Portrait of Dr. Paul Ornstein Portraits Men

Dr. Paul Ornstein in the early 1940s at his desk at the Barker Central School in Barker, NY, where he served as school physician.

Distribution of ocular biometry in 7- and 14-year-old Chinese children

Purpose: To describe distributions of ocular biometry and their associations with refraction in 7- and 14-year-old children in urban areas of Anyang, central China. Methods: A total of 2271 grade 1 students aged 7.1 ± 0.4 years and 1786 grade 8 students aged 13.7 ± 0.5 years were measured with ocular biometry and cycloplegic refraction. A parental myopia questionnaire was administered to parents. Results: Mean axial length, anterior chamber depth, lens thickness, central corneal thickness, corneal diameter, corneal radius of curvature, axial length/corneal radius of curvature ratio, and spherical equivalent refraction were 22.72 ± 0.76 mm, 2.89 ± 0.24 mm, 3.61 ± 0.19 mm, 540.5 ± 31 μm, 12.06 ± 0.44 mm, 7.80 ± 0.25 mm, 2.91 ± 0.08, and +0.95 ± 1.05 diopters (D), respectively, in 7-year-old children. They were 24.39 ± 1.13 mm, 3.42 ± 0.41 mm, 3.18 ± 0.24 mm, 548.9 ± 33 μm, 12.03 ± 0.43 mm, 7.80 ± 0.26 mm, 3.13 ± 0.14, and −2.06 ± 2.20 D, respectively, in 14-year-old children. Compared with 7-year-old children, the older group had significantly more myopia (−3.0 D), longer axial length (1.7 mm), deeper anterior chamber depth (0.3 mm), thinner lens thickness (−0.2 mm), thicker central corneal thickness (10 μm), and greater axial length/corneal radius of curvature ratio (0.22) (all p < 0.001), as well as smaller corneal diameter (−0.03 mm, p = 0.02) and similar corneal radius of curvature. Sex differences were similar in both age groups, with boys having longer axial length (0.5 mm), deeper anterior chamber depth (0.1 mm), shorter lens thickness (0.03 mm), greater central corneal thickness (5 μm), greater corneal diameter (0.15 mm), and greater corneal radius of curvature (0.14 mm) than girls (all p < 0.01). The most important variables related to spherical equivalent refraction were vitreous length, corneal radius of curvature, and lens thickness. Conclusions: The 14-year-old group had larger parameter dimensions than the 7-year-old group except for corneal radius of curvature (unchanged) and lens thickness and corneal diameter (both smaller). Boys had large parameter dimensions than girls except for lens thickness (smaller). Axial length, corneal radius of curvature, and lens thickness were the most important determinants of refraction.

Paul Eppstein; Reichsvertretung der Juden in Deutschland Portraits; Men

Digital Image

Paul; Montevideo, Uruguay Portraits Men

Paul was the son from a previous marriage of Hermann Judey's first wife Olga Judey nee Fischmann

Group portrait, testimonial dinner for Dr. Paul Klemperer's 10th anniversary at Mt. Sinai Hospital given by his students; Cavanagh's, New York City Portraits Groups

Digital Image

Memoirs : Heida Hermanns Holde /

The author's mother Alice Goldschmidt was a gifted piano player, who studied with Carl Maria Breithaupt and became his most talented student. Childhood recollections. Early musical awakening. Outbreak of World War One. Recollections of air raids and scarceness of food. Inflation and political instability in post-war Germany. Piano lessons by her mother from an early age. Heida made her debut at age fourteen with the Wiesbaden Symphony under the conductor Carl Schuricht, who became a close mentor and friend. Close relationship to her mother, who had a great influence on her professional career. Heida had a number of outstanding teachers, among them Artur Schnabel, Karl Leimer and Egon Petri. Heida was accepted as a student of Petri at the "Hochschule fuer Musik" in Berlin, where she studied between 1922-1925. Salon at her aunt's house with guests such as the playwright Georg Kaiser and Siegfried Wagner. Her sister Elsie received her Ph.D. in economics and moved to Berlin as well. Heida graduated from the "Hochschule" in 1925. Soon after she won an international piano competition in Berlin. Engagements with various conductors such as Max Fiedler and Otto Klemperer. Private lessons with Arthur Schnabel and Carl Friedberg, the co-founder of Juilliard. Due to occasional experiences of antisemitism during her music career Heida decided to change her name from Goldschmidt to Hermanns. Position at the "Hoch Conservatory" in Frankfurt. Encounter with the music critic Artur Holde, Heida's future-husband. Engagement and wedding in 1932. Move to Berlin.

