Lingvistinen Genreanalyysi lupaa paljon

Kirjallisuusarvostelu

Yhdenvertaisuus työelämässä

Tutkielma käsittelee syrjintää työelämässä ja yhdenvertaisuuden toteutumista työelämään liittyvien säännösten valossa. Aihetta käsitellään siviilioikeudelliselta kannalta, joten rikosoikeudellisen vastuun toteutumiseen liittyvät kysymykset on tutkielmasta jätetty pois. Keskeisenä osana tutkielmaa on voimassa oleva yhdenvertaisuuslainsäädäntö ja sen soveltuminen työelämän syrjintätilanteisiin. Pääpaino tässä on vuonna 2004 voimaan tullut yhdenvertaisuuslaki (21/2004) ja sen työsyrjintää koskevat säännökset. Aiheen rajauksen takia sukupuoleen liittyvää syrjintää käsitellään vain marginaalisesti ja siltä osin kuin se tukee pääaihetta. Koska tutkielma keskittyy hyvin pitkälti voimassaolevan lainsäädännön selvittämiseen mm. lainsäädännön, lain esitöiden, oikeuskirjallisuuden ja oikeuskäytännön avulla, sitä voidaan luonnehtia oikeusdogmaattiseksi. Omat analyysit ja erilaisten tilastojen vertailut tuovat tutkielmaan kuitenkin myös empiiristä otetta. Yhdenvertaisuuden käsitteeseen liittyy tietynlainen kaksijakoisuus, joka pitää sisällään sekä muodollisen yhdenvertaisuuden että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden käsitteet. Tämä näkyy myös työelämän syrjintään liittyvässä sääntelyssä. Perustuslaillisella tasolla kaikki ihmiset ovat yhdenvertaisia. Lisäksi perinteisen työoikeudellisen sääntelyn taustalla olevat Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimukset korostavat kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta. Tätä voidaan kutsua muodolliseksi, ns. formaaliseksi yhdenvertaisuudeksi. Euroopan unionin kautta tuleva sääntely korostaa kuitenkin yhä enemmän ihmisten tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että erilaisten syrjintäperusteiden pitäisi olla samanarvoisia keskenään, syrjinnästä aiheutuvien seuraamusten pitäisi olla riittävän tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, sekä oikeussuojan saatavuuden pitäisi toteutua tehokkaasti syrjintäperusteesta riippumatta. Näin ei kuitenkaan aina näytä olevan. EU:n kautta tulevaa sääntelyä käydään läpi erityisesti yhdenvertaisuuslainsäädännön taustalla olevien syrjintädirektiivien osalta. Miten Suomi on onnistunut implementoimaan direktiivit omaan lainsäädäntöönsä? Lisäksi keskeinen tutkimusteema on selvittää, miten voimassaoleva työlainsäädäntö ja yhdenvertaisuuslainsäädäntö risteävät keskenään erityisesti työsyrjinnästä määrättävien seuraamusten osalta. Lopuksi käydään läpi unionin tasoisia erilaisia toimintaohjelmia, joilla pyritään ennen kaikkea vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja näkemään erilaisuus ja monimuotoisuus voimavarana työelämässä.

”Erilaisuus… niin sen kohtaamisessa niin olis kyl sitten opeteltavaa” : tutkimus yksilön tasa-arvokokemuksista työpaikalla miesvaltaisella alalla

