Kadonnutta mielenkiintoa etsimässä

Aktiivisen kansalaisuuden jäljillä - puheenvuoroja sivistystoimijoilta.

Edistääkö vapaa sivistystyö aktiivista kansalaisuutta?

Aktiivisen kansalaisuuden jäljillä - puheenvuoroja sivistystoimijoilta.

Vapaa sivistystyö kansalaistoiminnan kivijalaksi

Aktiivisen kansalaisuuden jäljillä - puheenvuoroja sivistystoimijoilta.

Sivistysjuna kulkee - kuka ohjaa?

Aktiivisen kansalaisuuden jäljillä - puheenvuoroja sivistystoimijoilta.

Demokratiatalkoita tarvitaan

Aktiivisen kansalaisuuden jäljillä - puheenvuoroja sivistystoimijoilta.

Rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonta

Metsästyksellä on Suomessa pitkät perinteet. Metsästyksen harrastajia on tälläkin hetkellä maassamme yli 300 000. Metsästystä valvovat useat eri viranomaiset, mutta tässä tutkielmassa keskitytään Rajavartiolaitoksen suorittamaan metsästyksen valvontaan. Aihe on mielenkiintoinen, koska sitä on tutkittu vähän. Mielenkiintoa lisää yhteiskunnallinen keskustelu susien salametsästyksestä. Metsästyksen valvonta elää tällä hetkellä murrosvaihetta, koska Rajavartiolaitoksen sopeuttamisohjelman takia metsästyksen valvonnan resurssit tulevat vähenemään. Tutkimuksen tarkoitus on osoittaa, että Rajavartiolaitoksen suorittamalla metsästyksen valvonnalla on tarvetta tulevaisuudessa. Metsästyksen valvonnan yläkäsite on erävalvonta. Aihe liittyy metsästykseen ja rikosten valvontaan. Tutkimuksen päätutkimusongelma on mitä Rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonta on. Osaongelmat ovat, miten Rajavartiolaitos suorittaa metsästyksen valvontaa ja miten Rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonta painottuu. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmä on sähköinen lomakekysely, joka lähetettiin vastaajien sähköpostiin. Lomakekysely lähetettiin 12 Lapin ja Kainuun rajavartiolaitoksen virkamiehelle, joista 10, eli 83,3 prosenttia vastasi kyselyyn. aineisto analysoitiin kvalitatiivisen sisällönanalyysin keinoin. Rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonta voidaan jakaa rikostiedusteluun, suunnitteluun, partiointiin ja esitutkintaan. Metsästyksen valvonta painottuu rajojen valvonnan yhteydessä suoritettuun partiointiin, rajan läheisille alueille, syksyyn ja virkamiesten virka-aikaan. Tulevaisuudessa rajavartiolaitoksen metsästyksen valvonnan resurssit vähenevät.

Sosiaalinen romaani, yhteiskuntaromaani ja niiden lajisukulaiset kirjallisuushistorian ja nykykirjallisuuden kerrostumana

Sellaiset ilmaisut kuin ”sosiaalinen romaani” ja ”yhteiskunnallinen romaani” toistuvat nykykirjallisuutta koskevissa luonnehdinnoissa. Luonnehdintoja ei tavallisesti perustella lajiteorioiden avulla, eikä niissä ole tapana viitata sosiaalisen romaanin ja yhteiskuntaromaanin lajihistorioihin. Artikkeli tarkastelee sosiaalisen romaanin ja yhteiskuntaromaanin lajikategorioiden yleistymistä ja niiden myöhempää kehitystä eu-rooppalaisessa ja suomalaisessa kirjallisuudessa 1800-luvulla ja 1900-luvulla. Lisäksi se analysoi lajien nykyisten suomalaisten edustajien – Kari Hotakaisen, Tommi Melenderin, Hannu Raittilan, Arto Salmi-sen ja Juha Seppälän – tuotantoa.

”Ikkunat auki helvettiin”: Postmoderni vieraantuminen ja mediakulttuuri Hectorin albumilla Eurooppa (1981)