The story of Paul Hinrichsen - Auschwitz Victim 1989

Manuscript by Henry E. Stanton: "The Story of Paul Hinrichsen - Auschwitz Victim". Life of the author's uncle, his childhood, education and agricultural studies, his Jewish identification and the impact of anti-Semitism and Nazi persecution on his life.

Paul Seligman Collection

Offprint from "The Jewish Quarterly Review" on Leo Baeck's "The People Israel." Newspaper clippings referring to his appointment as professor emeritus. Manuscript on Leo Baeck. Article on the German artist Friedrich Adler.

Julius Paul Eppstein Collection 1932-1939

Letters from Max Warburg (May 1938) and Otto Hirsch (March 1939), thanking him for his contributions to Reichsvertretung and Hilfsverein. Also included are pages from a Jewish calendar for Wuerttemberg 1932/33.

Mothers, your's is a sacred work! Naiskysymys adventistijulistaja Ellen Whiten profeetallisessa terveysopetuksessa vuosina 1866 1878

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani naiskysymystä Seitsemännen päivän adventtikirkon oppiäiti Ellen Whiten (1827 1915) terveysopetuksessa. White tunnetaan ennen kaikkea näyistään, joiden välityksellä hän koki saavansa Jumalalta hyvinvointiin liittyviä ohjeita. White kirjoitti näkyjensä innoittama terveysoppaita ja julisti pääasiassa Yhdysvalloissa yli 70 vuotta. Päälähteenäni ovat kaksi Whiten omaelämäkertaa vuosilta 1880 ja 1915 sekä 83 artikkelia, jotka hän julkaisi adventistien johtavassa terveyslehdessä, Health Reformerissa, vuosina 1866 1878. Tutkimuskysymykseni ovat, miksi White osoitti lähes kaiken terveyteen liittyvän opetuksensa naisille ja miten hän ymmärsi terveyden osana naisen roolia ja tehtäviä. Tulkintani mukaan White julisti naisille, sillä hän uskoi, että naisen asema oli selkeytettävä. Yhdysvallat teollistui ja kaupungistui nopeasti 1800-luvulla, mikä aiheutti naisille taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Lisäksi toinen suuri herätys (1800 1830) synnytti keskustelua naisen roolista. Monet kirkot antoivat naisille luvan esimerkiksi saarnaamiseen, mutta Yhdysvalloissa vahvistui samaan aikaan myös käsitys naisesta kodin uskonnollisena johtajana. Ymmärrän, että Whiten mukaan ratkaisu naisen sekavaan asemaan oli terveys. Uskon, että Whiten mukaan nainen pystyi ottamaan oman paikkansa yhteiskunnassa, mikäli hän pysyi terveenä ja oppi tuntemaan terveyden periaatteet. Toisaalta White sai vaikutteita naisten yhteiskunnallisten oikeuksien puolustajilta. He ajattelivat, että vain koulutettu ja terve nainen kykeni vapautumaan avioliitosta. Toisaalta White oli naisasianaisia maltillisempi. Hän ymmärsi, että vain terve ja terveyskoulutuksen saanut nainen saattoi olla hyvä äiti. Ellen White osallistui terveysopetuksellaan keskusteluun myös naisen uskonnollisesta roolista. White oli itse kiertelevä terveyssaarnaaja. Silti hän ymmärsi, että muiden naisten kutsumus oli olla terve ja koulutettu äiti. White korosti äitien pyhyyttä luultavasti siksi, että hän pyrki turvaamaan oman auktoriteettiasemansa Adventtikirkossa. White myös luultavasti ymmärsi roolinsa ja tehtävänsä poikkeuksellisiksi ja arvosti vilpittömästi äitiyttä. Whiten mukaan äidin tehtävä oli kasvattaa terveitä ja moraalisia kansalaisia. Tehtävän arvon hän perusteli aikansa tieteellisillä teorioilla. White korosti luonnontieteilijä Charles Darwinin (1809 1882) evoluutioteorian mukaisesti, että äidin velvollisuus oli siirtää lapsilleen hyvä terveys. Käsityksensä terveyden ja moraalin suhteesta hän selitti frenologialla, jonka mukaan ihmisen elämäntavat vaikuttivat hänen luonteenpiirteisiinsä. White oli myös todennäköisesti kiinnostunut sosiaalitieteilijä Herbert Spencerin (1820 1903) ajatuksista, joiden mukaan kansalaisten kehittyessä myös yhteiskunta jalostui yhä paremmaksi. Vaikka White perusteli opetustaan modernilla tieteellä, hän oli ennen kaikkea uskonnollinen julistaja. Hän kuului 1840-luvulla herätyssaarnaaja William Millerin (1782 1849) liikkeeseen, jonka jäsenet uskoivat, että Jumala tuhoaa Yhdysvallat viimeisellä tuomiolla, mikäli kansan moraalin tila ei nopeasti kohene. Millerin liikkeen painotukset säilyivät Adventtikirkossa, joka perustettiin vuonna 1863. Siten White ymmärsi, ettei äiti ollut vastuussa vain perheensä ja kansansa maallisesta hyvinvoinnista vaan myös heidän pelastuksestaan. Whiten käsitys äidistä on mielestäni ristiriitainen. White antoi äideille paljon valtaa, mutta myös suuren vastuun. Hän korosti äitien arvokkuutta, mutta toisaalta he eivät olleet hänen mukaansa korvaamattomia. White ei myöskään huomioinut naisia, jotka eivät olleet äitejä.