Tavoite tasa-arvoisesta työelämästä on Suomessa vielä saavuttamatta. Vaikka yrityksien velvoitteita tasa-arvon edistämiseksi on lisätty, ovat muun muassa työtehtävien eriytyminen ja palkkaerot edelleen hyvin yleisiä haasteita työpaikoilla. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista ja yksilön tasa-arvokokemuksia miesvaltaisella alalla toimivassa toimeksiantoyrityksessä. Tutkimusongelmiin pyrittiin vastaamaan menetelmien triangulaatiota käyttäen. Kyselyllä selvitettiin, missä määrin eri osa-alueisiin ollaan tyytyväisiä ja missä olisi kehitettävää. Lisäksi tarkasteltiin, miten näkemykset miesten ja naisten välillä erosivat. Kyselyllä saadun yleiskuvan jälkeen haastatteluilla pyrittiin lisäämään ymmärrystä tasa-arvon merkityksestä ja yksilön tasa-arvon kokemuksen rakentumisesta. Kyselyaineistoa analysoitiin ensin yleisesti, minkä jälkeen etsittiin eroja taustamuuttujien eri ryhmissä ristiin- ja keskiarvotaulukointia käyttämällä. Taustamuuttujista keskityttiin erityisesti sukupuoleen. Haastatteluaineistoa ja kyselyn avoimia vastauksia analysoitiin teema-analyysillä. Lisäksi huomiota kiinnitettiin käytettyihin ilmaisuihin ja kielikuviin. Toimeksiantoyrityksessä havaittiin suomalaisyrityksille tyypillisiä haasteita. Niitä olivat muun muassa kokemukset palkkauksen epäoikeudenmukaisuudesta, töiden eriytyminen sukupuolittain, etenemismahdollisuuksien vähäisyys ja eriarvoisuuden kokemukset tiedonsaannissa. Onnistumisen kokemukset työn ja perheen yhdistämisessä olivat toimeksiantoyrityksessä verrattain hyvin yleisiä. Naiset kokivat sukupuolten välisen tasa-arvon toteutuvan miehiä heikommin lähes kaikilla osaalueilla. Tästä huolimatta iso osa naisista ei halunnut lisää naisia alalle. Tasa-arvosta avoimesti keskusteltaessa haastateltavat peilasivat näkemyksiään usein ympäröivään toimialaan ja yhteiskuntaan. Työpaikan tasa-arvoisuuteen liitettiin käsitteet oikeudenmukaisuudesta ja erilaisuuden kohtaamisesta. Haastatteluissa korostui selkeästi eri henkilöstöryhmien välinen tasa-arvo. Yksilön tasa-arvokokemuksen rakentumista tarkasteltaessa päädyttiin kolmeen pääteemaan: kulttuuri ja perinteet, johto ja lähin esimies sekä yksilön oma asenne ja vastuu. Toimialan ja työpaikan kulttuuriin ja perinteisiin suhtauduttiin ristiriitaisesti. Osaksi toivottiin vanhoista ajattelumalleista tiedostumista, toisaalta yksilöltä edellytettiin maskuliiniseen kulttuuriin sopeutumista. Johdon ja erityisesti lähimmän esimiehen asenteiden ja kyvyn objektiiviseen osaamisen arviointiin nähtiin vaikuttavan keskeisesti tasa-arvon toteutumiseen. Lisäksi yksilöllä itsellään nähtiin olevan vaikutusmahdollisuuksia omaan palkkaansa ja työtehtäviinsä. Tässä tutkimuksessa havaittiin, että myös naiset pitivät yllä maskuliinista kulttuuria. Vastuu tasa-arvon toteutumisesta onkin koko yrityksen henkilöstöllä.

Raskauden, synnytyksen ja äitiyden suuntametaforat Johanna Venhon runoteoksissa Ilman karttaa ja Yhtä juhlaa