Tutkimuksen kohteena on suomalaisen laulaja-lauluntekijä Hectorin albumi Eurooppa (1981), joka on tekijänsä kymmenes pitkäsoittoalbumi. Tutkimusaineiston muodostaa Eurooppa-albumi kokonaisuutena eli analyysin piiriin kuuluvat kaikki albumin kahdeksan laulua ja kansien kuvitus. Kyseessä on kulttuurisen musiikintutkimuksen lähtökohdista laadittu aineistolähtöinen analyysi, jossa tarkastellaan Eurooppa-albumin sisältämiä kulttuurisia merkityksiä erityisesti mediakulttuurin ja vieraantumisen tematiikan kannalta. Tärkeimmät käytetyt tutkimussuuntaukset ovat kramerilainen hermeneutiikka ja musiikin kriittinen diskurssianalyysi. Tutkimuksen näkökulmana toimii käsitys postmodernista estetiikasta. Tarkoituksena on selvittää, millaisia postmodernin taiteen piirteitä Hectorin Eurooppa-albumi sisältää ja miten albumi heijastelee suomalaista yhteiskuntaa, mediakulttuuria, Eurooppaa ja ajan henkistä ilmapiiriä niin ilmestymisaikansa 1970–1980-luvun taitteen kuin 2010-luvunkin kontekstissa. Tutkimuksen tarkoitus on nostaa esiin suomirockin kentällä pitkään vaikuttanutta Hectoria ja Eurooppa-albumia sekä herättää keskustelua postmodernista ajasta ja estetiikasta. Lisäksi pyrkimyksenä on edistää suomirockin musiikkitieteellistä tutkimusta. Analyysi paljastaa, että Hectorin Eurooppa-albumia voidaan pitää postmodernina musiikkina. Postmoderneja piirteitä albumilla ovat esimerkiksi yhteiskunnallinen kantaaottavuus, korostunut teknologisuus, katkelmallisuus, toisto, monitulkintaisuus ja korostunut intertekstuaalisuus. Tyylillisesti albumi sijoittuu uuden aallon rockiksi, mutta se sisältää runsaasti myös progressiivisen rockin tyylipiirteitä. Hectorin Eurooppa-albumin tärkeimmiksi teemoiksi nousevat ihmisen vieraantumisen kokemus ja yhteiskunnasta syrjäytyminen, arvojen koveneminen, viihdemedian turruttava valta ja kylmän sodan uhka, joista kolme ensin mainittua ovat ajankohtaisia vielä 2010- luvullakin.

Maalta kaupunkiin

Kirjallisuusarvostelu

Koulutus yhteiskunnallisena tutkimuskohteena

Kirjallisuusarvostelu

EVA ja demarit

Vastine tutkija Ville Okkosen artikkeliin: "Elinkeinoelämän yhteiskunnallinen aktivismi politiikan muutoksen taustavoimana 1970-luvulta 1980-luvulle" (HAik 3/2013, s. 293-306).

Karoliinien orientti: Vieraan kohtaaminen 1700-luvun alun Konstantinopolissa ruotsalaisen sotilaspastori Sven Agrellin matkapäiväkirjan kertomana

Tutkimalla ruotsalaisen sotilaspastori Sven Agrellin matkapäiväkirjasta (1709–13) käsityksiä turkkilaisista olen selvittänyt, miten varhaismodernin ajan oppinut ruotsalainen kohtasi vieraana pidettyä itää ja keitä turkkilaiset hänen silmissään olivat. Viettäessään neljä vuotta Osmanien valtakunnassa turkkilaiset edustivat Agrellille vierasta itää eli orienttia. Tutkiessani päiväkirjaa ristiin aikalais- ja tutkimuskirjallisuutta vasten havaitsin kohtaamisen tavoissa kolme erilaista näkökulmaa, joiden avulla Agrell muodosti käsitystään vieraasta. Näkökulmat olivat poliittinen luotettavuus, sukupuolittunut tila ja muinainen menneisyys. Ruotsalaiselle pastorille turkkilaiset näyttäytyivät erilaisilta kustakin perspektiivistä tarkasteltuna. Näkökulmat toivat esille myös hänen oman identiteettinsä erilaisia painopisteitä. Käyttämällä avukseen sosiaalista verkostoa, kuulopuheita ja aiemmin julkaistua kirjallisuutta Agrell pyrki muodostamaan käsityksensä turkkilaisista. Varhaismodernin ajan vieraan kohtaaminen oli Agrellin päiväkirjan perusteella oman identiteetin määrittelyä vieraassa ympäristössä. Turkkilaiset olivat oppineelle pastorille vieras toinen, jonka avulla saattoi opettaa luterilaisen sääty-yhteiskunnan arvoja. Vieraan selittävinä lähtökohtina toimivat säädynmukaisuus, oppineisuus ja kristillisyys. Kun vuorovaikutukseen syntyi aito mahdollisuus, yhteiskunnallinen asema ja samankaltaisen maailmankuvan jakaminen yhdisti yksilötasolla, vaikka kulttuurinen tausta olisikin ollut erilainen. Ruotsalaiset ajautuivat Osmanien valtakuntaan sattumalta, jolloin he turvautuivat ajan yleisiin tapoihin kohdata vierasta kulttuuria. Tutkielmani on osoitus varhaismodernin ajan Välimeren alueen ylirajaisuudesta ja moninaisten verkostojen olemassaolosta. Sosiaalinen kontrolli ja kuuliaisuus omalle identiteetille loivat kuitenkin puitteita kulttuuristen rajojen ylittämiselle. Pohjoiset käsitykset orientista olivat 1700-luvun alussa osa laajempaa läntistä näkemystä, mutta yksilötason kokemukset tekivät idästä henkilökohtaisen ja muuttuvaisen.