5-6-vuotiaan lapsen leikkauksen jälkeinen kipukokemus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata 5-6-vuotiaan lapsen leikkauksen jälkeistä kipukokemusta lapsen itsensä kertomana. Opinnäytetyömme kuuluu Helsingin ammattikorkeakoulun, HUS-piirin Lasten ja nuorten sairaalan ja Turun yliopiston yhteistyöprojektiin. Hankkeen tavoitteena on taiteen ja koulutuksen keinoin kehittää lasten kivun hoitotyötä. Tiedonkeruu toteutettiin Lasten ja nuorten sairaalan kahdella eri kirurgisella osastolla keväällä 2005. Aineisto (n=11) kerättiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla. Teemahaastattelussa käytettiin sairaala-aiheista kuvamateriaalia. Haastattelut nauhoitettiin, litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lasten leikkauksen jälkeinen kipu liittyi kipupaikkaan, liikkumiseen ja pistämiseen. Lapset kuvasivat leikkauksen jälkeistä kivuntunnetta voimakkaasti epämiellyttävänä, jännityksenä, pelkona, puristavana ja nipistävänä. Tuloksissa kävi ilmi, että lapset eivät aina osanneet kuvata kivuntunnetta tai kuvasivat sitä kivun voimakkuutta ilmaisevilla sanoilla. Leikkauksen jälkeistä kivun voimakkuutta kuvattiin monella erilaisella kivun määrää kuvaavalla sanalla. Kivun voimakkuus oli kovaa, kohtalaista tai lievää kipua. Kipua ilmaistiin esimerkiksi sanoilla kovasti, tosi paljon, aika kipee, jonkun verran, vähäsen ja pikkasen. Opinnäytetyömme tulokset yhdessä hankkeen muiden töiden kanssa tuottivat tietoa lapsen pelon ja kivun kokemuksista. Hoitotyössä tarvitaan tutkittua tietoa lapsen kokemuksesta, jotta osataan paremmin ymmärtää, huomioida ja hoitaa lapsen kipua kokonaisvaltaisesti.

Evaluation of prenatal care in unit with family health strategy

We analyzed prenatal care (PN) provided at a unit of the Family Health Strategy Service in São Paulo, according to the indicators of the Program for the Humanization of Prenatal and Birth (PHPB). We compared adequacy of PN in terms of sociodemographic variables, procedures, examinations and maternal and perinatal outcomes. Cross-sectional study with data from records of 308 pregnant women enrolled in 2011. We observed early initiation of PN (82.1%), conducting of a minimum of six consultations (84.1%), puerperal consultation (89.0%); to the extent that there is a sum of the actions, there is a significant drop in the proportion of adequacy. Prenatal care was adequate for 67.9%, with a significant difference between adequacy groups in relation to gestational age and birth weight. Prenatal care deficiencies exist, especially in regards to registration of procedures, exams and immunization. The difference between adequacy groups with respect to perinatal outcomes reinforces the importance of prenatal care that adheres to the parameters of the PHPB.


Recursive contracts

We obtain a recursive formulation for a general class of contractingproblems involving incentive constraints. Under these constraints,the corresponding maximization (sup) problems fails to have arecursive solution. Our approach consists of studying the Lagrangian.We show that, under standard assumptions, the solution to theLagrangian is characterized by a recursive saddle point (infsup)functional equation, analogous to Bellman's equation. Our approachapplies to a large class of contractual problems. As examples, westudy the optimal policy in a model with intertemporal participationconstraints (which arise in models of default) and intertemporalcompetitive constraints (which arise in Ramsey equilibria).

Oikeusministeri Aarre Simonen 7/8 1969

Kirje 7.8.1969

Intégrer les proches dans l'abord des addictions aux jeux d'argent : l'expérience d'une unité spécialisée en Suisse romande

Cet article décrit les procédures de soins mises en place depuis 10 ans au Centre de jeu excessif à Lausanne pour intégrer les proches dans le traitement des addictions aux jeux d'argent. Ce bilan permet de dégager également des pistes pour améliorer cette prise en compte des proches, que ce soit au niveau de la formation ou au niveau politique. (réd.).

Kotirintaman aseveljeyttä : suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941-1944

Zusammenfassung: Das Zusammenleben der finnischen Zivilbevölkerung und der deutschen Truppen in Nordfinnland in den Jahren 1941-1944

Human chorionic gonadotropin in pregnancy and maternal risk of breast cancer.

Full-term pregnancies are associated with long-term reductions in maternal risk of breast cancer, but the biological determinants of the protection are unknown. Experimental observations suggest that human chorionic gonadotropin (hCG), a major hormone of pregnancy, could play a role in this association. A case-control study (242 cases and 450 controls) nested within the Northern Sweden Maternity Cohort included women who had donated a blood sample during the first trimester of a first full-term pregnancy. Total hCG was determined on Immulite 2000 analyzer. Odds ratios (OR) and 95% confidence intervals (CI) were estimated through conditional logistic regression. Maternal breast cancer risk decreased with increasing hCG (upper tertile OR, 0.67; CI, 0.46-0.99), especially for pregnancies before age 25 (upper tertile OR, 0.41; CI, 0.21-0.80). The association diverged according to age at diagnosis: risk was reduced after age 40 (upper tertile OR, 0.60; CI, 0.39-0.91) and seemed to increase before age 40 (upper tertile OR, 1.78; CI, 0.72-4.38). Risk was reduced among those diagnosed 10 years or longer after blood draw (upper tertile OR, 0.60; CI, 0.40-0.90), but not so among those diagnosed within 10 years (upper tertile OR, 4.33; CI, 0.86-21.7). These observations suggest that the association between pregnancy hCG and subsequent maternal risk of breast cancer is modified by age at diagnosis. Although the hormone seems to be a determinant of the reduced risk around or after age 50, it might not confer protection against, or it could even increase the risk of, cancers diagnosed in the years immediately following pregnancy.

Recensement des patients dans les hôpitaux, cliniques, établissements spécialisés et homes valaisans : résultats d'une enquête en 1985

Sur mandat du Conseil d'Etat valaisan, l'Institut universitaire de médecine sociale et préventive a réalisé une étude sur les patients hospitalisés dans les établissements de soins valaisans en automne 1985. L'objectif de cette étude, organisée sous forme d'un recensement, était principalement d'étudier l'adéquation du lieu d'hospitalisation par rapport à l'état du patient; cette question a été directement posée au médecin traitant. Plusieurs autres renseignements démographiques et médicaux ont été relevés lors de cette enquête. Celle-ci a porté sur 26 établissements fournissant des prestations de soins aigus, chroniques et d'hébergement (lits d'infirmerie des homes); il s'agissait des soins somatiques aussi bien que psychiatriques. Cela représente un total de 2771 lits... [Auteurs]