Pro gradu -tutkielmani kiinnittyy feministiseen runoudentutkimukseen. Tutkimuskohteinani ovat Johanna Venhon (s. 1971) runoteokset Ilman karttaa (2000) ja Yhtä juhlaa (2006). Tutkimuskysymyksenäni on, miten Venhon runoteosten metaforat merkityksellistävät naisten kokemusta kulttuurisesti, sosiaalisesti ja tekstuaalisesti tuotetusta ruumiillisuudesta, raskaudesta, synnytyksestä sekä äitiydestä. Lähtökohtanani on tarkastella runojen metaforia kielessä toimivien ja sukupuoleen kiinnittyvien ajattelullisten rakenteiden kuvaajina. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat George Lakoffin, Mark Johnsonin ja Mark Turnerin näkemykset kognitiivisesta metaforateoriasta sekä Marjut Kähkösen teoriasta tekemät feministiset tulkinnat. Keskityn tilaan liittyviin orientoiviin eli suuntametaforiin (”orientational metaphors”). Tutkielma pitää sisällään Säiliö-skeemaan ja käsitemetaforaan Ruumis On Säiliö liittyviä runoanalyysejä ja -tulkintoja, jotka jättävät metaforiin liittyvän monitulkintaisuuden elämään. Äitiy-den tilan kysymyksiä avaan käyttämällä myös ylhäällä – alhaalla sekä edessä – takana -polaarisuuteen liittyviä käsitemetaforapareja kuten Äitiys On Matka, Alhaalla On Huonommin, Jokapäiväinen/Arki On Alhaalla, Ylhäällä On Paremmin, Edessä On Tulevaisuus ja Mennyt On Takana. Naisen ruumiin säiliömäisyys ja yhteys luontoon korostuvat Venhon metaforissa. Runoista voidaan lukea pyrkimys naisen ja luonnon keskinäisen suhteen muuttamiseen. Vesi ja nestemäisyys korostavat naisruumiiseen ja äitiyteen kytkeytyvien metaforien kautta käsitteiden ja kokemusten liikettä ja muuttuvuutta sekä samalla naisruumiin muutosta raskauden ja äitiyden myötä. Naisen ruumiillisuus ja äitiys on runoissa luonteeltaan ambivalenttia: yhtä aikaa mahdollistavaa ja rajoittavaa. Äitiyttä ei kuvata pullantuoksuisena ihanteena vaan arkinen todentuntuisuus korostuu. Koti kuvataan sekä luovuutta rajoittavana että onnen paikkana. Fyysisen tilan avaaminen liittyy kokoelmassa henkisen tilan avaamiseen, äidin tilan laajentamiseen ja kirjoittamisen mahdollistumiseen. Metaforat antavat naiselle aktiivisen toimijan ja valitsijan roolin, mitä tulee raskaudesta, synnyttämisestä ja äitiydestä päättämiseen. Nainen on äitinä selviytyjä ja äitiyden ja arjen kuvaston muokkaaja. Vaikka kognitiivinen metaforateoria korostaa yksisuuntaisuutta merkityksen muodostumisessa, ei mielestäni voida silti kieltää jonkinasteista vuorovaikutusta lähde- ja kohdekäsitteen välillä. Tämä yhdessä runojen monitulkintaisuuden ja ironian kanssa luo naisruumiista, naisesta ja äidistä moninaisen ja liikkuvan kuvan. Venhon teosten metaforat merkityksellistävät monitasoisesti naisten kokemusta kulttuurisesti, sosiaalisesti ja tekstuaalisesti tuotetusta naiseudesta, äitiydestä ja ruumiillisuudesta ja samalla kyseenalaistavat ja laajentavat kuvaa naisen ruumiista raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen liittyen.

Maailma täynnä mahdollisuuksia ja unelmia

Kirjallisuusarvostelu

Maatilan ympäristökäsikirja

Maatilan ympäristökäsikirjaan on koottu tietoa erilaisista maataloutta koskevista ympäristöteemoista sekä ehdotuksia käytännön toimista, joita tiloilla voi toteuttaa. Käsikirja on tarkoitettu viljelijöiden, alan neuvojien ja muiden maatalouden ympäristöasioista kiinnostuneiden käyttöön. Sen parina toimii Maatilan ympäristötesti, joka löytyy TEHO Plus -hankkeen sivuilta Internetistä. Ympäristötesti ja -käsikirja ovat laadittu ajankohtana, jolloin tulevan tukikauden sisältö ei ole vielä tiedossa ja nitraattiasetus ja ympäristönsuojelulainsäädäntö ovat muutosvaiheessa. Tämän takia sisällössä on pyritty ajattomuuteen. Maatilan ympäristökäsikirjan tekemiseen ovat osallistuneet sekä TEHO- että TEHO Plus -hankkeiden työntekijät ja heidän apunaan asiantuntijat Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja eri neuvontajärjestöistä.

