La republica di Genova : due relazioni dello stato di Genova nel secolo XVI /

The two "relazioni" are taken from the second volume of the second series of the "Relazioni degli ambasciatori veneti"; originally published: Firenze : E. Alberi, 1841.

Il colle di s. Andrea in Genova e le regioni circostanti/

Includes bibliographical references.

Il Monte di pietà di Genova, 1483-1810 : cenni storici /

Includes index.

Atti del quinto Congresso storico italiano : Genova, XIX-XXVII settembre MDCCCXCII /

At head of title: Quarto centenario colombiano.

Nuova serie di documenti sulle relazioni di Genova coll'Impero Bizantino /

Latin or Greek with Latin translation.

Genova e Tunisi, 1388-1515 : relazione storica : seguita da due appendici sulle monete e consoli e da alcuni tra i più importanti documenti, con indice generale e alfabetico /

Italian or Latin.

Farmacia, biblioteca e archivio del Convento di s. Maria di Castello. Le chiese rurali di s. Luca, s. Vito e di s. Chiara in Albaro e della parrocchiale di s. Giacomo Ap. in Cornigliano ligure presso Genova.

Italian or Latin.

Tragedie di Vittorio Alfieri da Asti /

Mode of access: Internet.

La cattedrale di Genova, MCXVIII, MCMXVIII.

Published in honor of Lodovico Gavotti, abp. of Genoa.

I casi della guerra per l'indipendenza d'America, narrati dall' ambasciatore della Repubblica di Genova, presso la corte d'Inghilterra, nella sua corrispondenza ufficiale inedita /

Vol. 1, pt. 2 and v. 2 contain the letters of Ageno, covering the years 1770 and 1774-80.

”En mä aluks kuvitellukaan et siit tulee mitään, niin se on mun mielest niinko paras työ mitä oon tehny tähän asti” Yrittäjämäinen pedagogiikka käsityön opetuksessa: 7. luokkalaisten riskin ottaminen käsityöprosessin aikana.

Käsityöoppiaine sekä sille ominainen toiminnallinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö tarjoavat erinomaiset puitteet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Käsityöoppiaineen sekä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat ovat yhteneviä. Yrittäjyydessä sekä elämässä ylipäätään yksi olennainen ominaisuus on kyky ottaa riskejä. Käsitöiden tekeminen on luovaa toimintaa, johon riskin ottaminen liittyy olennaisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden kokonaiseen käsityöprosessiin liittyviä riskinottotilanteita Ristimäen (2004) yrittäjyyteen liittyvien taloudellisen, psykologisen ja sosiaalisen riskin luokittelun näkökulmasta. Tutkielmassa luodaan omat määritelmät edellä mainituille riskeille käsityöprosessissa, koska aiempia määritelmiä ei ole saatavilla. Tutkielmassa selvitetään, millaisia riskinottotilanteita oppilaat kohtaavat käsityöprosessinsa eri vaiheissa, ja voidaanko riskinottotilanteista erottaa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset riskit. Lisäksi tutkitaan eroaako oppilaiden riskin ottaminen ryhmässä, jossa käsityön opetus on järjestetty yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen verrattuna ryhmään, jonka opetuksessa yrittäjämäistä pedagogiikkaa ei ole huomioitu, ja mikäli eroja on, niin millaisia ne ovat. Tutkimusaineistona on kaksi eri aineistoa: ensimmäinen on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tutkimushankkeessa vuonna 2013 kerätty haastatteluaineisto 7. luokkalaisten oppilaiden tekstiilityön ja teknisen työn opetusjaksoilta. Toinen aineisto on kerätty keväällä 2016 7. luokkalaisten oppilaiden oppimispäiväkirjateksteinä tekstiilityön opetusjaksolta, jossa opetus toteutettiin yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen. Tutkimusaineistot analysoidaan käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Edellä mainitut Ristimäen (2004) riskin luokittelut ohjaavat analyysia. Tulokset osoittavat, että oppilaat kohtaavat kaikissa käsityöprosessin vaiheissa riskinottotilanteita, joissa he joko ottavat riskejä tai välttävät niiden ottamista. Suunnitteluvaiheessa riskinottotilanteet liittyivät päätöksentekoon valmistettavasta tuotteesta sekä valmistustekniikasta. Valmistusvaiheessa riskinottotilanteina korostuivat työn aloittaminen sekä työvaiheissa eteneminen. Arviointivaiheessa riskinottotilanteet liittyivät sosiaalisen ympäristön reaktioihin omaa valmista tuotetta kohtaan. Osoittautui, että näistä riskinottotilanteista on mahdollista erottaa taloudellisia, psykologisia ja sosiaalisia riskejä. Tämän tutkielman tulosten perusteella yrittäjämäisellä pedagogiikalla ei ole merkittävästi yhteyttä siihen, miten oppilaat riskin ottamiseen suhtautuvat. Erot, joita oppilaiden riskin ottamisessa ilmeni, liittyivät opetuksen toteuttamisen menetelmää enemmän oppilaiden valmistamaan tuotteeseen ja sen valmistustekniikkaan.