Vector summed sine wave tailored waveforms for dipolar excitation of ions in Paul trap mass spectrometers

A simple method to generate time domain tailored waveforms for excitation of ion axial amplitude in Paul trap mass spectrometers is described. The method is based on vector summation of sine waves followed by time domain sampling to obtain the discrete time domain data. A smoothing technique based on the time domain Kaiser window is then applied to the data so as to minimize the frequency domain Gibb's oscillations. The dynamic range of the time domain signal is controlled by phase modulation and time extension of the time domain waveform. Copyright (C) 1999 John Wiley & Sons, Ltd.

A documentação de Paul Otlet : uma proposta para a organização racional da produção intelectual do homem

A pesquisa procura identificar e analisar as circunstâncias e motivações teóricas que levaram ao surgimento, no final do século XIX, da área de estudo denominada Documentação. Apresenta informações biográficas sobre os principais artífices deste projeto, os advogados e bibliógrafos belgas, Paul Otlet e Henri La Fontaine, que visaram ampliar a compreensão sobre o meio social e cultural em que atuaram. Procura ampliar a discussão sobre os fatores que motivaram em 1895 a proposta de organização racional de toda a produção intelectual do homem. Apresenta em linhas gerais a visão abrangente e integradora da Documentação que eliminando barreiras físicas, acessava acervos arquivísticos, bibliográficos e museológicos para o registro integral dos assuntos pesquisados. Discute a utilização da Classificação Decimal de Dewey (CDD) na criação do Repertório Bibliográfico Universal e analisa o processo que levou ao surgimento da Classificação Decimal Universal (CDU). Conclui sugerindo a inclusão desta visão extensiva e integradora da documentação ao referencial teórico da Ciência da Informação. Sugere que o resgate deste aporte teórico poderá contribuir para um melhor enfrentamento dos problemas da gestão do conhecimento registrado, produzido e acumulado até os dias atuais, nos mais diversos formatos, suportes e repositórios.