Uskonnonpedagogiikka

Kristillistä uskontokasvatusta ja ihmisen uskonnollista kehitystä koskevaa tutkimusta sekä rippikouluun, koulun uskonnonopetukseen ja kirkon nuorisotyöhön liittyvää kirjallisuutta. Osastosta löytyy myös soveltavien opintojen opetusmateriaali.

Sielunhoito, terapia

Osaston kirjallisuus kattaa sielunhoitokirjallisuuden eri muodoissaan, aina seurakunnasta sairaalaan. Osastossa on myös käytännön psykoterapiaa koskevaa kirjallisuutta.

Sisälähetys, diakonia

Osaston kirjallisuus liittyy kirkon palvelutyön ja diakonian teologian lisäksi sosiaalieettisiin kysymyksiin ja sosiaalipolitiikkaan.

Kirkko-oikeus

Kirkkolakikokoelmien, niihin liittyvän tutkimuksen ja kirkon hallintoa koskevan kirjallisuuden lisäksi osastossa on kirkon ja valtion suhdetta eri maissa käsittelevää tutkimusta.

Liturgiikka

Osastossa on messua ja jumalanpalvelusta eri osineen käsittelevä kirjallisuus sekä kokoelma eri traditioiden kirkkokäsikirjoja. Osastoon kuuluvat myös kasuaalitoimitusten käsikirjat sekä niihin liittyvä tutkimus.

Hymnologia

Osastoon kuuluvat virsitutkimus, eri kirkkojen virsikirjat ja koraalikirjat sekä herätysliikkeiden hengellisten laulujen kokoelmat.

Uskonto- ja kirkkososiologia

Uskontojen ja kirkkojen sosiologiaan kuuluvat kysymykset uskonnon asemasta yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Erityiskysymyksinä ovat esillä erityisesti suomalaisuuden sosiologia sekä kansalaisuskonnon problematiikka eri maissa.

Uskontopsykologia

Osasto kattaa uskonnolliseen kokemukseen (esimerkiksi ihmeparantaminen ja rajatilat) sekä uskonnon psykologiseen tulkintaan liittyvää kirjallisuutta. Kokoelmaan kuuluu myös psykiatrian ja psykoanalyysin teoriaa.

Con la secularización «se abrió el campo; el que quería venía». La formación de un grupo dirigente en el ámbito local boliviano, 1938/39-1948

Objetivo del artículo es estudiar los cambios más significativos producidos en la región de Guarayos (Noroeste del departamento de Santa Cruz, Bolivia) como consecuencia de la secularización de las misiones franciscanas en la zona, aprobada en 1938/39, y la implantación de la Delegación Nacional de Guarayos encargada de completar el proceso de incorporación de la población guaraya a la «nacionalidad». En particular, se analiza el papel desempeñado por los «administradores », nuevos «gestores» de los territorios y bienes que entre 1939 y 1948 detentaron todo el poder en cada uno de los poblados y fueron los responsables principales de la decadencia económica y despoblación de la región con la connivencia de sus superiores jerárquicos y la incapacidad del Estado para hacerse presente en la convulsa política boliviana del período marcada por continuados golpes militares.

Perdida toda coherencia: El Descubrimiento de América en la 'crisis de la conciencia europea'

Este trabajo estudia de qué modo el Descubrimiento del Nuevo Mundo contribuyó no sólo a la descomposición del Viejo Mundo, sino, más aún, a la desaparición del"mundo" o"cosmos" mismo, entendido como un todo definido y ordenado jerárquicamente según valores trascendentes. ABSTRACT: This paper studies how the Discovery of the New World contributed not only to the decomposition of the Old World, but moreover to the disappearance of the"world" or"cosmos" itself, understood as a whole defined and ordered hierarchically according to trascendent values

Gone with the Wind and the Southern Way of Life: the Civil War as described in Margaret Mitchell’s Novel

This essay examines the American Civil War of 1861 – 1865, which is also known as the bloodiest war that the United States has ever experienced. The pretext for the war was the abolition of slavery in the South, and after many battles the Southern states lost: as a consequence, they experienced major changes in their economic and social life. This interesting piece from American history can be traced out throughout the characters’ lives in the novel Gone with the Wind which has been thoroughly analyzed in order to draw nearer and to comprehend the changes in the Southern way of life before and after the war. The author, Margaret Mitchell, was born in Atlanta, Georgia, and grew up with the stories about the war. As a result, Gone with the Wind studies not only its causes, but also the years after its end – a period which is not generally a subject of history and receives little attention – and the effects that such reversals have on former planters and slaves. From the position of contemporaneity, the reader can see that such changes in a society do not end with the laying down of an act, or in this case the end of the war, but they continue during many years; thus, the modern world can draw conclusions and lessons for events that are happening at the moment.

Une Nouvelle Laïcité Multiculturelle

L’apport de cet article réside dans le concept de «laïcité multiculturelle». Dans les sociétés du XXIe siècle, ce concept représente un progrès vers une égalité de différences où toutes les croyances et religions seraient traitées de façon égalitaire. Le principe de laïcité a constitué un pas en avant vers une plus grande égalité des droits, en Europe la démarche a été au début du XXe siècle. Un siècle plus tard, l’impact sans précédents du phénomène international des migrations a rendu les sociétés européennes multiculturelles de nouveau. Dans ce nouveau cadre, la conception traditionnelle de la laïcité, au lieu d’assurer l’égalité des droits, est devenu un principe arbitraire nuisant, plus particulièr ement à la communauté musulmane. Pour surmonter le trait discriminatoire de la conception traditionnelle de laïcité envers certaines confessions, un nouveau concept s’ avère nécessaire, celui d’une «laïcité multiculturelle» fondée sur l’égalité de différences et le dialogue égalitaire entre les différentes cultures.

Espiritualitat: heterodòxia i punt de trobada, un actiu per a l’educació social

El món occidental contemporani està desvetllant un interès creixent per les necessitats no materials de la persona, el que podríem anomenar interioritat o espiritualitat. Hem passat de la lluita col·lectiva i del compromís social al culte del jo, i es fa palesa la necessitat de tenir cura de la dimensió interior des d’una visió no religiosa de la persona, que ha de conviure amb les tradicions religioses que poblen les ciutats. L’afirmació que l’espiritualitat és una dimensió pròpia de l’ésser humà és cada vegada més acceptada per una majoria de persones. En aquest sentit, la religiositat, com a conjunt de creences que donen peu a una determinada visió de la vida, és una manera determinada de concretar l’espiritualitat. Aquest escenari afegeix al model bio-psico-social de les ciències humanes, sobre el qual s’ha basat la formació dels educadors socials, un quart pilar, el que fa referència a la dimensió espiritual.