”En mä aluks kuvitellukaan et siit tulee mitään, niin se on mun mielest niinko paras työ mitä oon tehny tähän asti” Yrittäjämäinen pedagogiikka käsityön opetuksessa: 7. luokkalaisten riskin ottaminen käsityöprosessin aikana.

Käsityöoppiaine sekä sille ominainen toiminnallinen ja vuorovaikutteinen oppimisympäristö tarjoavat erinomaiset puitteet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Käsityöoppiaineen sekä yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet, sisällöt ja toimintatavat ovat yhteneviä. Yrittäjyydessä sekä elämässä ylipäätään yksi olennainen ominaisuus on kyky ottaa riskejä. Käsitöiden tekeminen on luovaa toimintaa, johon riskin ottaminen liittyy olennaisesti. Tässä tutkielmassa tarkastellaan oppilaiden kokonaiseen käsityöprosessiin liittyviä riskinottotilanteita Ristimäen (2004) yrittäjyyteen liittyvien taloudellisen, psykologisen ja sosiaalisen riskin luokittelun näkökulmasta. Tutkielmassa luodaan omat määritelmät edellä mainituille riskeille käsityöprosessissa, koska aiempia määritelmiä ei ole saatavilla. Tutkielmassa selvitetään, millaisia riskinottotilanteita oppilaat kohtaavat käsityöprosessinsa eri vaiheissa, ja voidaanko riskinottotilanteista erottaa taloudelliset, psykologiset ja sosiaaliset riskit. Lisäksi tutkitaan eroaako oppilaiden riskin ottaminen ryhmässä, jossa käsityön opetus on järjestetty yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen verrattuna ryhmään, jonka opetuksessa yrittäjämäistä pedagogiikkaa ei ole huomioitu, ja mikäli eroja on, niin millaisia ne ovat. Tutkimusaineistona on kaksi eri aineistoa: ensimmäinen on Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön tutkimushankkeessa vuonna 2013 kerätty haastatteluaineisto 7. luokkalaisten oppilaiden tekstiilityön ja teknisen työn opetusjaksoilta. Toinen aineisto on kerätty keväällä 2016 7. luokkalaisten oppilaiden oppimispäiväkirjateksteinä tekstiilityön opetusjaksolta, jossa opetus toteutettiin yrittäjämäistä pedagogiikkaa noudattaen. Tutkimusaineistot analysoidaan käyttäen teoriasidonnaista sisällönanalyysia. Edellä mainitut Ristimäen (2004) riskin luokittelut ohjaavat analyysia. Tulokset osoittavat, että oppilaat kohtaavat kaikissa käsityöprosessin vaiheissa riskinottotilanteita, joissa he joko ottavat riskejä tai välttävät niiden ottamista. Suunnitteluvaiheessa riskinottotilanteet liittyivät päätöksentekoon valmistettavasta tuotteesta sekä valmistustekniikasta. Valmistusvaiheessa riskinottotilanteina korostuivat työn aloittaminen sekä työvaiheissa eteneminen. Arviointivaiheessa riskinottotilanteet liittyivät sosiaalisen ympäristön reaktioihin omaa valmista tuotetta kohtaan. Osoittautui, että näistä riskinottotilanteista on mahdollista erottaa taloudellisia, psykologisia ja sosiaalisia riskejä. Tämän tutkielman tulosten perusteella yrittäjämäisellä pedagogiikalla ei ole merkittävästi yhteyttä siihen, miten oppilaat riskin ottamiseen suhtautuvat. Erot, joita oppilaiden riskin ottamisessa ilmeni, liittyivät opetuksen toteuttamisen menetelmää enemmän oppilaiden valmistamaan tuotteeseen ja sen valmistustekniikkaan.

