulun vieraiksi jääneistä oppisisällöistä, auttaa ymmärtämään lapsen ajatusmaailmaa ja motivaatiotasoa sekä paljastaa heidän kielitaidostaan uusia ulottuvuuksia. Opettajaopiskelijat havaitsivat, että portfolion avulla voi tutustua oppilaiden kieli- ja kulttuuritaustoihin sekä kartoittaa heidän kielellisiä tarpeitaan. Tämän tutkielman teoreettisen tarkastelun ja tulosten mukaan kieliportfolio tukee erinomaisesti uuden Perusopetuksen Opetussuunnitelman (NCC 2014) tavoitteita ja arvioinnin uudistuspyrkimyksiä sekä lainsäädännön arvioinnille asettamia edellytyksiä. Portfolio on erittäin suositeltava nuorten oppijoiden kielitaidon arviointimenetelmä perinteisten rinnalle.

Estrogen receptor 1 gene polymorphisms in premenopausal women: interaction between genotype and smoking on lipid levels

Estrogen has multiple effects on lipid and lipoprotein metabolism. We investigated the association between the four common single nucleotide polymorphisms in the estrogen receptor 1 (ESR1) gene locus, -1989T>G, +261G>C, IVS1-397T>C and IVS1-351A>G, and lipid and lipoprotein levels in southern Brazilians. The sample consisted in 150 men and 187 premenopausal women. The women were considered premenopausal if they had regular menstrual bleeding within the previous 3 months and were 18-50 years of age. Exclusion criteria were pregnancy, secondary hyperlipidemia due to renal, hepatic or thyroid disease, and diabetes. Smoking status was self-reported; subjects were classified as never smoked and current smokers. DNA was amplified by PCR and was subsequently digested with the appropriate restriction enzymes. Statistical analysis was carried out for men and women separately. In the study population, major allele frequencies were _1989*T (0.83), +261*G (0.96), IVS1-397*T (0.58), and IVS1-351*A (0.65). Multiple linear regression analyses indicated that an interaction between +261G>C polymorphism and smoking was a significant factor affecting high-density lipoprotein cholesterol (HDL-C) levels (P = 0.028) in women. Nonsmoking women with genotype G/C of +261G>C polymorphism had mean HDL-C levels higher than those with G/G genotype (1.40 ± 0.33 vs 1.22 ± 0.26 mmol/L; P = 0.033). No significant associations with lipid and lipoprotein levels in women and men were detected for other polymorphisms. In conclusion, the +261G>C polymorphism might influence lipoprotein and lipid levels in premenopausal women, but these effects seem to be modulated by smoking, whereas in men ESR1 polymorphisms were not associated with high lipoprotein levels.

Cancer research in Brazil - stuck in second gear?

This article describes the main issues regarding clinical cancer research in Brazil, including both the opportunities and the hurdles. Scientists and clinicians in this field had the opportunity to talk to regulatory agencies and to the Health Ministry representative at a meeting held in the State of Rio de Janeiro, Brazil, in April 2014. Our conclusions are that we do indeed have opportunities; however, we need to move forward regarding partnerships between academia and industry, increase the availability of funding, and provide easier navigation through the regulatory processes.