Lyhyesti

Kuuntelemisen ja lukemisen taito ; Osallistava tiedeviestintä ; Valtion tutkimuslaitokset ; Tutkimuksen tietoaineistot ; Kansalaisia tutkimuksen pariin ; Kansallisarkiston näyttely ensimmäisistä valtiopäivistä ; LUMA-keskus Suomi ; Todellinen käsikirja ; Nobelin rauhanpalkinto ; Vuoden tiedekirja -raati.

Kirjallisuutta

Kirjallisuusarvostelu

Tietopaketti intiaaneista

Kirjallisuusarvostelu

Limits of Meritocracy. How Fields of Study and Gender Segregation Affect Social Stratification in Finland

This dissertation critically reviews the idea of meritocracy from both a theoretical and an empirical perspective. Based on a discussion of classical texts of social philosophy and sociology, it is argued that meritocracy as a concept for social stratification is best compatible with the sociological tradition of status attainment research: both frame social inequality in primarily individualistic terms, centring on the role of ascribed (e.g., gender, social background) and achieved (e.g., educational qualifications) characteristics for determining individuals’ socioeconomic rewards. This theoretical argument introduces the research problem at the core of this dissertation: to what extent can the individualistic conception of social stratification be maintained empirically? Fields of study and their interaction with educational attainment levels play a prominent role in the analysis of this question. Drawing on sociological versions of segmented labour market theory, it is assumed that fields of study may channel individuals into heterogeneous political-economic contexts on the labour market, which potentially modify the socioeconomic benefit individuals derive from their qualification levels. The focus on fields of study may also highlight economic differentials between men and women that derive from the persisting segregation of men’s and women’s occupational and educational specializations rather than direct gender discrimination on the labour market. The quantitative analyses in this dissertation consist of three research articles, which are based primarily on Finnish data, but occasionally extend the view to other European countries. The data sources include register-based macro- and microdata as well as survey data. Article I examines the extent and the patterns of gender segregation within the Finnish educational system between 1981 and 2005. The results show that differences between men’s and women’s field specializations have for the most part remained stable during this period, with particularly high levels of gender segregation observed at lower educational levels. The focus in Article II rests on the effects of gender-segregated fields of study on higher education graduates’ occupational status. It is shown that fields of study matter for accessing professional jobs and avoiding low-skilled positions in Finland: at the early career stage, particularly polytechnic graduates from female-dominated fields are less likely to work in professional positions. Finnish university graduates from male-dominated fields were more likely than their peers with different specializations to work as professionals, yet they also faced a greater risk of being sorted into lowskilled jobs if they failed to make use of this advantage. Article III proceeded to analyse the joint impact of educational qualification levels and fields of study on young adults’ median earnings in Finland between 1985 and 2005. The results show that qualification levels do not confer a consistent benefit in the process of earnings stratification. Advanced qualifications raise median earnings most clearly among individuals specializing in the same field of study. When comparing individuals with different field specializations, on the other hand, higher-level qualifications do not necessarily lead to higher median earnings. Overall, the findings of this dissertation reveal a heterogeneous effect of education for achieving social positions, which challenges individual-centred, meritocratic accounts of social stratification and underlines the problematic lack of structural and institutional dimensions in the dominant account of social status attainment.