Impresari, costume e societa a teatro nell'autunno della Serenissima Repubblica di Genova (1772-97)

La storiografia si interessata solo marginalmente alla vita musicale nella Genova del XVIII secolo, forse’anche scoraggiata dalla delusione espressa in una celebre dichiarazione di Charles Burney: «Genova non rispose alla mia aspettativa». Solo di recente alcuni studiosi locali, con approcci e intenti differenti, si sono interessati all’argomento senza tuttavia giungere a elaborare uno studio complessivo. Il progetto ha avviato uno studio storicamente documentato sulla gestione dei teatri a Genova nel periodo compreso tra la stesura dell’ultimo regolamento teatrale (1772) e la fine della Repubblica aristocratica (1797). La tesi si basa sullo studio di più di 3000 documenti inediti che descrivono la cessione delle tre principali sale cittadine (Teatro del Falcone, Teatro da Sant’Agostino, Teatro delle Vigne) agli impresari, i comportamenti del pubblico in sala; le opere rappresentate, l’immoralità dei ballerini e cantanti, le incidenze nei palchetti e in platea. Questi aspetti di vita teatrale quotidiana sono trattati conciliando una prospettiva storica con una sociologica. In una visione globale del teatro del XVIII secolo, l’obiettivo della tesi è quello di indagare le relazioni tra spettatori appartenenti a gruppi sociali differenti, le reazioni del pubblico, gli usi e gli obblighi di etichetta durante spettacoli e feste da ballo. Queste testimonianze non sono semplicemente pettegolezzi: esse raccontano come il teatro fosse parte integrante della vita quotidiana delle persone e come la società del XVIII secolo intendesse questo rituale d’élite. La dissertazione è correda da una cronologia degli spettacoli genovesi tra il 1772 e il 1797 e da una appendice documentaria.

Production and body composition traits of broilers in relation to breast weight evaluated by path analysis

Breast weight has great economic importance in poultry industry, and may be associated with other variables. This work aimed to estimate phenotypic correlations between performance (live body weight at 7 and 28 days, and at slaughter, and depth of the breast muscle measured by ultrasonography), carcass (eviscerated body weight and leg weight) and body composition (heart, liver and abdominal fat weight) traits in a broiler line, and quantify the direct and indirect influence of these traits on breast weight. Path analysis was used by expanding the matrix of partial correlation in coefficients which give the direct influence of one trait on another, regardless the effect of the other traits. The simultaneous maintenance of live body weight at slaughter and eviscerated body weight in the matrix of correlations might be harmful for statistical analysis involving systems of normal equations, like path analysis, due to the observed multicollinearity. The live body weight at slaughter and the depth of the breast muscle as measured by ultrasonography directly affected breast weight and were identified as the most responsible factors for the magnitude of the correlation coefficients obtained between the studied traits and breast weight. Individual pre-selection for these traits could favor an increased breast weight in the future reproducer candidates of this line if the broilers' environmental conditions and housing are maintained, since the live body weight at slaughter and the depth of breast muscle measured by ultrasonography were directly related to breast weight.

Phenotypic correlations among meat quality traits in broilers

The goals of this research were to estimate the phenotypic correlations among various meat quality traits from a male broiler line and to describe the relation among these variables. Phenotypical correlations were determined among quality traits, isolating the effects of slaughter date, the age of the mother and sex. The evaluated traits were pH measurements taken at time 0 and at 6 and 24 hours after slaughtering, color parameters, water loss due to exudation, thawing and cooking of the meat, and shear force. Important associations (P<0.01) were found to be significant and, in most cases, weak or moderate, varying from -0.35 to 0.28. The initial pH of the meat was not associated (P>0.05) to the other traits of the meat, whereas the pH at 24 hours after slaughter was able of directly interfering with the attributes of the meat, since this trait was inversely related with lightness and water losses, which indicates an effect of pH fall along 24h after slaughtering on protein denaturation. This study demonstrates that the variables of poultry meat quality are related and that there is a phenotypical association between lightness and cooking losses and the other attributes of the meat. The pH at 24 hours after slaughtering, lightness and cooking losses could be efficient meat quality indicators in this broiler line.