Gioacchino Rossini, Kniestück

Signatur des Originals: S 36/G04350

Gioacchino Rossini, Ganzfigurbildnis

Signatur des Originals: S 36/G04351

Gioacchino Rossini, Hüftbild

Signatur des Originals: S 36/G04352

Gioacchino Rossini, Brustbild

Signatur des Originals: S 36/G04353

Gioacchino Rossini, Brustbild

Signatur des Originals: S 36/G04354

Gioacchino Rossini, Brustbild

Signatur des Originals: S 36/G04355

Pauline Viardot-García als Desdemona, Rollenbild, in: Gioacchino Rossini: Otello ossia Il Moro di Venezia

Signatur des Originals: S 36/G04566

Histoire de la terreur, 1792-1794,

Mode of access: Internet.

Mémoires de Madame Campan, 1785-1792 /

"This volume contains ... that part of Madame Campan's Memoirs on the life of Marie-Antoinette which covers the period from 1785 to 1792, when the memoirs end."

Association of microRNA 17–92 cluster host gene (MIR17HG) polymorphisms with breast cancer

Breast cancer incidence and mortality rates are increasing despite our current knowledge on the disease. Ninety-five percent of breast cancer cases correspond to sporadic forms of the disease and are believed to involve an interaction between environmental and genetic determinants. The microRNA 17–92 cluster host gene (MIR17HG) has been shown to regulate expression of genes involved in breast cancer development and progression. Study of single-nucleotide polymorphisms (SNPs) located in this cluster gene could help provide a further understanding of its role in breast cancer. Therefore, this study investigated six SNPs in the MIR17HG using two independent Australian Caucasian case–control populations (GRC-BC and GU-CCQ BB populations) to determine association to breast cancer susceptibility. Genotyping was undertaken using chip-based matrix assisted laser desorption ionisation time-of-flight (MALDI-TOF) mass spectrometry (MS). We found significant association between rs4824505 and breast cancer at the allelic level in both study cohorts (GRC-BC p = 0.01 and GU-CCQ BB p = 0.03). Furthermore, haplotypic analysis of results from our combined population determined a significant association between rs4824505/rs7336610 and breast cancer susceptibility (p = 5 × 10−4). Our study is the first to show that the A allele of rs4824505 and the AC haplotype of rs4824505/rs7336610 are associated with risk of breast cancer development. However, definitive validation of this finding requires larger cohorts or populations in different ethnical backgrounds. Finally, functional studies of these SNPs could provide a deeper understanding of the role that MIR17HG plays in the pathophysiology of breast cancer.

Ei sanat salahan joua : fennistiikan murteenkeruun historiaa 1868 - 1925

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittämättä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Nämä tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Tämän jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut elämään kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö

Portrait of Heinrich Stahl (1868-1942 ).

H.Stahl was the last president of the Jewish Community in Berlin. He is seated in a chair with wooden arm supports. He seems a small man, an impression emphasized by a large expanse of plain, tan background. The facial expression is tense, with deeply furrowed brows.

[The Rosenthal family from Münchholzhausen] 1868-1957

Vital records (originals and translations) and a family tree of the descendents of the cobbler Moses Rosenthal (1820-1896) and his wife Hannchen Stern (1815-1868) from Münchholzhausen, Germany.