Lintukuvauksen kattava tietopaketti

Kirjallisuusarvostelu

Upseerien virasta eroamiseen vaikuttaneet johtajuuden tai organisaatiokulttuurin alaiset tekijät

Upseerin ammatti on ammatti muiden ammattien rinnalla. Upseerit voivat erota virastaan muiden virkamiesten tapaan. Eroamisen takana on kuitenkin aina jokin syy. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää millaisia olivat ne johtajuuden tai organisaa-tiokulttuurin alaiset syyt, jotka vaikuttivat upseerien tekemiin eropäätöksiin. Lisäksi tutki-muksessa haluttiin selvittää kuinka paljon kyseiset syyt vaikuttavat eropäätöksiin. Päätutki-muskysymys aseteltiin seuraavasti: 1. Mitkä ovat puolustusvoimien organisaatiokulttuurissa tai johtajuudessa tekijöi-tä, jotka vaikuttavat upseerin päätökseen erota virasta? Lisäksi apuna käytettiin seuraavia alakysymyksiä: a. Millainen on puolustusvoimien johtamis- ja organisaatiokulttuuri virasta eron-neiden mielestä? b. Kuinka paljon päätutkimuskysymyksen mukaiset tekijät vaikuttivat tehtyihin eropäätöksiin? Tutkimus suoritettiin kahden aikaisemmin tehtyjen kyselyjen pohjalta. Aikaisemmat kyselyt olivat sekä Pääesikunnan että Upseeriliiton teettämät kyselyt virasta eronneille upseereille. Tutkimuksessa viitekehyksenä toimivat johtamisen nelikentän osa-alueet johtajuus ja organi-saatiokulttuuri. Kyselyaineistosta etsittiin eroon vaikuttaneita syitä jotka liittyivät viitekehyk-seen, ja sitä kautta saavutettiin tutkimuskysymysten vastaukset. Kyselyaineistojen lisäksi tärkeimpinä lähteinä toimivat Jukka Kiurun toimittama Johdatus Johtamiseen, Kinnunen ym. laatima Johtajan käsikirja, Pekka Halosen Puolustusvoimien koulutuskulttuurin rakentuminen ja Edgar Scheinin Organisaatiokulttuuri ja johtaminen. Tutkimuksen johtopäätöksinä ovat organisaatiokulttuurin tai johtajuuden alaiset tekijät jotka olivat vaikuttaneet upseerien päätökseen erota virasta. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa arvostus nuoria upseereita kohtaan ja kiitoksen tai tunnustuksen puuttuminen hyvin suorite-tusta työstä.

Arvostelut / Recensioner

Johanna Pentikäinen: Kirjallisuudenopetuksen kalpeat kasvot? (Kaisa Ahvenjärvi & Leena Kirstinä: Kirjallisuuden opetuksen käsikirja). – Nora Hämäläinen: Filosofian ja kirjallisuuden rajapintoja tutkimassa (Jukka Mikkonen & Antti Salmi-nen (toim.): Kirjallisuus ja filosofia – Rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja). – Sari Salin: Satiiria on Suomessakin (Sari Kivistö & H.K. Riikonen: Satiiri Suomessa). – Mia Österlund: Upplagsrika analyser av finländsk samtidslitteratur (Leena Kirstinä (red.): Nodes of Contemporary Finnish Literature). – Päivi Koivisto: Suomalainen tekijäpeli ranskalaisin säännöin (Kaisa Kurikka: Algot Untola ja kirjoittava kone). – Pertti Lassila: Kiven kirjeet hyvin toimitettuina (Aleksis Kivi: Kirjeet. Kriittinen editio. Toimittaneet Juhani Niemi (päätoimittaja), Sakari Katajamäki, Ossi Kokko, Petri Lauerma, Jyrki Nummi. Ruotsinkieliset kirjeet suomentanut Juhani Lindholm). – Tiina Käkelä-Puumala: Nykyaikaa etsimässä (Pekka Vartiainen: Postmoderni kirjallisuus. Länsimai-sen kirjallisuuden historia 1945–2000).