Imaginative cinematic geographies of Australia : the mapped view in Charles Chauvel's Jedda and Baz Luhrmann's Australia

Cinema is central to the mediation of history and the construction of imaginative geographies that offer a politicized view of the land and its people. This article investigates cinematic representations of landscape and analyses the ways in which maps and journeys in Charles Chauvel’s film Jedda (1955) and Baz Luhrmann’s Australia (2008)—both set in the far North of Australia—articulate conceptions of “Australianness” in relationship to Indigeneity and the land. We argue the exotic tropics and arid outback regions of northern Australia function metonymically as representative of the nation in these films, working to naturalize ideological values and affirm dominant narratives of history, identity, and entitlement.

Ei sanat salahan joua : fennistiikan murteenkeruun historiaa 1868 - 1925

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittämättä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Nämä tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Tämän jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut elämään kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö

Negligible evidence for regional genetic population structure for two shark species Rhizoprionodon acutus (Rüppell, 1837) and Sphyrna lewini (Griffith & Smith, 1834) with contrasting biology

Biodiversity of sharks in the tropical Indo-Pacific is high, but species-specific information to assist sustainable resource exploitation is scarce. The null hypothesis of population genetic homogeneity was tested for scalloped hammerhead shark (Sphyrna lewini, n = 237) and the milk shark (Rhizoprionodon acutus, n = 207) from northern and eastern Australia, using nuclear (S. lewini, eight microsatellite loci; R. acutus, six loci) and mitochondrial gene markers (873 base pairs of NADH dehydrogenase subunit 4). We were unable to reject genetic homogeneity for S. lewini, which was as expected based on previous studies of this species. Less expected were similar results for R. acutus, which is more benthic and less vagile than S. lewini. These features are probably driving the genetic break found between Australian and central Indonesian R. acutus (F-statistics; mtDNA, 0.751–0.903, respectively; microsatellite loci, 0.038–0.047 respectively). Our results support the spatially homogeneous monitoring and management plan for shark species in Queensland, Australia.

Lucien Levy-Bruehl, Albert Einstein, Franz Oppenheimer, Arthur Liebert and his son, Paul Tillich, unidentified woman and Mrs. Charles Blondel outside the Grand Hotel Curhaus during the Davoser Hochschulkurse; Davos, Switzerland Portraits Groups

The Davoser Hochschulkurse took place for the first time in 1928. Mainly university teachers from Germany, France, Switzerland (perhaps elsewhere) offered lectures to students recovering from tuberculosis at the health resort in the Swiss mountains. The lecturers were accommodated at the Grand Hotel Curhaus, where the lectures also took place.

Erinnerungen 1861-1925

Fragment of author's mother's (born 1861) memories; author's father came from Hungary and attended Pressburg Yeshiva; orthodox Jewish family; main part of childhood in Mesingwerk near Eberswalde in orthodox Jewish milieu; Hirsch, Rosenblueth and Calvary families in Messingwerk and Berlin; recreational travel; move to Berlin in 1911; father's house was center for Zionist youth in Berlin.

When time ran out : Coming of age in the Third Reich 1925-1982

Memoir based on diaries kept by sculptor Zeller as a boy; Nazi periods in Berlin; primary and secondary school; pogrom (November 1938); emigration to England via Holland; visit to Berlin in 1982

Vykopirovka plana Melitopol'skogo okruga Genicheskovo raiona poluostrova Chongar otgranichennogo v poriadke ustroistva Kolfonda s obrazovaniem posëlkov i rozbivkoiu na polia sevooborota goni, sogliasno plana zemleustraitelnykh rabot po 1925-1926 gg.; plan sostavlen 9 partiei po ustroistvu kolfonda

Digital image

Graduate School for Jewish Social Work (New York, N.Y.) records, undated, 1925-1950.

The collection consists of records of the administration of the school; records of a Lower East Side documentation project, including photographs; and letters from a project on the Men's and Women's Department of Der Tag. The collection is arranged in four series: Series I. Administration, Series II. Committee on Research, Series III. Der Tag Project, and Series IV. East Side Project.

Industrial Removal Office records undated, 1899-1922

Contains Board of Directors minutes (1903, 1907), Executive Committee minutes (1907), Removal Committee minutes (1903-1917), Annual Reports (1910, 1913), Monthly Reports (1901-1919), Monthly Bulletins (1914-1915), studies of those removed, Bressler's "The Removal Work, Including Galveston," and several papers relating to the IRO and immigration. Financial papers include a budget (1914), comparative per capita cost figures (1909-1922), audits (1915-1918), receipts and expenditures (1918-1922), investment records, bank balances (1907-1922), removal work cash book (1904-1911), office expenses cash account (1903-1906), and the financial records of other agencies working with the IRO (1906). Includes also removal case records of first the Jewish Agricultural Society (1899-1900), and then of the IRO (1901-1922) when it took over its work, family reunion case records (1901-1904), and the follow-up records of persons removed to various cities (1903-1914). Contains also the correspondence of traveling agents' contacts throughout the U.S. from 1905-1914, among them Stanley Bero, Henry P. Goldstein, Philip Seman, and Morris D. Waldman.

Lewis Lichtenstein Strauss papers 1908-1973

Consists of correspondence, documents, speeches, reports and other writings, photographs, film and other records of Admiral Strauss' involvement with Jewish organizations and causes, as well as miscellaneous personal items.

Map detailing growth of settlement tracts by year 1925-1929

Digital image

Ernest L. Haas, Neumarkt Collection 1925-1990

Letter to various officials of the Federal Republic of Germany about Jewish life in Neumarkt; December 1990

Dvizhenie naselenii︠a︡ i zhivogo inventari︠a︡ na khersonskikh fondakh s marta 1925 goda po aprelʻ 1927 goda

Digital image

Schneeberger-Saenger Collection 1837-1845

Business ledger in Yiddish (1837-1845)

Temperatura vozdukha v Krymu v 1925-1926 s.kh.g. v gradisokh T︠S︡elʹt︠s︡ii︠a︡

Digital image